Onko tuttu fraasi? Kun nainen sanoo haluavansa olla vain ystävä? Tätä on kuultu ja monesti. Tottakai meikässä on samat viat mitä kaikissa muissakin. Mutta kyllä on rankkaa. Eikä kyllä kiinnosta olla ystävä pätkääkään vaikka miten hyvin olis ollut väleissä seurustellessa. Sitä kun itse tuntee vielä voimakkaasti naista kohden niin ei ole helppoa kohdata silmistä silmiin toista, jolla ei enää sitä tunnetta ole. Ä-l-y-t-ö-n-t-ä!!!
"Mä haluan olla vain ystävä"
Tätä on kuultu joo
142407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kumpi vielä rakastaa haluaa olla ystävä, haluaa pitää vielä toisen edes sillä tavalla koska on vielä niitä tunteita. en mä ainakaan pystyisi katkaisemaan välejä toiseen kokonaan jos vielä rakastaisin vaikka tietäisinkin ettei toinen rakasta minua. ikävä olisi niin sietämätön etten pystyisi olemaan ottamatta yhteyttä.
jos ystävyys on ainut mistä voi pitää kiinni kun on tunteita, niin muuta keinoa ei sitten ole.
Eri asia on sitten hyväksyykö toinen sen ystävän, yleensä jättäjä ei halua olla missään tekemisissä, mutta tuossa on sekin vaara, että hän kokee sen totaalisena roikkumisena jos tietää toisella olevan tunteita. Eli käytännössä jos olet ystävä, otat sen vaaran, että suututat toisen perinpohjin, koska hän ahdistuu roikkumisesta, vaikket sitä tekisikään ja jos et ole ystävä, kärsit kuitenkin omien tunteiden vuoksi. Ystävyys on vaikea laji, varsinkin jos on tunteita enemmänkin.
tuttuhan tuo.. juuri tällä hetkellä, kolme vuotta takana.. Ja onhan se Ä-l-y-t-ö-n-t-ä.
mietin vain, että onhan se ystävä parempi kuin ei mitään, mutta onko se edes mahdollista?
hakkaanko vain päätäni seinään?
Kyllä se vähän "seinään päätä hakkaamiselta" vaikuttaa, mutta ei voi mittää:) Onhan nyt kuitesnii kivaa olla ystävää sen kans jota rakastaa; nimittäin siinä on suuri mahollisuus ett se fiuuu vaan muuttuukin uutestaan rakkauveksi ja höh no sehän ny vasta paikalle passaas:D
Eli time to move on..
Kerta se on ensimmäinenkin... Ei ole kato vielä kokemusta oikein tästä eroamisesta, mutta en ole koskaan aikaisemmin näin paskana ollut elämäni aikana. On se rankkaa kun suhde ei vain toimi. Viha alkaa nostaa päätään.
X sanoo, että haluaa olla vielä ystävä. Ja onhan sen kanssa mukava tehdä asioita, ei siitä mihinkään pääse. Mutta joo o.
Terkkuja kans sulle:
olisit kyllä voinut vähän mukavemmin asian ilmaista, mutta minkäs teet kun suurin osa ihmisistä on täyttä paskaa.
Toivon, että kuolet sarkasmiisi!
googletas toi termi ja ihmettele miten Ameriiican ihmemaassa siitä osataan päästä eroon.
Itse olen ollut aina se kenet on jätetty ja molemmilla kerroilla todella toivoin että välit pysyvät hyvinä ja ystäviä voidaan olla. Ja molemmilla kerroilla myös onnistui, edelleen huippu ysätviä eksien kanssa. Ei ihan heti eron jälkeen mutta ajan kuluessa... Onnistuu!!
että tällaisiakin kokemuksia on. Henkilöistähän tämä lopulta on kai kiinni. Kuka pystyy käsitellä mitäkin. Tällä hetkellä ainakin on selvää, että suhde ei tule enään jatkumaan, joten miksipä ei voisi olla ystäviä, kunha saa vain surutyön ensin tehtyä. Pitäisi päästä hyväksynnän tilaan. "let the universe have it's way"
Tottakai irtipääseminen olisi helpompaa jos toista ei tarvitsisi nähdä ollenkaan, mutta tuleeko ero sitten käsiteltyä kunnolla? Vai voiko eroa käsitellä ihmisen kanssa, josta eroaa? :)
Ja pitäisikö tässä nyt sitte ryhtyä polttamaan siltoja ja kutsumaan entistä tyttöystävää huoraksi ja petturiksi; syyttämään sitä kaikesta. Olla näkemättä toisen inhimillisyyttä eli sitä, että molemmat todellakin ollaan vain ihmisiä, joilla on heikkoutensa ja vahvuutensa ja jotka ei tiedä v***uakaan mitä täällä pitäisi tehdä tai miksi täällä ollaan.
Tietoisuus erottaa ihmisen eläimestä.
Huh kylläpä mielialat vaihtelee :)
Hienoa, koska juuri nyt tuntuu etten voi kuin ikävöidä, inhota, vihata tai kieltää koko jutun, ettei tuntuis niin pahalta. Kuitenkin se mies on mitä parhain tyyppi ja oli kaverini jo ennen suhdetta, niin että haluan oikeasti JOSKUS olla taas ystävä hänen kanssaan. Mutta juuri nyt ei kyllä onnistu, on liian tuore haava, vain 4 päivää.
Siirry välittömästi seuraavaan!
milloin sinulle on noin sanottu, oletko suoraan tunnustanut tunteesi ja sen jälkeen saanut kuulla tuon?
Minä olen nainen ja olisin ikionnellinen siitä jos joku mies suostuisi olemaan aidosti mun ystävä. En uskaltaisi edes toivoakkaan mitään enempää saatikka suoraan ehdottaa enemmän kun ei ole varmuutta edes siitä haluaako mies olla ystävä vai ei. Ajattele nyt itsekin. Tuolla on eri merkitys riippuen tilanteesta. Joissakin tilanteissa ystävyys on suurin mahdollinen asia, mitä uskaltaa edes toivoa, toisessa tilanteessa, vaikka jos kerrot tunteesi ja toinen haluaa olla VAIN ystävä, voin ymmärtää pahan mielesi.
Ei naisetkaan voi mennä ehdottelemaan röyhkeästi mitä vain, vai voiko? Tuskinpa se ottaisi tulta alleen.
Koita opetella vähän tilannetajua, jos kuulet tuota monesti, niinkuin kirjoitit. Se on naisesta kiinni. Jollekin voi merkitä enemmän saada olla vaikka ystäväkin, kuin toiselle joka on suhteessa.
On myös miehiä, joille ei uskalla ehdottaa muuta kuin ystävyyttä, koska ei naisetkaan vaan voi alkaa kuvitella itsestään liikoja, varsinkin jos periaatteessa mies voisi saada kenet haluaa ja jonoa olisi oven takana. Tietysti jotkut voi ottaa sen riskin, että tulee täysin naurunalaiseksi jos haluaa yhtäkkiä ilmoittaa, että ollaan enemmän kuin ystäviä.. jos ymmärrät.
Onni yksillä, kesä kaikilla, olisit onnellinen, että sulla on naisia ystävänä.. Mä olisin täydellisen otettu jos joku mies haluis olla mun ystävä tosissaan. Älä väheksy ystävyyttä. Se on iso asia, jos ei uskalla enemmästä edes haaveilla, eikä voi muutakaan ehdottaa.
Tän ei pitäis kuulua särkynyt sydän palstalle ollenkaan. Mä näkisin tuon positiivisena asiana.
Sain kuulla tuon fraasin mieheltä, jota rakastin koko sydämelläni. Uskoin että hän olisi rakastanut minua samalla tavoin, mutta kun ei. Ystäväksi hän vain minun halusi jäävän. Siihen en pystynyt. Olin pettynyt niin syvästi ja niin pahasti.
2 vuotta erosta. Kaikki yhteydenpito katkesi kun erottiin. Vaikeaa on ollut. En vieläkään ole kokonaan irti päässyt enkä kunnolla toipunut. Jos kadulla tulisi vastaan, en tiedä sanoisinko hänelle edes moi.
entäs jos se ex teki niin pahasti että loukkasi ihmisarvoa, syystä tai ei. eihän sillon sellasen ihmisen kanssa voi olla ystävä oli ex tai ei. jotkut exät on hyvä pitää vaan muistoina, kaikki ei ole edes sen ystävyyden arvosia. vaikka rakastaakin vielä. sitten kun on yli päässyt, ja viha haihtunut ja anteeksi annettu kannattaako silloinkaan olla ystävä jos exän persoonallisuus olikin muuta kuin rakastuneena näki? eikö se silloin olisi vain toivossa roikkumista? että jos se ex vaikka sittenkin haluaisi mut takas ku oon lähellä, ja siinä pitäisi sitten todistella kuinka on yli ja parempi ihminen nyt. ei oo mun käsitys ystävyydestä. mut jos se vika olikin vaan suhteessa ei siinä exässä niin miksei suruajan jälkeen, mut mitä se sitten hyödyttäis? varmasti on parempiakin ystäväehdokkaita. jos sen sit haluu ystäväks nii en mä usko et sellanen ihminen ketä on rakastanut ja kenen kaa on nainut voi pitää vaan ystävänä. mut jos vaa ystävyys on käteen jäänyt ni miksei.
Samaa fraasia miehetkin käyttävät. Tosin itsekin sanoin meidän suhteen jossain vaiheessa, että KUN tämä päättyy, ollaan varmasti edelleen ystäviä. Olimme nimittäin kaverit jo ennen sen alkamista. Mutta nyt kun hän sen päätti, olen alkanut välillä tuntea jopa vihaa häntä kohtaan, vaikka hän on edelleen sama kiltti ja hyvä ihminen kuin ennenkin. En ainakaan vielä voi olla ystävä hänen kanssaan, vaikka tiedän että tämä menee ohi ja ystävyys onnistuu joskus. Toivottavasti pian. TODELLA KULUTTAVAA!!!!