Hänellä on ollut masennus, johon hän on saaanut lääkkeitä ja ammattilaisen apua.
Kun ystävyytemme alkoi, hän oli jo elämän iloinen, positiivinen ja muutenkin reipas. Nyt olen huomannut taas, että kohta mennään huonoon suuntaan ja pahasti. Pelkään, että hän alkaa taas viilteleenkin. Hän kertoo minulle, kuinka häntä yksinkertaisesti kaikki asiat vaan vituttaa ja itkettää, taas kerran. :(
Olen ihan hädässä, miten oikein autan häntä? Haluan olla tukena ja jne. Mutta miten? Mitä sanon sille?
Kun ystävyytemme alkoi, hän oli jo elämän iloinen, positiivinen ja muutenkin reipas. Nyt olen huomannut taas, että kohta mennään huonoon suuntaan ja pahasti. Pelkään, että hän alkaa taas viilteleenkin. Hän kertoo minulle, kuinka häntä yksinkertaisesti kaikki asiat vaan vituttaa ja itkettää, taas kerran. :(
Olen ihan hädässä, miten oikein autan häntä? Haluan olla tukena ja jne. Mutta miten? Mitä sanon sille?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä olen itse sairastanut masennusta ja toinen parhaista ystävistäni on psyykkisten ongelmien vuoksi päiväsairaalassa, toinen vasta palannut pitkältä sairaslomalta.
Ihan ensimmäiseksi: masennus on sairaus ja sitä et voi sinä yksin parantaa, kuten et voisi syöpääkään. Voit olla tukena ja masentuneelle tieto siitä,että on joku joka välittää ja kuuntelee, on tärkeämpää kuin mikään muu. Joillakin masennus oireilee erityneisyytenä, jolloin ei kannata tuputtaa omaa seuraa. Voi sanoa, että kuuntelet ja tuet häntä ja hän voi soittaa sinulle silloin kun siltä tuntuu. Jos tunnet hänet hyvin, voin huonoina hetkinä pyytää häntä vaikka luoksesi kylään ja antaa muuta ajateltavaa. Mutta älä anna masennuksen viedä pääroolia ystävyydessänne, sillä masentunutkin haluaa ajatella välillä muuta kuin sairauttaan. Olen huolehtivainen, mutta älä sääli ja voivottele. Tsemppaa jaksamaan, mutta älä painosta tai vähättele.
Yksi tärkeimmistä ja konkreettisimmista asioista, mitä voit tehdä on ystäväsi ohjaaminen ammattiauttajalle. Voit viedä hänet päivystykseen ja mennä vaikka lääkärin puheille hänen kanssaan, jos se tuntuu liian vaikealta yksin. Sieltä saa yleensä lähetteen mielenterveystoimistoon. Ystävät eivät ole lääkäreitä, joten muutoin mahdollisuutesi auttaa ovat varsin niukat. Pyydä ystävääsi kertomaan myös viiltelystä ja suisidaalisuudesta lääkärille - yleensä silloin hoitoon pääsy nopeutuu huomattavasti. Jos ystäväsi on haluton lähtemään lääkäriin, ole sinä tomera. Masentuneet tarvitsevat sopivina annoksina päättäväisyyttä ja huolenpitoa.
JA tärkeintä: ole ystävä. Älä tuputa omia näkökulmiasi, mutta yritä saada ystäväsi ajattelemaan asioita masennuksen ulkopuoleltakin. Keksi mukavaa ja rentouttavaa tekemistä. Pyydä häntä kertomaan, miltä tuntuu ja miksi. Jokaiseen asiaan ei tarvitse olla kommenttia, se että joku ymmärtää, riittää kyllä.
Kiitoksia paljon neuvoista.
Onko siihen masennukseen edes syytä? Onko hänellä elämässä just nyt asiat huonosti, vai vituttaako kaikki asiat muuten vaan?
toivon, että hän sairastuisi itse joskus masennukseen!
Masennukseen syitä. Jaa a. Tuohon en osaa vastata, eikä hänkään. Kertakaikkiaan melkein kaikki asiat ärsyttää, vituttaa, surettaa häntä. Vähänkin kun tulee vastoin käymisiä yms.
Kuulostaa ehkä juurikin perus teiniltä, mutta asia on silti tärkeä mulle. Eikä se ole mitenkään kapinoiva tai mitään. Ää, en kestä jos hän on surullinen tai mitään. :/