Pahansuopaa kateutta

Doddii, kyllä se kesä mennyt on, mutta kun se Purhon sankari helvatavei meinaa jättää meidät niinku muuttolinnut. Ans' kattoo yhdelle jos toiselle tullee tässä suru puseroo, mutta omapa on jokaisen valinta…

Oikeassa olet, kyllä syksy on kaunis vuodenaika. Tuskin tässä malttaa odottaa lasten syyslomaviikkoa ja edessä siintävää ruskaretkeä.

Omalla työpaikallani en ole moiseen pahansuopuuteen törmännyt. Toki kaffehuoneessa vaihdetaan viikonloppusuunnitelmat ja jokainen puuhaa tavallansa ja tyylillänsä, ilman kerskuntaa, mitään kummempaa hehkutusta tai hurmoshenkeä. Ihan yhtälailla mökki-ihmiselle mökki viikonloppu on SE juttu, kuin mitä meidän perheelle "reissu kohti uusia seikkailuja".
Takana on upea kesä ja monta paikkakuntaa, mutta mitäs sillä brassailemaan. Myös muut kesätouhuajat ovat takuulla saaneet nauttia upeista keleistä ja auringonpaisteesta.

Naapuriin meillä on ollut onni saada mahtava luottohenkilö, joka tarvittaessa tyhjentää postilaatikon ja huolehtii että piha on asutun näköinen pidempien reissujen aikana. Matkalta palatessa tietysti muistetaan mahtavaa talonmiestä tuliaisella. Vastavuoroisesti naapuria autetaan aina kun apua tarvitaan...

... ja ensi viikonloppuna taas kohti ääretöntä
ja sen yli! ;-)

Että oma "olla oikeassa" ja vain sinun tapasi on oikea, poikii ihmettelyä.

Ettei tuo kateuden katkera piikki olekin hiipinyt Sinun omaan puseroosi? Niin oivallisen innoittavaa, kuin matkustelu ja kulkeminen maisemia katsellen ja uuteen tutustuen onkin, josta olen totta vieköön kanssasi täysin samaa mieltä!, eivät kaikki työtoverit kuitenkaan välttämättä tällaisen kulkijan mielipiteistä kovinkaan innostu. Varsinkaan maanantaiaamuisin, jos viikonloppu vielä kolottaa takaraivossa. Päinvastoin, moni ihminenhän onkin enemminkin paikkaeläin ja vielä sieltä parhaasta päästä!
Monelle mökki on toinen koti, joillekin jopa ensimmäinen ja tärkein. Remonttireiska-tyylinen henkilö saa mielettömiä tyydytyksen väreitä kehoonsa nikkaroituaan viikonlopun aikana tutisevan saunajakkaran, varsinkin siinä vaiheessa, kun ensimmäinen koe-istuja polttaa takalistoonsa Narvi-kiukaan kuvan ikuiseksi muistoksi tuosta -muinoin nuoruuden hölmöysvimmassa hätäisesti valitun- aviosiipan tekeleestä. Tällaisia Puuha-Petejä onkin omakotiasujien joukossa huikea määrä, ainakin kun näiden kyhäilemien piharakenteiden teknisiä ominaisuuksia tutkii tarkemmin!
Marjanpoimintakin on harrastuksena varsin hyödyllinen, paitsi näin kuivana kesänä täällä etelässä. Puolukoiden ja sienien puutteen aiheuttaman vitutuksen vuoksi minäkin jouduin ottamaan tällaista "sydäntroppia" lauantaina hieman enemmin, kuin olisi ikäiselleni ollut kohtuullista.
Minä en ole huomannut minkäänlaista pahansuopuutta harrastuksiani kohtaan. Minäpä yritänkin pitää sellaiset mölinät, jotka eivät tunnu muita kiinnostavan, omana ilonani!
Ehkäpä se kateus on katsojan silmissä...

Lähinaapureilta paras kommentti: Menispä tuo teidän auto rikki, niin olisitte enemmän kotona.

Onneksi auto on vanha, niin toivekin voi toteutua.

Siis jo se, että omistetaan uusi isohko asuntovaunu ja tuliterä vetoauto, on jo liikaan useamalle työkavereitamme.

Vaan se vielä menisi, että karavaanari olen mutta kun ajelen töihin viel keväällä hankkimallani moottoripyörällä, niin se tuntuu olevan liikaa jo monelle. Saati, että omakotitalo hankittiin. Heh!

Nää on semmoisia koko elämän ajan kestäviä harrastuksia ja raha-asiatkin kannattaa suunnitella pidemmällä haitarilla. Ei sitä muuten mitään tulisi, tavallisen työläisen palkoilla. Van kun ei rahaa laita tupakkaan eikä viinaksiin, yms. niin säästöön jää ja kunjättää väliin etelänmatkat päälle. No sitten joskus mekiin päästään lentelemään etelän-lomille.

Muksut tykkää paljon karavaanaritouhuista ja varsinkn, kun opitiin liikkumaan "vapaammin", eli ei aina tartte mennä leirintäalueille. Se tuo sitä vapautta enemmän.

Tai sitten olet aivan vakavissasi???

Sinua ei kadehdi kukaan.