tällä palstalla

Ihmisten moraali ja parisuhteen arvostus on löystynyt nykyaikana. Itse kuulun siihen joukkoon ihmisiä, jotka arvostavat hienoa parisuhdetta.
Täällä mietitään miten petetään ja mitä on oikea pettäminen.
Ei sellaista olekkaan oikeaa pettämistä. Pettäminen on sitä, että saadaan toisen osapuolen mieli jotenkin järkkymään suhteen pysyvyyden ja uskollisuuden vuoksi, eli ts. pettämistä voi olla jo pikku flirtit ym hauskat illanvietot, joista ei kerrota puolisolle ,jota ei edes se toinen nainen näe ja ei ehkä aviopuolisokaan, miten se satuttaa toista.

Mielestäni mielen puolella pettäminen eli rakastuminen toiseen ilman "tekoja" on paljon pahempi juttu kun teot joilla ei ole mitään merkitystä.
Outoa on se, että tämä pettäjä osapuoli luikkii oitis vanhan vaimonsa syliin kun huomaa, että tällä suhteella tai flirtillä eli ihastumisella ei ole tulevaisuutta.
Ja me tyhmät tai sitten liiankin viisaat vaimot otamme takaisin tuon,joka lähti kokeilemaan viehätysvoimaansa muualle.
Näitä tapauksia tulee olemaan aina ja niitä on.
Mesitä viisaista vaimoista ainoastaan riippuu se, annammeko se horjuttaa hienoa parisuhdettamme, jos mies käyttäytyi lapsellisesti.
Itse en antanut sen horjuttaa,mutta täytyy sanoa, että se sattuu vieläkin.....tulee vaan aina mieleen...miksi ..miksi...
121380
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

verran voi antaa löysää toiselle, että sallii hänellä olevan hauskaa muidenkin kuin oman vaimonsa kanssa. :) Ketään ei voi omistaa. Mitä se hauskanpito sitten pitää sisällään on se ratkaiseva asia. Flirtti mielestäni kuuluu normaaliin elämään ja tuo piristystä ja iloa arkeen. Toisaalta flirtistä voi kehittyä jotakin enempää, mikäli miehellä tai naisella on siihen suuntaan taipumuksia. Ja jos sellaisia taipumuksia on, niin flirttailemisen kieltäminen tuskin niitä tukahduttaa.

Ihastumisiin ja ylipäätään tunteiden syntymisiin ei ihminen voi pahemmin vaikuttaa. Joten turha niistä on ketään syyllistää. Mutta niiden voi antaa tulla ja mennä menojaan ilman, että niitä ruokkii, jolloin niistä ei synny uhkaa parisuhteeseen. Kyse on siis jälleen kerran ihmisen taipumuksista ja moraalista.

Tuo vähän pisti silmään, että meistä viisaista vaimoista ainoastaan riippuu se, annammeko miehen lapsellisuuksien horjuttaa hienoa parisuhdetta. Hetkinen, eikös se mies ole ainakin 50% siitä parisuhteesta? Vai onko vaimolla ja miehellä "erilliset" parisuhteet mielessään? Näin taitaa usein ollakin, että toinen tai molemmat elävät jotakin muuta suhdetta kuin mikä heillä todellisuudessa on meneillään. Toisen mielestä suhde on hieno, toisen mielestä ehkä ei. Mahtuuko mies naisen rakentamaan hienoon/täydelliseen suhteeseen?

Äänestä

21 vuotta ollaan oltu naiseni kanssa yhdessä. Rakkautta riittää vielä. Naistani en ole pettänyt, enkä petä.
Kyse ei ole siitä, etteikö tilaisuuksia olisi ollut lukemattomia kertoja yhteisen matkamme aikana.
En vain ole halunnut koska rakastan naistani ja perhettäni.
En kuulu kirkkoon, joten uskonto ei sanele tekemisiäni.
Uskokaa tai älkää, ajattelin vanheta yhdessä naiseni kanssa, jos se hänelle sopii.
Tiedän senkin, että ei naiseni ole yhtä hehkeä, kuin silloin parikymmentä vuotta sitten. Pointti onkin siinä, että minun silmissäni hän on maailman kaunein.

Äänestä
  • Onko tuollaisia oikeasti olemassa? Haluaa kans!

    Äänestä

  • saara kirjoitti:

    Onko tuollaisia oikeasti olemassa? Haluaa kans!

    Mies on tosiaan ihana.
    Mutta todellisuudessa on pettänyt vaimoaan tuhansia kertoja ja on ehkä "rakastunutkin" muihin naisiin. Sillä mitä ihmettä tuo "täydellinen" mies tällä palstalla tekisi. Jokin siellä omatunnossa nyt kyllä kolkuttelee...
    No en tiedä mutta eikai niille tunteilleen tosiaan voi mitään. Ei ainakaan se mies joka täysin vaimon silmien alla ihastui minuun. "Tunteita" ainakin jonkunlaisia oli molemmin puolin ja sänkyynhän se johti. Kunnes mies taas kiltisti palasi oman sydänkäpysen pikku vaimonsa luokse aivan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaa. Oho niinhän sitä vain joskus käy...
    Tai sellaisia ne miehet on...

    Äänestä

  • Ihan kuin omaa tekstiäni! Olen kokenut parisuhteeni samalla lailla, elänyt jo neljännesvuosisadan saman naisen kanssa, hänen joka on elämäni nainen.

    Ei ole tarvinnut pettää, ei siitäkään huolimatta että hän sen teki... olen yrittänyt ymmärtää mutta vaikeaa tekee, ja sieluun koskee kovin. Liitto natisee, pahasti. Usko ihmiseen on mennyttä iäksi, se nainen särki mun sydämen :-(

    Äänestä

  • mine kirjoitti:

    Ihan kuin omaa tekstiäni! Olen kokenut parisuhteeni samalla lailla, elänyt jo neljännesvuosisadan saman naisen kanssa, hänen joka on elämäni nainen.

    Ei ole tarvinnut pettää, ei siitäkään huolimatta että hän sen teki... olen yrittänyt ymmärtää mutta vaikeaa tekee, ja sieluun koskee kovin. Liitto natisee, pahasti. Usko ihmiseen on mennyttä iäksi, se nainen särki mun sydämen :-(

    Anna anteeksi naisellesi jos pystyt ja muuten siltä tuntuu. Mä en osaa neuvoa, mitä tekisin sinun tilallasi, en osaa kuvitella.
    Naiseni tuntuu onneksi viihtyvän mun seurasani, haluaa että teemme kaksistaan kaikkia juttuja. Koitin häntä patistella etelään jonkun kaverinsa kanssa, eipä tuo kuitenkaan halunnut lähteä ilman mua.
    Koita vaan uskoa parasta, vaikka täällä tuntuu tuo pessimismi olevan kovassa kurssissa.
    Jaksamisia.

    Äänestä

  • En minä oikeastaan moraalilla voi ylpeillä. Olen ollut uskollinen puhtaasti itsekkäistä syistä, rakastan naistani, enkä halua muita.

    Äänestä

  • thm kirjoitti:

    Mies on tosiaan ihana.
    Mutta todellisuudessa on pettänyt vaimoaan tuhansia kertoja ja on ehkä "rakastunutkin" muihin naisiin. Sillä mitä ihmettä tuo "täydellinen" mies tällä palstalla tekisi. Jokin siellä omatunnossa nyt kyllä kolkuttelee...
    No en tiedä mutta eikai niille tunteilleen tosiaan voi mitään. Ei ainakaan se mies joka täysin vaimon silmien alla ihastui minuun. "Tunteita" ainakin jonkunlaisia oli molemmin puolin ja sänkyynhän se johti. Kunnes mies taas kiltisti palasi oman sydänkäpysen pikku vaimonsa luokse aivan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaa. Oho niinhän sitä vain joskus käy...
    Tai sellaisia ne miehet on...

    Niin ottaako se koville tunnustaa, että mieskin voi olla uskollinen ja rakastunut vielä vuosienkin jälkeen naiseensa?
    Jokainen tietysti peilaa asioita ja ilmiöitä oman maailmaansa ja omien kokemuksiensa kautta.
    Jos sulla on paskoja kokemuksia omissa suhteissasi, on varmaan vaikea uskoa että toisinkin voi olla.
    Kuule meitä ihmisiä on niin helkkarin moneen junaan ja osa jää vielä asemallekkin.
    Toivon, että säkin vielä löydät ittellesi sen oikean. Älä katkeroidu.
    Hämeen mies poistuu tältä saitilta, tää on tosiaan melko musta ja pessimistinen paikka heippa.

    Äänestä

Itse olen ollut pitkään avioliitossa, jossa ei pettämisiä ollut puoleen eikä toiseen. Ero tuli paljon rumemmista syistä. Mutta olen aina ollut sitä mieltä, ja olen vieläkin että toisen parisuhdetta ja ainakin avioliittoa pitää kunnioitaa eikä varattuihin kosketa.

Mutta nyt olen tilanteessa, jossa periaatteeni todella punnitaan. Olen rakastunut mieheen, joka on naimisissa. Ei "tietenkään" onnellisesti koska hän on se joka aloitteen on tehnyt. Eli tunteet ovat molemminpuoliset ja vahvat. Mistään ihastumisesta tai testaamisesta ei ole kysymys, vaan vielä vahvemmista tunteista kuin ne, jotka aikanaan saivat minut naimisiin.

Olemme molemmat juosseet tunteita pakoon jo muutaman vuoden ajan. Eli "mitään" ei ole tapahtunut. Mutta nyt alkaa olla sellainen olo, että jotain, joka muuttaa kaiken tapahtuu. Eikä paluuta vanhaan enää ole.

Ja siitä huolimatta mietin järjellä ettei minulla ole oikeutta varatun miehen rakkauteen eikä siihen onneen, mitä sielunkumppanuus voi tuoda.

Olen saanut kovan kautta opetuksen, että elämä on liian lyhyt ainutkertainen, jotta olisi varaa jättää mahdollisuudet onneen ja rakkauteen käyttämättä. Ja siitä huolimatta, pidän jalkaa jarrulla. Pelkään, että päädyn katkeraksi ja elämääni pettyneeksi mutta oikeamoraaliseksi vanhaksi naiseksi.

Äänestä

"Mesitä viisaista vaimoista ainoastaan riippuu se, annammeko se horjuttaa hienoa parisuhdettamme, jos mies käyttäytyi lapsellisesti.
Itse en antanut sen horjuttaa,mutta täytyy sanoa, että se sattuu vieläkin.....tulee vaan aina mieleen...miksi ..miksi..."

Eipä tuo kovin hienolta parisuhteelta kuulosta...

Äänestä

Älä tuhlaa aikaasi kyselemällä miksi ja miksi. Luonnonmukainen käytöstapa vaan on niin syvällä meissä miehissä ettei sitä mikään "sivistys" tai "kultturi" pysty kokonaan ja aina peittämään

Miehelle seksi on vain nautintoa. Miehelle rakkaus ja sitoutuminen ovat aiven erillään seksi harrastamisesta. Tekisi mieli sanoa, että miehet ovat syyntakeettomia "pettäessään", kosva aivoilla ja sydämellä ei ole mitään sanaa siinä vaiheessa kun pikkuveli alkaa osoittaa menosuuntaa.

Anna anteeksi, unohda älälä kysele.

Äänestä
  • näitä alkeellisia ukonkuvatuksia ,jotka suuntaa minne tappi osoittaa. Kuule ei se aurinko sun pikkupippelisi ympärillä pyöri.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


~vaimo~ kirjoitti:

Ihmisten moraali ja parisuhteen arvostus on löystynyt nykyaikana. Itse kuulun siihen joukkoon ihmisiä, jotka arvostavat hienoa parisuhdetta.
Täällä mietitään miten petetään ja mitä on oikea pettäminen.
Ei sellaista olekkaan oikeaa pettämistä. Pettäminen on sitä, että saadaan toisen osapuolen mieli jotenkin järkkymään suhteen pysyvyyden ja uskollisuuden vuoksi, eli ts. pettämistä voi olla jo pikku flirtit ym hauskat illanvietot, joista ei kerrota puolisolle ,jota ei edes se toinen nainen näe ja ei ehkä aviopuolisokaan, miten se satuttaa toista.

Mielestäni mielen puolella pettäminen eli rakastuminen toiseen ilman "tekoja" on paljon pahempi juttu kun teot joilla ei ole mitään merkitystä.
Outoa on se, että tämä pettäjä osapuoli luikkii oitis vanhan vaimonsa syliin kun huomaa, että tällä suhteella tai flirtillä eli ihastumisella ei ole tulevaisuutta.
Ja me tyhmät tai sitten liiankin viisaat vaimot otamme takaisin tuon,joka lähti kokeilemaan viehätysvoimaansa muualle.
Näitä tapauksia tulee olemaan aina ja niitä on.
Mesitä viisaista vaimoista ainoastaan riippuu se, annammeko se horjuttaa hienoa parisuhdettamme, jos mies käyttäytyi lapsellisesti.
Itse en antanut sen horjuttaa,mutta täytyy sanoa, että se sattuu vieläkin.....tulee vaan aina mieleen...miksi ..miksi...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu