ajattelin kirjottaa mun tarinani muiden luettavaksi ;)
olin mieheni kanssa kaheksan vuotta yhdessä joista vajaa vuoden naimissa.heti häiden jälkeen sain tietää että hänellä oli ollu veljeni kihlatun kanssa intiimejä sähköposti viestejä ja tunteita molemmin puolin.olin järkyttynyt ja mietin kauan mitä teen mutta päätin antaa anteeksi koska rakastin miestäni todella paljon.mies vakuutteli että raksataa vaan ja ainoastaan mua ja niin pikkuhiljaa alettiin pääseen asian yli ja arki normalisotu.mua kyllä vaivasi mustasukkasuus tätä veljen kihlattua kohtaan mutta mulle vakuutettiin sen olevan turhaa.
nyt heinäkuun lopulla mieheni alkoi puhumaan että oliskos meillä syytä pitää pientä taukoa ja jos asuttaisiin hetken erillämme koska hän tarvitsee omaa tilaa ja aikaa ajatella...ihmettelin asiaa kovin koska en saanut mitään selkeetä vastausta miksi hän näin ajattelee.myönnyin kuitenkin ajatukseen koska näin että hänellä on paha olla ja joku vaivaa...kahen viikon päästä päätöksestä että muutetaan erilleen sain tietää syyn tähän miksi haluaa "omaa tilaa"sillä oli ollu suhde veljeni avovaimoon 3kk ja oli pettäny mua sen kanssa ja tapaillu tiuhaan selkäni takana.ne aikasemmat tunteet ei ollukkaan kuollu mihinkään ja kaikki vakuuttelut oli ollu turhia.järkytyin kovasti ja mieheni lähti samana päivänä.
mun veli oli saanu tietää asiasta ensin ja oli sanonu että jos ex ei itse kerro niin hän kertoo mulle..näin ex:n oli pakko tunnustaa asia mulle.mun veli lähti maanantaina heidän yhteisestä kodista jonne mun ex muutti keskiviikkona.
nyt reilu kuukausi asian jälkeen olo alkaa vasta helpottamaan ja alan tuntea että pääsen eteenpäin elämässäni.
tossa asiassa pahinta on se että olin sen naisen kanssa erittäin hyvä ystävä ja vielä edellisenä päivänäö oltiin yhdessä shoppailemassa ennen kun sain tietää.ihmettelen vaan miten sekin pysty olemaan niin kaks naamanen ja mulle niin hyvää ystävää.nyt jälkeenpäin ajateltuna huomasin ex:ni monta piirrettä mitkä viittasi siihen että sillä oli suhde mutta en sillöoin osannu niitä tulkita oikein.
oma olo on edelleenkin katkera,vihanen,ja erittäin loukkaantunu.
en ole puhunu exäni kanssa asiasta eron jälkeen..olen kyllä kottanu mutta se käyttäytyy ilkeesti ja ylimielisesti mua kohtaan joten oon päättäny olla enään yrittämättä.ero tapahtu katkerasti ja erittäin riitasesti.mutta omasta mielestäni mulla on täysi oikeus olla vihanen ja loukkaantunu mutta näin ei exäni mielestä ole.sen mielestä en saa sanoa mitään pahaa ja mun pitäs vaan hyväksyä tilanne ja toivottaa onnea.näistä pettäjistä kumpikaan ei ajattele miltä muista tuntuu vaan pääasia on että heillä on hyvä olla.se ei riittänyt ex:lleni että petti ja lähti sakaan sanomatta..viikon päästä siitä kun hän lähti alko tulemaan ilkeitä maileja ja niitä tulo usein...sisältö oli uhkaava ja ne sai mut lopulta hermostumaan ja pelkäämään..pyysin monta kertaa häntä lopettamaan ja koitin saada laihaa sovintoa aikaseksi mutta turhaan.lopulta mun ei auttanut muuta kun soittaa oikeusapu toimitoon ja kysellä neuvoa.sain ajan sinne nopeesti ja ihme kyllä ex saapui mielipiteineen paikalle.siellä ollessa en tervehtiny/kattonu exääni ollenkaan vaan puhuin juristille.sen jälkeen hän tajusi olevansa aika heikoilla ja en ole kuullu pihaustakaan siitä mikä on mulle suuri helpotus.
mun veli on myöskin pois tolaltaan ja hän oli kuukauden päivät asunnoton ja olin mun luona.me ollaan lähennetty toisiamme paljon ja ollaan itketty ydessä monet kerrat.nyt hänelläkin alkaa asiat oleen kunnossa.sai oman asunnon ja vaikuttaa asioihin nähden tyytyväiseltä elämäänsä.
olin mieheni kanssa kaheksan vuotta yhdessä joista vajaa vuoden naimissa.heti häiden jälkeen sain tietää että hänellä oli ollu veljeni kihlatun kanssa intiimejä sähköposti viestejä ja tunteita molemmin puolin.olin järkyttynyt ja mietin kauan mitä teen mutta päätin antaa anteeksi koska rakastin miestäni todella paljon.mies vakuutteli että raksataa vaan ja ainoastaan mua ja niin pikkuhiljaa alettiin pääseen asian yli ja arki normalisotu.mua kyllä vaivasi mustasukkasuus tätä veljen kihlattua kohtaan mutta mulle vakuutettiin sen olevan turhaa.
nyt heinäkuun lopulla mieheni alkoi puhumaan että oliskos meillä syytä pitää pientä taukoa ja jos asuttaisiin hetken erillämme koska hän tarvitsee omaa tilaa ja aikaa ajatella...ihmettelin asiaa kovin koska en saanut mitään selkeetä vastausta miksi hän näin ajattelee.myönnyin kuitenkin ajatukseen koska näin että hänellä on paha olla ja joku vaivaa...kahen viikon päästä päätöksestä että muutetaan erilleen sain tietää syyn tähän miksi haluaa "omaa tilaa"sillä oli ollu suhde veljeni avovaimoon 3kk ja oli pettäny mua sen kanssa ja tapaillu tiuhaan selkäni takana.ne aikasemmat tunteet ei ollukkaan kuollu mihinkään ja kaikki vakuuttelut oli ollu turhia.järkytyin kovasti ja mieheni lähti samana päivänä.
mun veli oli saanu tietää asiasta ensin ja oli sanonu että jos ex ei itse kerro niin hän kertoo mulle..näin ex:n oli pakko tunnustaa asia mulle.mun veli lähti maanantaina heidän yhteisestä kodista jonne mun ex muutti keskiviikkona.
nyt reilu kuukausi asian jälkeen olo alkaa vasta helpottamaan ja alan tuntea että pääsen eteenpäin elämässäni.
tossa asiassa pahinta on se että olin sen naisen kanssa erittäin hyvä ystävä ja vielä edellisenä päivänäö oltiin yhdessä shoppailemassa ennen kun sain tietää.ihmettelen vaan miten sekin pysty olemaan niin kaks naamanen ja mulle niin hyvää ystävää.nyt jälkeenpäin ajateltuna huomasin ex:ni monta piirrettä mitkä viittasi siihen että sillä oli suhde mutta en sillöoin osannu niitä tulkita oikein.
oma olo on edelleenkin katkera,vihanen,ja erittäin loukkaantunu.
en ole puhunu exäni kanssa asiasta eron jälkeen..olen kyllä kottanu mutta se käyttäytyy ilkeesti ja ylimielisesti mua kohtaan joten oon päättäny olla enään yrittämättä.ero tapahtu katkerasti ja erittäin riitasesti.mutta omasta mielestäni mulla on täysi oikeus olla vihanen ja loukkaantunu mutta näin ei exäni mielestä ole.sen mielestä en saa sanoa mitään pahaa ja mun pitäs vaan hyväksyä tilanne ja toivottaa onnea.näistä pettäjistä kumpikaan ei ajattele miltä muista tuntuu vaan pääasia on että heillä on hyvä olla.se ei riittänyt ex:lleni että petti ja lähti sakaan sanomatta..viikon päästä siitä kun hän lähti alko tulemaan ilkeitä maileja ja niitä tulo usein...sisältö oli uhkaava ja ne sai mut lopulta hermostumaan ja pelkäämään..pyysin monta kertaa häntä lopettamaan ja koitin saada laihaa sovintoa aikaseksi mutta turhaan.lopulta mun ei auttanut muuta kun soittaa oikeusapu toimitoon ja kysellä neuvoa.sain ajan sinne nopeesti ja ihme kyllä ex saapui mielipiteineen paikalle.siellä ollessa en tervehtiny/kattonu exääni ollenkaan vaan puhuin juristille.sen jälkeen hän tajusi olevansa aika heikoilla ja en ole kuullu pihaustakaan siitä mikä on mulle suuri helpotus.
mun veli on myöskin pois tolaltaan ja hän oli kuukauden päivät asunnoton ja olin mun luona.me ollaan lähennetty toisiamme paljon ja ollaan itketty ydessä monet kerrat.nyt hänelläkin alkaa asiat oleen kunnossa.sai oman asunnon ja vaikuttaa asioihin nähden tyytyväiseltä elämäänsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sanoa muuta kuin, unohtakaa petturit ja suunnitelkaa elämänne jatkossa ilman heitä.