Alinopeus ja vaaratilanteet

Nyt muutaman kerran ajettuani tku-hki väliä olen
huomannut muutaman epäkohdan.
Hyvin monella on käytäntö ajaa alinopeutta,
vaikka ei paljoa. Mutta sitten ohituskaistan
alkaessa vauhti kiihtyy kummasti jopa yli 100km/h
ja taas kun kaista päättyy: Jarrua ja taas
mennään 90km/h

Hyvät ihmiset. Säästytään paljolta jos ajaisitte
sallittua nopeutta ja mieluiten vielä vähän yli
(10%) turhia ohituksia karsittaisiin ja varmasti
tämäkin tie tulisi huomattavasti
turvallisemmaksi. Tai jos tämä on liikaa vaadittu
niin ajakaa sitten samaa nopeutta niillä
ohituskaistoilla!
383299
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

Muihin alinopeus-juttuihin viitaten tunnistan
itseni yhdeksi alinopeutta ajavaksi. Ajan tosiaan
usein liikennevirtaa hitaammin, syynä on se että
olen pelkuri.

Pelkään ylinopeussakkoja sen verran, että
ajonopeuteni on poikkeuksetta nopeusrajoitus +
mittarivirhe (minulla < 2%) + n. 8-9 kmh. Pyrin
siis pitämään nopeuteni alle tuon
rikesakko-kynnyksen 10 kmh liikaa, luottaen siihen
että poliisi ei noin pieniin ylityksiin viitsi
puuttua.

Anteeksi pelkuruuteni! Sori.

Sen sijaan en tunnusta, että nostaisin nopeuttani
kun ohituskaista alkaa. Tosin olen kyllä melko
usein ohittajana, eli silloin nopeus kasvaa tuohon
kertomaani maksimiin.

Äänestä

Miksi jon kun pitäisi ajaa vähintään suurinta sallittua nopeutta?

Miksi kaikille ei voisi riittää vaikka 90% suurimmasta SALLITUSTA ajonopeudesta?

Ei "alinopeus" aiheuta ainuttakaan vaaratilannetta.

Ne aiheuttavat, joille ei vauhti riitä. Piste.

Äänestä
  • Nykyaikainen autokalusto on ajanut ohi
    neljännesvuosisataa sitten keksityt 80 km/h
    rajoitukset.

    Esimerkiksi Itävallassa ajetaan 50 km/h
    taajamassa (kuten Suomessakin), 130 km/h
    motarilla (kuten käytännössä Suomessakin), mutta
    muilla teillä 100 km/h. Eikä se kantatieverkosto
    niin paljoa suomalaisesta leveydeltään tai
    kiemuroiltaan poikkea.

    Suomalainen virkamies määrää kirjoituspöydän
    takaa, että tuolla tienpätkällä ajetaan 80 km/h
    ja asia on sillä selvä. Kun määräykset vedetään
    kireälle, kokee nopeusrajoitus inflaation, ja
    rajoitusta rikotaan. Kyllä jokaisella
    autoilijalla pitäisi olla sen verran tajua
    takaraivossa, että suhteuttaa autonsa nopeuden
    vallitsevaan keliin tai liikennemäärään.

    Eli jos haluat nylkyttää sitä 90%:si, voit vetää
    sen verran lähellä pientaretta, että mahdutaan
    ohi.

    Äänestä

  • Mutta ne, jotka haluavat sitä, ovat täysin
    oikeutettuja sitä ajamaan, tietenkin olosuhteet
    huomioon ottaen. Ei kenelläkään kotipoliisilla
    ole oikeutta lähteä rajoittamaan muiden menoa
    estämällä ohituksia lisäämällä vauhtia tai
    ajamalla eteen. Varsinkin tuo
    ohitusmahdollisuuden kohdalla tapahtuva nopeuden
    lisäys on lisääntynyt ja kiitän luojaani, että on
    potkua koneessa, ettei ole tullut
    vaaratilanteita. Eli kyllä "alinopeudella" ajajat
    myöskin niitä onnettomuuksia aiheuttavat.

    Äänestä

  • TDi kirjoitti:

    Nykyaikainen autokalusto on ajanut ohi
    neljännesvuosisataa sitten keksityt 80 km/h
    rajoitukset.

    Esimerkiksi Itävallassa ajetaan 50 km/h
    taajamassa (kuten Suomessakin), 130 km/h
    motarilla (kuten käytännössä Suomessakin), mutta
    muilla teillä 100 km/h. Eikä se kantatieverkosto
    niin paljoa suomalaisesta leveydeltään tai
    kiemuroiltaan poikkea.

    Suomalainen virkamies määrää kirjoituspöydän
    takaa, että tuolla tienpätkällä ajetaan 80 km/h
    ja asia on sillä selvä. Kun määräykset vedetään
    kireälle, kokee nopeusrajoitus inflaation, ja
    rajoitusta rikotaan. Kyllä jokaisella
    autoilijalla pitäisi olla sen verran tajua
    takaraivossa, että suhteuttaa autonsa nopeuden
    vallitsevaan keliin tai liikennemäärään.

    Eli jos haluat nylkyttää sitä 90%:si, voit vetää
    sen verran lähellä pientaretta, että mahdutaan
    ohi.

    Taidat olla näitä tilannenopeusmiehiä....oikea
    tilannenopeus tiedetään vasta onnettomuuden
    jälkeen. Autojen kehitys ei ole vähentänyt
    onnettomuuksia millään mittarilla mitattuna,
    ainoastaan niiden seurauksia. Fysiikan lait ja
    ihmisen rajoittunut havainto- ja toimintakyky
    ovat ennallaan. Reaktionopeutesi, renkaan ja tien
    välinen kitka, tarkan näkökentän kapeutuminen
    nopeuden noustessa ja moni muu asia on ennallaan.
    Nopeurajoituksen määrittäminen jollekin tieosalle
    on monimutkainen prosessi, jossa tekijöinä ovat
    vaaka- ja pystygeometria, liikennemäärä ja
    jakautuma, liitymätiheys, näkemäalueet, aiempi
    onnettomuuskehitys esimerkiksi. Kyllä kuljettajan
    pitäisi pystyä sovittamaan nopeutensa
    vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun ei.
    Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    Äänestä

  • TDi kirjoitti:

    Nykyaikainen autokalusto on ajanut ohi
    neljännesvuosisataa sitten keksityt 80 km/h
    rajoitukset.

    Esimerkiksi Itävallassa ajetaan 50 km/h
    taajamassa (kuten Suomessakin), 130 km/h
    motarilla (kuten käytännössä Suomessakin), mutta
    muilla teillä 100 km/h. Eikä se kantatieverkosto
    niin paljoa suomalaisesta leveydeltään tai
    kiemuroiltaan poikkea.

    Suomalainen virkamies määrää kirjoituspöydän
    takaa, että tuolla tienpätkällä ajetaan 80 km/h
    ja asia on sillä selvä. Kun määräykset vedetään
    kireälle, kokee nopeusrajoitus inflaation, ja
    rajoitusta rikotaan. Kyllä jokaisella
    autoilijalla pitäisi olla sen verran tajua
    takaraivossa, että suhteuttaa autonsa nopeuden
    vallitsevaan keliin tai liikennemäärään.

    Eli jos haluat nylkyttää sitä 90%:si, voit vetää
    sen verran lähellä pientaretta, että mahdutaan
    ohi.

    "Kun määräykset vedetään kireälle, kokee
    nopeusrajoitus inflaation, ja rajoitusta
    rikotaan."

    - Juuri näin on! Esim taajamissa on nopeudet
    laskettu jo 40 km/h(ei taajamamerkki vaan sen
    jälkeen tuleva aluemerkki 40). Ottaa niin pirusti
    päähän että nopeuksia lasketaan, kun autot
    kehittyvät turvallisemmiksi koko ajan (myös
    jalankulkijalle). Hesarissa viikko sitten oli
    juttu, että tehoratsiassa saatiin koulujen
    läheltä kahdessa päivässä jaettua yht. 150
    pikavoittoa kymmenellä eri paikalla. Vetäkää
    vittu kytät käteenne ja lähtekää asemalle syömään
    naiskollegoidenne kanssa donitseja. Minun
    mielipiteeni ja siitä en tingi.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Taidat olla näitä tilannenopeusmiehiä....oikea
    tilannenopeus tiedetään vasta onnettomuuden
    jälkeen. Autojen kehitys ei ole vähentänyt
    onnettomuuksia millään mittarilla mitattuna,
    ainoastaan niiden seurauksia. Fysiikan lait ja
    ihmisen rajoittunut havainto- ja toimintakyky
    ovat ennallaan. Reaktionopeutesi, renkaan ja tien
    välinen kitka, tarkan näkökentän kapeutuminen
    nopeuden noustessa ja moni muu asia on ennallaan.
    Nopeurajoituksen määrittäminen jollekin tieosalle
    on monimutkainen prosessi, jossa tekijöinä ovat
    vaaka- ja pystygeometria, liikennemäärä ja
    jakautuma, liitymätiheys, näkemäalueet, aiempi
    onnettomuuskehitys esimerkiksi. Kyllä kuljettajan
    pitäisi pystyä sovittamaan nopeutensa
    vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun ei.
    Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    >Kyllä kuljettajan pitäisi pystyä sovittamaan
    >nopeutensa vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun
    >ei.

    Jos olet tieinsinööri, onko tämä edustamasi
    laitoksen tai instanssin virallinen kanta ja
    mielipide?

    >Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    >on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    >tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    >todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    >alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    >vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    Talvirajoitukset katsotaan Suomessa kalenterista.
    Muuttuvia nopeusrajoitustauluja ei voi Suomeen
    asentaa "kun ovat niin kalliita".

    Saksassa on yleisesti käytössä lisäkilpi, jolla
    tieosuuden nopeusrajoitusta lasketaan sateella
    tai lumikelillä.

    Äänestä

  • JaKe kirjoitti:

    >Kyllä kuljettajan pitäisi pystyä sovittamaan
    >nopeutensa vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun
    >ei.

    Jos olet tieinsinööri, onko tämä edustamasi
    laitoksen tai instanssin virallinen kanta ja
    mielipide?

    >Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    >on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    >tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    >todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    >alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    >vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    Talvirajoitukset katsotaan Suomessa kalenterista.
    Muuttuvia nopeusrajoitustauluja ei voi Suomeen
    asentaa "kun ovat niin kalliita".

    Saksassa on yleisesti käytössä lisäkilpi, jolla
    tieosuuden nopeusrajoitusta lasketaan sateella
    tai lumikelillä.

    Esitän tie- ja liikennetekniikan ammattilaisena
    vain omia näkemyksiäni.

    Muuttuvat nopeusrajoitukset tulevat yleistymään
    varmaankin pikkuhiljaa, sitä nopemmin mitä
    enemmän tieliikenteelle myönnetään varoja.
    Tosiasia kuitenkin on että valitettavasti
    autoilijat arvioivat riskit todellista
    pienemmiksi. Paljonko sinun mielestäsi märkä
    asfaltti lisää onnettomuusriskiä?

    Lisäkilvellä osoitettu vaihtoehtoinen
    nopeusrajoitus on ongelmallinen, koska yhden
    mielestä sataa ja toisen mielestä paistaa...

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Esitän tie- ja liikennetekniikan ammattilaisena
    vain omia näkemyksiäni.

    Muuttuvat nopeusrajoitukset tulevat yleistymään
    varmaankin pikkuhiljaa, sitä nopemmin mitä
    enemmän tieliikenteelle myönnetään varoja.
    Tosiasia kuitenkin on että valitettavasti
    autoilijat arvioivat riskit todellista
    pienemmiksi. Paljonko sinun mielestäsi märkä
    asfaltti lisää onnettomuusriskiä?

    Lisäkilvellä osoitettu vaihtoehtoinen
    nopeusrajoitus on ongelmallinen, koska yhden
    mielestä sataa ja toisen mielestä paistaa...

    Paljonko mielestäsi suolan sotkema tuulilasi,sekä
    sulanut valoa imevä sohjo lisää onnettomuusriskiä?

    Äänestä

  • Gemini kirjoitti:

    Paljonko mielestäsi suolan sotkema tuulilasi,sekä
    sulanut valoa imevä sohjo lisää onnettomuusriskiä?

    Huomattavasti vähemmän kuin jäinen, polanteinen
    ja urainen keli. Suolan käyttö on myöskin
    kustannuskysymys.

    Äänestä

  • JaKe kirjoitti:

    >Kyllä kuljettajan pitäisi pystyä sovittamaan
    >nopeutensa vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun
    >ei.

    Jos olet tieinsinööri, onko tämä edustamasi
    laitoksen tai instanssin virallinen kanta ja
    mielipide?

    >Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    >on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    >tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    >todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    >alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    >vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    Talvirajoitukset katsotaan Suomessa kalenterista.
    Muuttuvia nopeusrajoitustauluja ei voi Suomeen
    asentaa "kun ovat niin kalliita".

    Saksassa on yleisesti käytössä lisäkilpi, jolla
    tieosuuden nopeusrajoitusta lasketaan sateella
    tai lumikelillä.

    tuli talvirajoitukset, mutta talvea sai odotella.
    Tuo kalenterista katsominen on entisen neukkumaan
    tapainen systeemi. Minäkin olisin lisäkilpien
    kannalla, jos ne toimii Saksassa, niin miksei
    meilläkin.

    Äänestä

  • täsmälleen oikeassa !Tämä on vain monelle
    mahdotonta ymmärtää.

    Äänestä

  • Normaali kirjoitti:

    "Kun määräykset vedetään kireälle, kokee
    nopeusrajoitus inflaation, ja rajoitusta
    rikotaan."

    - Juuri näin on! Esim taajamissa on nopeudet
    laskettu jo 40 km/h(ei taajamamerkki vaan sen
    jälkeen tuleva aluemerkki 40). Ottaa niin pirusti
    päähän että nopeuksia lasketaan, kun autot
    kehittyvät turvallisemmiksi koko ajan (myös
    jalankulkijalle). Hesarissa viikko sitten oli
    juttu, että tehoratsiassa saatiin koulujen
    läheltä kahdessa päivässä jaettua yht. 150
    pikavoittoa kymmenellä eri paikalla. Vetäkää
    vittu kytät käteenne ja lähtekää asemalle syömään
    naiskollegoidenne kanssa donitseja. Minun
    mielipiteeni ja siitä en tingi.

    Taajamien 40 km/h on ehdottomasti paikallaan.
    Jalankulkijan riski kuolla onnettomuudessa nousee
    jyrkästi 40 km/h nopeuden jälkeen. Kun vielä
    otetaan huomioon suomalaisten autoilijoiden ala-
    arvoinen suhtautuminen jalankulkijoihin, on 40
    km/h nopeus taajamissa enemmänkin kuin tarpeen.

    Pienempi nopeus helpottaa myös autoilijoiden
    liikkumista. Sivukaduilta ja pihoilta on
    helpompi liittyä liikenteeseen, kun muut
    lähestyvät hitaammin. Yksittäisen autoilijan
    matka-aika ei nopeuden laskusta juurikaan kasva,
    tyypilliset matkat ovat niin lyhyitä.

    Lähinnä tämä on asennoitumiskysymys, tuntuu
    olevan monelle vaikeaa. Ilmeisesti he eivät itse
    liiku koskaan jalkaisin tai polkupyörällä, heillä
    ei ole pieniä lapsia, heillä ei myöskään ole
    vanhuksia omaisina - tai he eivät
    yksinkertaisesti välitä muista kuin itsestään.

    Äänestä

  • Jos et ole kalustosi tai ajokykysi puolesta
    kykenevä ajamaan liikennevirran mukana
    niin JÄÄ KOTIIN, älä kiusaa muita.

    Tällaiset tuhnut eivät yleensä omista peilejä
    (tai kääntyviä silmiä) huomatakseen sen
    taakseen kertyneen letkan jossa sitten vati palaa
    ja aletaan röyhiä.

    Sitäpaitsi näillä töpöttelijöillä on havaittavissa
    laumasieluisuutta, niitä on usein pari-kolme
    peräkkäin, välimatkaa n. 3m.
    Tökkääpä sinne väliin niin valot vilkkuu
    ja torvet soi porilaisten marssia takaperin.

    Usein ohituksen jälkeen tällainen tumpula
    unohtaa uneliaisuutensa ja kepittää kärrynsä
    äimistyttävään kiitoon seuraten sinua
    tappituntumalla vaikka Inariin.

    Äänestä

  • zgf kirjoitti:

    täsmälleen oikeassa !Tämä on vain monelle
    mahdotonta ymmärtää.

    Joo nämä kaverit on oikeassa ja kuuluvat siihen 2%
    oikeassa olevaan ryhmään. Monet ovat taas se loppu
    98% ihmisistä joiden on vaikea sisäistää näiden
    ajatusmallia.

    Itse en ota paineita hitaasti liikkuvista, koska
    pääsen ohi kun olen menossa. Jonojen ohittaminen
    on syvältä kun siellä on pari körrääjää välissä,
    mut kyllä siitä pääsee.

    Kuka näissä tilanteissa on vaaratekijä tai sen
    aiheuttaja? Hitaasti ajava vai sen ohittaja?
    Molemmat kylläkin VOI tehdä turvallisesti.

    Äänestä

  • Jaska kirjoitti:

    Taajamien 40 km/h on ehdottomasti paikallaan.
    Jalankulkijan riski kuolla onnettomuudessa nousee
    jyrkästi 40 km/h nopeuden jälkeen. Kun vielä
    otetaan huomioon suomalaisten autoilijoiden ala-
    arvoinen suhtautuminen jalankulkijoihin, on 40
    km/h nopeus taajamissa enemmänkin kuin tarpeen.

    Pienempi nopeus helpottaa myös autoilijoiden
    liikkumista. Sivukaduilta ja pihoilta on
    helpompi liittyä liikenteeseen, kun muut
    lähestyvät hitaammin. Yksittäisen autoilijan
    matka-aika ei nopeuden laskusta juurikaan kasva,
    tyypilliset matkat ovat niin lyhyitä.

    Lähinnä tämä on asennoitumiskysymys, tuntuu
    olevan monelle vaikeaa. Ilmeisesti he eivät itse
    liiku koskaan jalkaisin tai polkupyörällä, heillä
    ei ole pieniä lapsia, heillä ei myöskään ole
    vanhuksia omaisina - tai he eivät
    yksinkertaisesti välitä muista kuin itsestään.

    Ei minulla mitään periaatteessa ole 40 km/h
    rajoitusta vastaan, mutta 40 vuoden perstuntuma
    viidenkympin maksimiin on niin tiukassa, ettei
    millään tunnu lähtevän. Ei taajamassa voi koko
    aikaa tuijottaa mittariin - silloin vasta olisi
    vaarana liikenteelle. Eikä taajamassa muutenkaan
    edes usein ajeta maksiminopeutta (siis totuttua
    50:ä), koska olosuhteet ei salli.

    Sitäpaitsi minusta olisi tärkeintä, että kaikissa
    taajamissa kaikkialla Suomessa olisi sama
    nopeusrajoitus - mieluummin sama kuin yleisin
    muissa maissa. Tämä siksi, ettei tarvitsisi koko
    aikaa keskittyä rajoitusten vaihteluiden
    seuraamiseen, mikä hajottaa liikennetilanteiden
    seuraamista ainakin jonkin verran. Minusta 50 on
    aivan hyvä maksiminopeus, mutta jos nyt yleinen
    mielipide pitää 40:ä parempana, niin se pitäisi
    määrätä yhdellä kertaa yleiseksi
    taajamarajoitukseksi, jotta seuraava sukupolvi
    kerkiää siihen tottumaan ja saamaan sen tärkeän
    perstuntuman.

    Vielä havaintoni käytännön liikenteestä:
    Ilmeisesti noin 80% ajajista kärsii samasta
    perstuntumavammasta kuin minä, samoin kuin liki
    kaikki poliisit, koska harva ajaa 40:ä pitemmillä
    kaduilla hiljaisena aikana, enkä koskaan ole
    havainnut poliisin asiaan puuttuvan - ne ajelee
    itsekin 50:ä .

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Huomattavasti vähemmän kuin jäinen, polanteinen
    ja urainen keli. Suolan käyttö on myöskin
    kustannuskysymys.

    Aika outo käsitys, onko siitä tilastotietoja? Kun
    oma kokemus on, että sokeana on vaarallisinta
    ajaa. Ja suolarapa tai muukin lasiin lentävä kura
    aina toisinaan aiheuttaa yllättävää täyssokeutta
    kauhutilanteineen - toistaiseksi tuurilla
    selvitty - vaikka auto ja sen laitteet olisivat
    tip top -kunnossa. Jää, polanteet ja urat on
    helppo hallita, kun ne näkee. Pahinta on
    tietysti, kun nuo ovat vielä tallella, mutta
    suolasohjo jo lentää.

    Olosuhteiden mukaan vaihtuva nopeusrajoitus ei
    ole tulkintaongelma. Poliisin tulkinta on laki.
    Paras ajaa hiljempaa, jos voi edes kuvitella
    kosteutta tiellä. Jää ei aina näy, mutta jos
    lämpötila läheneekin nolla, olkoon alempi
    rajoitus voimassa. Lisäkilpi on halpa.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Huomattavasti vähemmän kuin jäinen, polanteinen
    ja urainen keli. Suolan käyttö on myöskin
    kustannuskysymys.

    Suolan käytön positiivisia puolia maanteillä ei
    taida olla kuin hetken hurma ja sitten tuo
    kustannuskysymys, mutta siinäkin taisi käydä niin
    että kun suolaa aikoinaan ryhdyttiin käyttämään,
    niin unohdettiin muiden tienhoitovälineiden
    kehittely. Ne vehkeethän näyttävät edelleen
    samoilta kuin vuosikymmeniä sitten. Kaiken
    hankaluuden lisäksi mitä tiesuola aiheuttaa
    autoilijalle, niin sehän pilaa pohjavedet.
    Tiesuola veteen sekoitettuna syövyttää
    voimakkaasti alumiinia, tämän tietää jokainen
    joka on lisännyt ojasta vettä jäähdyttäjään ja
    jättänyt nesteet vaihtamatta, moottorin
    alumiiniosat syöpyvät käyttökelvottomiksi.
    Maaperän yleisin metalli on alumiini ja
    pikkuhiljaa tuo tiesuola liuottaa ja sekoittaa
    pohjavesiin tuota ihmisille myrkyllistä metallia,
    muun moskan lisäksi. Pian meissä kaikissa asuu
    pieni alzheimerin tauti, tai joku muu. Suolauksen
    kannattajat vois tulla kukin vuorollaan kyytiini
    pariksi viikoksi, niin muuttuis ne mielipiteet
    viimeistään reissun jälkeen, kun kiiruhtaisivat
    kotiinsa pahanhajuiset housut jalassaan.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Huomattavasti vähemmän kuin jäinen, polanteinen
    ja urainen keli. Suolan käyttö on myöskin
    kustannuskysymys.

    Tiekarhulla kun vain ajaa jääpinnan tasaiseksi ja
    samalla tulee ne pienet kivat "naarmut" pitoa
    lisäämään.Asun kahden kunnan rajalla,joista
    toinen suolaa paljon enemmän.Ensin on pätkä sitä
    saatanan suolavelliä,mutta sitten alkaa
    kunnollinen tie jota on mukava ajaa.

    Renkaiden nastat pysyvät pitempään kunnossa,kun
    ei tarvitse märällä asvaltilla
    ajaa,tiepäällysteestä puhumattakaan.Vaihdan
    talvirenkaat viime tingassa ja otan heti pois kun
    laki sallii,koska en halua niitä pilata.Tietysti
    siinä vähän turvallisuudessa häviän,mutta
    kustannuksistahan sinäkin puhut.

    Tien hoitoon kerätään rahaa monikertaisesti,mitä
    siihen käytetään.Olisit jättänyt vähän kouluja
    käymättä,niin olisi siinäkin säästynyt
    veromakkoja.Näyttävät nyt menneen
    hukkaan,välillisistä seurauksista puhumattakaan.

    Äänestä

  • JPE kirjoitti:

    Aika outo käsitys, onko siitä tilastotietoja? Kun
    oma kokemus on, että sokeana on vaarallisinta
    ajaa. Ja suolarapa tai muukin lasiin lentävä kura
    aina toisinaan aiheuttaa yllättävää täyssokeutta
    kauhutilanteineen - toistaiseksi tuurilla
    selvitty - vaikka auto ja sen laitteet olisivat
    tip top -kunnossa. Jää, polanteet ja urat on
    helppo hallita, kun ne näkee. Pahinta on
    tietysti, kun nuo ovat vielä tallella, mutta
    suolasohjo jo lentää.

    Olosuhteiden mukaan vaihtuva nopeusrajoitus ei
    ole tulkintaongelma. Poliisin tulkinta on laki.
    Paras ajaa hiljempaa, jos voi edes kuvitella
    kosteutta tiellä. Jää ei aina näy, mutta jos
    lämpötila läheneekin nolla, olkoon alempi
    rajoitus voimassa. Lisäkilpi on halpa.

    ei varsinaisesti ollut tämän keskustelun aihe
    mutta voidaanhan siitä vielä sellainenkin tehdä

    Tielaitos teettätti laajan tutkimuksen 90-
    luvulla talviliikenteestä jossa analysoitiin
    usealla tavalla erilaisten kunnossapitomallien
    vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Kyseessä oli
    useamman vuoden kestänyt tutkimus, joka sisältää
    satoja sivuja materiaalia, eikä siten ole
    mahdollista kovin tarkasti siihen uppoutua.
    Suolaamattomuutta, kokeiltiin silloisessa Kuopion
    tiepiirissä ja vertailualueena oli suurinpiirtein
    samanlaajuinen ja samanlaiset ilmastoolosuhteet
    omaava Keski-Suomen tiepiiri, jonka
    talvikunnossapito säilyi entisellään.

    Karkeasti yleistäen voidaan todeta että
    suolaamattomuus lisää tienpitokustannuksia
    (hiekoitus, höyläys) ja lisää vain vähän
    onnettomuuksia. (eli onnettomuudet vähenivät,
    mutta ei niin paljon kuin K-S:n tiepiirissä.
    Suola syö ihan yhtälailla tieinsinöörin autoa
    kuin muidenkin. Pohjavesien suolapitoisuus kasvaa
    pääteiden varsilla ja nähdäkseni
    ympäristövaikutukset ovatkin se tekijä joka
    mahdollisesti vielä lopettaa suolaamisen.
    Kyseessä on arvovalinta.

    Äänestä

  • Gemini kirjoitti:

    Tiekarhulla kun vain ajaa jääpinnan tasaiseksi ja
    samalla tulee ne pienet kivat "naarmut" pitoa
    lisäämään.Asun kahden kunnan rajalla,joista
    toinen suolaa paljon enemmän.Ensin on pätkä sitä
    saatanan suolavelliä,mutta sitten alkaa
    kunnollinen tie jota on mukava ajaa.

    Renkaiden nastat pysyvät pitempään kunnossa,kun
    ei tarvitse märällä asvaltilla
    ajaa,tiepäällysteestä puhumattakaan.Vaihdan
    talvirenkaat viime tingassa ja otan heti pois kun
    laki sallii,koska en halua niitä pilata.Tietysti
    siinä vähän turvallisuudessa häviän,mutta
    kustannuksistahan sinäkin puhut.

    Tien hoitoon kerätään rahaa monikertaisesti,mitä
    siihen käytetään.Olisit jättänyt vähän kouluja
    käymättä,niin olisi siinäkin säästynyt
    veromakkoja.Näyttävät nyt menneen
    hukkaan,välillisistä seurauksista puhumattakaan.

    päättävät lopulta meidän äänestäjien valitsemat
    edustajat.

    Höylällä voi toki ajaa polanteen tasaiseksi se
    vaan maksaa aika "saatanasti". Kustannukset
    taitavat nykyään jo hipoa 500 mk/h. Liikut joko
    pohjoisessa Suomessa tai vähäliikenteisellä
    tiellä? Tällöin onkin järkevää antaa tienpinnan
    polantua, koska hiekoituskin tehoaa useamman
    päivän, eikä polanne kulu kovinkaan voimakkaasti.
    Polanteen höyläyksessä on muuten olemassa
    päällysteen vaurioitumisen mahdollisuus. Monet
    "reiät" ovatkin alunperin olleet höylän
    raapaisuja.

    Äänestä

  • Pitkämatkalaainen kirjoitti:

    tuli talvirajoitukset, mutta talvea sai odotella.
    Tuo kalenterista katsominen on entisen neukkumaan
    tapainen systeemi. Minäkin olisin lisäkilpien
    kannalla, jos ne toimii Saksassa, niin miksei
    meilläkin.

    olisi eniten hyötyä heinäkuussa, mutta "yleiset"
    syyt pakottavat laittamaan ne voimaan talvella. :)

    Ajo-olosuhteet tosin heikkenevät myös pimeyden ja
    runsaampien sateiden johdosta. Edelleen olen sitä
    mieltä että parhaiten toimivat muuttuvat
    rajoitukset.

    Äänestä

  • JPE kirjoitti:

    Aika outo käsitys, onko siitä tilastotietoja? Kun
    oma kokemus on, että sokeana on vaarallisinta
    ajaa. Ja suolarapa tai muukin lasiin lentävä kura
    aina toisinaan aiheuttaa yllättävää täyssokeutta
    kauhutilanteineen - toistaiseksi tuurilla
    selvitty - vaikka auto ja sen laitteet olisivat
    tip top -kunnossa. Jää, polanteet ja urat on
    helppo hallita, kun ne näkee. Pahinta on
    tietysti, kun nuo ovat vielä tallella, mutta
    suolasohjo jo lentää.

    Olosuhteiden mukaan vaihtuva nopeusrajoitus ei
    ole tulkintaongelma. Poliisin tulkinta on laki.
    Paras ajaa hiljempaa, jos voi edes kuvitella
    kosteutta tiellä. Jää ei aina näy, mutta jos
    lämpötila läheneekin nolla, olkoon alempi
    rajoitus voimassa. Lisäkilpi on halpa.

    Kammoksun ajatusta että poliisin sana on laki.
    Toivottavasti vielä eduskunta säätää lait ja
    poliisi valvoo. Kuinka käy kuljettajan
    oikeusturvan, jos yksittäinen konstaapeli päättää
    mielivaltaisesti milloin sataa. En tunne Saksan
    olosuhteita, joten en osaa ottaa siihen kantaa.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    päättävät lopulta meidän äänestäjien valitsemat
    edustajat.

    Höylällä voi toki ajaa polanteen tasaiseksi se
    vaan maksaa aika "saatanasti". Kustannukset
    taitavat nykyään jo hipoa 500 mk/h. Liikut joko
    pohjoisessa Suomessa tai vähäliikenteisellä
    tiellä? Tällöin onkin järkevää antaa tienpinnan
    polantua, koska hiekoituskin tehoaa useamman
    päivän, eikä polanne kulu kovinkaan voimakkaasti.
    Polanteen höyläyksessä on muuten olemassa
    päällysteen vaurioitumisen mahdollisuus. Monet
    "reiät" ovatkin alunperin olleet höylän
    raapaisuja.

    Aiheeesta ollaan jo eksytty, mutta tuo tiehöylä
    oli ajatuksissani ensimmäisenä kun tuossa
    aikaisemmin arvelin että suolausten alettua
    unohtui muiden tienhoitolaitteiden kehittely.
    Höylät museoon tai sulatukseen.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    olisi eniten hyötyä heinäkuussa, mutta "yleiset"
    syyt pakottavat laittamaan ne voimaan talvella. :)

    Ajo-olosuhteet tosin heikkenevät myös pimeyden ja
    runsaampien sateiden johdosta. Edelleen olen sitä
    mieltä että parhaiten toimivat muuttuvat
    rajoitukset.

    miksi ne tulevat voimaan jo syksyllä kun talvi ei
    vielä ole edes alkanut, eikä
    talvirengaspakkokaan? Sitten kun kesänopeudet
    otetaan taas käyttöön, niin eikö sitä lisäkilpeä
    voisi edes kokeilla esim. suurempi nopeus öisin?
    Kesäyöthän ovat valoisat, pohjoisessa vieläkin,
    tiehallinnon sivuiltakin sen näkee noista
    kelikameroista, eikä liikennemäärätkään
    pohjoisessa kovin suuria ole edes päivällä.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    Taidat olla näitä tilannenopeusmiehiä....oikea
    tilannenopeus tiedetään vasta onnettomuuden
    jälkeen. Autojen kehitys ei ole vähentänyt
    onnettomuuksia millään mittarilla mitattuna,
    ainoastaan niiden seurauksia. Fysiikan lait ja
    ihmisen rajoittunut havainto- ja toimintakyky
    ovat ennallaan. Reaktionopeutesi, renkaan ja tien
    välinen kitka, tarkan näkökentän kapeutuminen
    nopeuden noustessa ja moni muu asia on ennallaan.
    Nopeurajoituksen määrittäminen jollekin tieosalle
    on monimutkainen prosessi, jossa tekijöinä ovat
    vaaka- ja pystygeometria, liikennemäärä ja
    jakautuma, liitymätiheys, näkemäalueet, aiempi
    onnettomuuskehitys esimerkiksi. Kyllä kuljettajan
    pitäisi pystyä sovittamaan nopeutensa
    vallitseviin olosuhteisiin, mutta kun ei.
    Perusteellisissa liikennetekniikan tutkimuksissa
    on esimerkiksi todettu, että valtaosa
    tienkäyttäjistä arvioi kelin pitäväksi, vaikka
    todellisuudessa mitattu kitkakertoimen arvo on
    alittanut jopa 0.1 eli kitka on ollut todella
    vähäinen. Saman havaisee myös käytännössä.

    Suomen nopeusrajoitukset lähinnä naurattaa. Katso
    Keski-euroopan teitä. Liikenne sujuu joustavammin
    ja huomattavasti suuremmalla nopeudella vaikka
    liikennemäärä teihin nähden on huomattavasti
    suurempi.

    On huolestuttavaa nähdä kuinka huonoa työtä
    Suomen liikennesuunnittelussa tehdään, varsinkin
    kun ei paljoa vaadita katsomaan esimerkkiä
    paikoista joissa homma sujuu. Niin, ja käytännön
    järkeäkin saisi käyttää. En tiedä huonommin
    hoidettua työtä kuin Suomen liikennesuunnittelu,
    se on säälittävän huonoa.

    Olen ajanut tänäkin vuonna yli 6000km keski-
    euroopassa (henkilöautolla), ja aina Suomeen
    palatessa on ajaminen yhtä tuskaa. Keski-
    Euroopassa ajaminen on todella rentouttavaa ja
    sujuvaa Suomeen nähden. Onhan siellä jonkun
    verran ruuhkia, mutta syystä toisin kuin
    Suomessa, ja niiden välttämiseen on kehitetty
    keinoja.

    Äänestä

  • Pitkämatkalainen kirjoitti:

    Aiheeesta ollaan jo eksytty, mutta tuo tiehöylä
    oli ajatuksissani ensimmäisenä kun tuossa
    aikaisemmin arvelin että suolausten alettua
    unohtui muiden tienhoitolaitteiden kehittely.
    Höylät museoon tai sulatukseen.

    sisältää tänä päivänä todella paljon tekniikkaa
    ja on tehokas kone. Käyppä joskus hytissä, niin
    huomaat että nappuloita ja hydrauliikkaa on kuin
    lentokoneessa. En voi ymmärtää kantaasi. Millä
    ihmeellä hoitelisit sitten hommat????

    Äänestä

  • Pitkämatkalainen kirjoitti:

    miksi ne tulevat voimaan jo syksyllä kun talvi ei
    vielä ole edes alkanut, eikä
    talvirengaspakkokaan? Sitten kun kesänopeudet
    otetaan taas käyttöön, niin eikö sitä lisäkilpeä
    voisi edes kokeilla esim. suurempi nopeus öisin?
    Kesäyöthän ovat valoisat, pohjoisessa vieläkin,
    tiehallinnon sivuiltakin sen näkee noista
    kelikameroista, eikä liikennemäärätkään
    pohjoisessa kovin suuria ole edes päivällä.

    voimaantulo ei ole kylläkään onnistunut oikein
    minään vuonna, siksi kannatankin kelin mukaan
    muuttuvia rajoituksia, vaikka ne tuskin koskaan
    tulevat edes koko päätieverkolle.

    Periaatteessa kellon aikahan voisi olla
    lisäkilvessä, sehän on yksiselitteinen. Eri asia
    sitten on onko se järkevää tai kovinkaan
    merkityksellistä.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    sisältää tänä päivänä todella paljon tekniikkaa
    ja on tehokas kone. Käyppä joskus hytissä, niin
    huomaat että nappuloita ja hydrauliikkaa on kuin
    lentokoneessa. En voi ymmärtää kantaasi. Millä
    ihmeellä hoitelisit sitten hommat????

    Ei oikein ole minun alaani kehitellä noita
    tienhoitovälineitä, mutta kuten itse kerroit niin
    sen höylän käyttö on saatanan kallista. En tiedä
    tarvitaanko sitä muuhunkin kuin noiden
    polanteiden höyläykseen, mutta koska tiet on
    kuitenkin talvisin aurattava, niin minä lähtisin
    ainakin kehittelemään jotain nopeasti pyörivää
    jyrsintä tuohon aura-autoon. Siis auraus ja
    polanteiden jyrsintä samalla kertaa. Höylä
    näyttää niin hitaalta, voishan sitäkin yrittää
    kehitellä nopeammaksi. Tulisko siitä
    kustannussäästöjä jos höyläyksistä selviäis aura-
    auton nopeudella. Vois olla parempi kehitellä
    kokonaan uusi monitoimikone tien auraukseen ja
    höyläykseen, nopeasti liikkuva. Ei sen höylän
    kehitys kovin kummoista ole ollut, jos nippeleitä
    onkin, niin asfaltti tahtoo raapiutua. Hmm,
    miksihän niitä polanteita edes höylätään,
    oliskohan parempi kehitellä laite jolla nuo urat
    saataisiin tasoitettua, tienvarrethan on
    paikkausainetta täynnä, tykkiluntakin käytetään
    laskettelurinteillä.

    Äänestä

  • Pitkämatkalainen kirjoitti:

    Ei oikein ole minun alaani kehitellä noita
    tienhoitovälineitä, mutta kuten itse kerroit niin
    sen höylän käyttö on saatanan kallista. En tiedä
    tarvitaanko sitä muuhunkin kuin noiden
    polanteiden höyläykseen, mutta koska tiet on
    kuitenkin talvisin aurattava, niin minä lähtisin
    ainakin kehittelemään jotain nopeasti pyörivää
    jyrsintä tuohon aura-autoon. Siis auraus ja
    polanteiden jyrsintä samalla kertaa. Höylä
    näyttää niin hitaalta, voishan sitäkin yrittää
    kehitellä nopeammaksi. Tulisko siitä
    kustannussäästöjä jos höyläyksistä selviäis aura-
    auton nopeudella. Vois olla parempi kehitellä
    kokonaan uusi monitoimikone tien auraukseen ja
    höyläykseen, nopeasti liikkuva. Ei sen höylän
    kehitys kovin kummoista ole ollut, jos nippeleitä
    onkin, niin asfaltti tahtoo raapiutua. Hmm,
    miksihän niitä polanteita edes höylätään,
    oliskohan parempi kehitellä laite jolla nuo urat
    saataisiin tasoitettua, tienvarrethan on
    paikkausainetta täynnä, tykkiluntakin käytetään
    laskettelurinteillä.

    se viittäkymppiä mutta kuka saatana uskaltaa ajaa
    viidellä tonnilla terä tiehen painettuna
    viittäkymppiä...sitäpaitsi terän värinä kasvaa jo
    parinkympin kohdalla niin että jäljestä tulee jo
    aika epätasainen.

    Onhan värkillä käyttöä kesällä sorateillä ja
    pelepelottomat keksivät lisälaitteita minkä
    ehtivät.

    Tuleehan sitä paikka-ainetta taivaalta
    ilmaiseksi, vaan kun ei tahdo kestää kulutusta,
    eikä sitä penkoista kannnata haalata, enempi on
    totuttu työntämään toiseen suuntaan.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    se viittäkymppiä mutta kuka saatana uskaltaa ajaa
    viidellä tonnilla terä tiehen painettuna
    viittäkymppiä...sitäpaitsi terän värinä kasvaa jo
    parinkympin kohdalla niin että jäljestä tulee jo
    aika epätasainen.

    Onhan värkillä käyttöä kesällä sorateillä ja
    pelepelottomat keksivät lisälaitteita minkä
    ehtivät.

    Tuleehan sitä paikka-ainetta taivaalta
    ilmaiseksi, vaan kun ei tahdo kestää kulutusta,
    eikä sitä penkoista kannnata haalata, enempi on
    totuttu työntämään toiseen suuntaan.

    Sitä nykyistä tiehöylää vois verrata entisajan
    puuntyöstövälineeseen, höylä sekin ja työntöön
    tarvittiin voimaa. Sähköhöylällä työ sujuu
    kevyesti ja nopeasti ja jälki on hyvä. Sitä
    viiden tonnin rumilusta olis vielä syytä
    kehitellä, tai siirtää se sähköhöylän tekniikka
    nopeammin liikkuvaan vehkeeseen.

    Äänestä

Nythän on niin että nopeuserot eivät riipu
käytännössä nopeudesta ollenkaan. Jos nopeutta
korotetaan 10 Km/h niin nopeuserot saattavat jopa
kasvaa, koska osa jää entiselleen, osa lisää oman
"marginaalinsa" päälle. Sinun laskuopilla
voitaisiin nopeusrajoitusta laskea 100:n alueella
90:n ja jokainen lisäisi sitten tuon 10 Km/h
"marginaalin", eli kaikki ajaisivat sitten 100
Km/h, niinkö?

Äänestä
  • "Nopeuserot eivät riipu
    käytännössä nopeudesta ollenkaan."

    Äänestä

  • >nopeuserot eivät riipu
    >käytännössä nopeudesta ollenkaan

    Tuntuu olevan jotakin korkeamman asteen AMK-
    insinööri tiedettä...

    Äänestä

  • Teppo Teekkari kirjoitti:

    >nopeuserot eivät riipu
    >käytännössä nopeudesta ollenkaan

    Tuntuu olevan jotakin korkeamman asteen AMK-
    insinööri tiedettä...

    Tieinsinööri on harvinaisen oikeassa, nämä asiat
    eivät ole niin yksinkertaisia kuin monet
    kuvittelevat. Nopeuserot johtuvat monesta
    muustakin asiasta kuin pelkästään
    nopeusrajoituksesta eikä nopeuseroista päästä
    koskaan eroon. Jokainen autoilija tekee omat
    ratkaisunsa omien kokemustensa pohjalta ja
    tulkitsee nopeusrajoituksia, keliä, ajoneuvon
    kuntoa, muuta liikennettä, poliisin
    sakotuskynnystä yms. omalla tavallaan. Yhtälössä
    on niin monta tekijää, että nopeuseroista ei
    päästä koskaan eroon.

    Äänestä

  • Teppo Teekkari kirjoitti:

    >nopeuserot eivät riipu
    >käytännössä nopeudesta ollenkaan

    Tuntuu olevan jotakin korkeamman asteen AMK-
    insinööri tiedettä...

    teekkarikin pääsee turhasta pilkunnu....innasta
    elävään elämään, saattaapi yllättyä.

    Lauseen olisi tietenkin voinut muotoilla
    tarkemminkin, esimerkiksi: Nopeuserot eivät
    pienene nopeusrajoituksen noustessa, vaan
    kasvavat. Tiellä yksittäisen autoilijan on sitä
    käytännössä vaikea havaita,

    Olen Yrittänyt kirjoittaa kansankielellä, kenen
    tahansa helposti ymmärrettävään muotoon. Silloin
    on pakko hieman "oikoa". Ammatti-teksti on asia
    erikseen.

    Äänestä

  • tieinsinööri kirjoitti:

    teekkarikin pääsee turhasta pilkunnu....innasta
    elävään elämään, saattaapi yllättyä.

    Lauseen olisi tietenkin voinut muotoilla
    tarkemminkin, esimerkiksi: Nopeuserot eivät
    pienene nopeusrajoituksen noustessa, vaan
    kasvavat. Tiellä yksittäisen autoilijan on sitä
    käytännössä vaikea havaita,

    Olen Yrittänyt kirjoittaa kansankielellä, kenen
    tahansa helposti ymmärrettävään muotoon. Silloin
    on pakko hieman "oikoa". Ammatti-teksti on asia
    erikseen.

    Tiedän varman ja jokaista tyydyttävän tavan
    noudattaa nopeuksia ja kaikki on tyytyväisiä
    Maanantaina kun kaikki on vähän krapuloissaan
    niin ajetaan -5km tunnissa oli rajoitus mikä vain
    tiistaina kun mailma on kirkastunut niin nopeudet
    nostetaan pilkulleen tasan
    keskiviikkona ja torstaina ajetaan jo 5-9km yli
    sallitun
    ja Perjantaista sunnuntaihin jokainen ajaa niin
    paljonkuin lompakossa on varaa silloin kaikki
    pitäisi olla tyytyväisiä
    Terv sallittu 2km

    Äänestä

sama vika joka vitun tiellä missä vaan on
ohituskaista.pistää tosiaan miettimään että miksi?
itsetunto ei kestä jos joku menee ohi?helevetti.

ja toinen juttu,koskien nimenomaan hki-turku-
väliä.aika mäkinen tie.joka saatanan ohituskaista
alkaa jyrkkään mäkeen.siinähän ohittelet.saa olla
aika väkivahva peli alla että ylämäkeen saa
kiihdytettyä tarpeeksi.varsinkin kun edellä
ajavat nostavat hieman nopeuttaan,kuten
alkuperäisessä viestissä todettiin.sitten mäen
laella ohituskaista päättyy.hienoa
suunnittelua.missä järki?ei järkeä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ärsyyntynyt kirjoitti:

Nyt muutaman kerran ajettuani tku-hki väliä olen
huomannut muutaman epäkohdan.
Hyvin monella on käytäntö ajaa alinopeutta,
vaikka ei paljoa. Mutta sitten ohituskaistan
alkaessa vauhti kiihtyy kummasti jopa yli 100km/h
ja taas kun kaista päättyy: Jarrua ja taas
mennään 90km/h

Hyvät ihmiset. Säästytään paljolta jos ajaisitte
sallittua nopeutta ja mieluiten vielä vähän yli
(10%) turhia ohituksia karsittaisiin ja varmasti
tämäkin tie tulisi huomattavasti
turvallisemmaksi. Tai jos tämä on liikaa vaadittu
niin ajakaa sitten samaa nopeutta niillä
ohituskaistoilla!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu