Kertokaapas naiset oletteko koskaan tunteneet rimakauhua kun olette tutustuneet mieheen joka osoittaa olevansa teistä kiinnostunut? Itsekin olisit kiinnostunut mutta...
Itse olen ollut huomaavinani tällaista rimakauhua nyt toivon mukaan loppumassa olevalla sinkkukaudellani. Olen deittaillut oikein kivoja naisia joiden kanssa olisin halunnut jatkaa suhteen kehittämistä mutta minulle on annettu ymmärtää ja joskus sanottu suoraankin että olen liian hyvä ollakseni totta. ”Täydellistä aviomiesainesta”, ”unelmavävy” tms.
En nyt kirjoita tätä kehuakseni, en minä itseäni mitenkään erinomaisena pidä. Ihan normaali tasapainoinen omillaan pärjäävä sinkkumies. Mutta onko niin että yli kolmekymppisessä sinkkumiehessä on naisten mielestä oltava jotain pahasti vialla? Jos ei muuta niin hänen on pakko olla ”pelimies”? Ilmeisesti minä aiheutan naisissa ”pelimieshälyytyksen” vaikka olenkin vakavassa mielessä etsimässä itselleni pysyvää seuraa.
Olen deittaillut naista joka jo kerran pisti suhteen jäihin koska ei ilmeisesti uskonut ”olevansa tarpeeksi” minulle. Toivottavasti tämä pelko on jäämässä taakse. Miten on naiset, onko teillä tullut vastaan rimakauhua?
Itse olen ollut huomaavinani tällaista rimakauhua nyt toivon mukaan loppumassa olevalla sinkkukaudellani. Olen deittaillut oikein kivoja naisia joiden kanssa olisin halunnut jatkaa suhteen kehittämistä mutta minulle on annettu ymmärtää ja joskus sanottu suoraankin että olen liian hyvä ollakseni totta. ”Täydellistä aviomiesainesta”, ”unelmavävy” tms.
En nyt kirjoita tätä kehuakseni, en minä itseäni mitenkään erinomaisena pidä. Ihan normaali tasapainoinen omillaan pärjäävä sinkkumies. Mutta onko niin että yli kolmekymppisessä sinkkumiehessä on naisten mielestä oltava jotain pahasti vialla? Jos ei muuta niin hänen on pakko olla ”pelimies”? Ilmeisesti minä aiheutan naisissa ”pelimieshälyytyksen” vaikka olenkin vakavassa mielessä etsimässä itselleni pysyvää seuraa.
Olen deittaillut naista joka jo kerran pisti suhteen jäihin koska ei ilmeisesti uskonut ”olevansa tarpeeksi” minulle. Toivottavasti tämä pelko on jäämässä taakse. Miten on naiset, onko teillä tullut vastaan rimakauhua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei se välttämättä ole aina rimakauhua. Tosin sitäkin ilmenee ja minäkin sitä olen kokenut.
En usko, että kolmikymppisessä sinkkumiehessä olisi aina jotain pahasti vialla. Joskus kyllä.. Mutta itse ole vajaa kolmekymmentä ja sinkkunainen, eikä minussa ole mitään pahasti vialla.
"olen liian hyvä ollakseni totta. ”Täydellistä aviomiesainesta”, ”unelmavävy” tms." "ei ilmeisesti uskonut ”olevansa tarpeeksi” minulle."
Tuo kuullostaa tutulta. Noin olen itsekin joskus sanonut. Ja ehkä tuon sanominen tarkoittaa suomeksi sitä, että olet liian kiltti ja kultainen. Sinä olisit loistava isä lapsille ja ulkopuolisten silmissä hyvä aviomies, mutta kuitenkaan sinusta ei ehkä olisi tarpeeksi vastusta ja haastetta parisuhteeseen. Itse ainakin haluan miehessä olevan särmää ja omaa tahtoa. Minulle riittää yksi suhde jossa miestä sai viedä kuin pässiä narussa, sellainen ei pidemmän päälle toimi.
Älä ota itseesi edellä mainittuja asioita, enhän voi tietää millainen olet, koska ei olla ikinä tavattu. Kuitenkin treffeillä ensivaikutelma on ratkaiseva, vaikka se saattaa olla jopa täysin väärä. Tuntuu että nykyäänon vähän sellainen mentaliteetti että tuomitaan toinen herkästi; jos ei heti ensimmäisillä sekunneilla viehätä niin peli on menetetty. Mistähköhän sitä saisi enemmän kärsivällisyyttä tutustua toiseen rauhassa ja antaa toiselle mahdollisuus?
Btw.. Rimakauhua ja rakkautta on aivan loistava sarja! =)
pitemmän päälle käy, jos miehessä on sitä särmää ja omaa tahtoa. Taitaa se ihana yhteiselämä olla jo niin ihanaa, että se särmikäs omatahtoinen voi vetäistä naista turpaan ja mennä oman tahtonsa mukaan vikittelemään toisia naisia.
Ainakin ainainen tahtojen taistelu on vihonviimeistä soppaa avioelämässä. Jos ei demokratia toimi ja ns. kiltit miehet heitetään jorpakkoon, niin edestä löytyy, sanoi torventekijä. Toisekseen tuollaisia analysoivia
naisihmisiä ei oikein terveellä järjellä varustettu mies jaksa katsella.
"Tuo kuullostaa tutulta. Noin olen itsekin joskus sanonut. Ja ehkä tuon sanominen tarkoittaa suomeksi sitä, että olet liian kiltti ja kultainen. Sinä olisit loistava isä lapsille ja ulkopuolisten silmissä hyvä aviomies, mutta kuitenkaan sinusta ei ehkä olisi tarpeeksi vastusta ja haastetta parisuhteeseen."
Heh, tuossa on varmasti vinha perä. Ensimmäisillä tapaamiskerroilla ainakin minulla on sellainen "vieraskoreus" moodi päällä, eli ei nyt karrikoidusti sanottuna viitsi ihan röyhtäillä ja piereskellä niin kuin omissa oloissa...
Itseni kyllä tiedän ja tunnen sen verran hyvin etten ihan särmä edellä lähde uusiin ihmisiin tutustumaan. Ja ehkäpä siinäkin on oma puolensa että työura on myynti&markkinointi osastolla, eli kai jotain helppoheikkityyliä on kuosiin tarttunut siviilipuolellekin?
Nuivatkin kommentit luetaan mielenkiinnolla jos ne on kirjoitettu vilpittömästi. Ainakin kuvittelen nykyisellä elämänkokemuksella osaavani erottaa provot tosimielellä kirjoitetuista viesteistä ja asettaa ne omaan arvoonsa.
Tässä on asian ydin:
"Tuntuu että nykyäänon vähän sellainen mentaliteetti että tuomitaan toinen herkästi; jos ei heti ensimmäisillä sekunneilla viehätä niin peli on menetetty. Mistähköhän sitä saisi enemmän kärsivällisyyttä tutustua toiseen rauhassa ja antaa toiselle mahdollisuus? "
Ei mitään lisättävää tähän.
yli 40-vuotiaat sinkut ovat jo viallisia. Luonnevikaa tai muuta mielisairautta. Tai sitten vain niin ressukoita, että sääliksi käy.
Ilmeisesti feikkaamisesi on huomattu, juorut ovat kulkeneet, silmät nähneet, mieli kokenut... Siksi kauniisti ilmaistaan, että kiitos, mutta et kiinnosta. Lisäksi sinulla saattaa olla epätodelliset vaatimukset kumppanista, epätodellinen kuva itsestäsi ja urautunut elämä.
Kyllähän noita fraaseja viljellään jokaiselle miehelle. Jep, aivan jokaiselle, jolla on jonkinlaista kontaktia ihmisiin. Ei niistä kannata itsetuntoaan rakentaa, menee metsään niin että kohisee.
Luulenkin vain, että sinulla saattaa olla liian kovat luulot itsestäsi.
Toivottavasti olet kuitenkin aivan tavallinen, normaali, tervemielinen ja empaattinen ihminen, jolta on ehkä jäänyt se oikea löytämättä kiireisen sosiaalisen elämän vuoksi (ihmissuhteet, ei baarit). Silloin toivon sinulle vain kaikkea hyvää, ja pyydän anteeksi nuivahkoa aikaisempaa kirjoitustyyliäni.
"yli 40-vuotiaat sinkut ovat jo viallisia. Luonnevikaa tai muuta mielisairautta. Tai sitten vain niin ressukoita, että sääliksi käy."
Perusteluita kiitos ! Iällä ei ole siinä tapauksessa merkitystä, mikäli aito ja ennakkoluuloton kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen säilyy.
Mitä tarkoittaa liian kovat luulot ?
"Toivottavasti olet kuitenkin aivan tavallinen, normaali, tervemielinen ja empaattinen ihminen, jolta on ehkä jäänyt se oikea löytämättä kiireisen sosiaalisen elämän vuoksi (ihmissuhteet, ei baarit)."
Onko ainoa hyväksyttävä perustelu "kiireinen sosiaalinen elämä" ? Kävisikö perusteluksi esimerkiksi se, ettei ole löytänyt kumppania, johon voi luottaa ja joka antaa mahdollisuuden myös tutustumiseen ?
PS: olen ujon elämäni hmmm... viidensillä treffeillä. Ensimmäistä kertaa eläissäni (10 vuoden tauon jälkeen) olen törmännyt ihmiseen, joka haluaa oikeasti myös tutustua. Tavattu on jo useampi kerta. Vaikuttaa lupaavalta. Itse uskon vahvasti siihen, että homma etenee vaiheittain. En näet usko kertaihastumisiin. Toki perheen perustaminen vaikka heti olisi mukavaa, mutta ei kevein perustein.
T: 33-v. poikamies(ressukkako) ?
Mullekin on joskus sanottu noin, ja ainakin yhden kerran uskon naisen olleen myös tosissaan, eikä takana ollut mitään piilomerkityksiä.
Useimmiten tuo kuitenkin tarkoittaa sitä, että et ole tarpeeksi kova peli-/panomies kyseiselle naiselle.
Kannattaa siis miettiä, mitä voisit tehdä asian korjaamiseksi. Suomeksi tarvitset lisää itseluottamusta.
"Useimmiten tuo kuitenkin tarkoittaa sitä, että et ole tarpeeksi kova peli-/panomies kyseiselle naiselle."
Olen eri mieltä. Tietysti voi olla että joku noista naisista oli etsimässä peli/panomiestä mutta minä taas en välttämättä ole etsimässä naista joka on etsimässä vain ja ensisjaisesti peli/panomiestä. Kyllä minusta noitakin ominaisuuksia löytyy ainakin omasta mielestäni riittävästi, ne vain ovat niitä puolia minussa joita en ole heti kättelyssä mainostamassa.
"Kannattaa siis miettiä, mitä voisit tehdä asian korjaamiseksi. Suomeksi tarvitset lisää itseluottamusta."
Tässäkin olen eri mieltä. Minä olen avoimesti ja teeskentelemättä mikä olen enkä katso vaivan arvoiseksi lähteä teeskentelemään mitään sellaista joka en tunne olevani. Itseluottamuksen puute ei minua vaivaa. Feikkaamalla en usko löytäväni sitä mitä olen hakemassa. Seksiseura on eri asia eikä sen löytyminen ole suuremmin vaikeuksia tuottanut mutta nyt on sellainen vaihe elämässä ettei irtosuhteet enää oikein nappaa ja siksi rima on nostettu ylöspäin.
Ei minulla ole "suuret luulot itsestäni" eivätkä tavoitteeni ole "epärealistisia" kuten joku tuossa ylhäällä vihjaisi. Tiedän että aivan varmasti löydän etsimäni ennemmin tai myöhemmin, kysymys on vain milloin.
On ollut mielenkiintoista törmätä tähän naisten rimakauhuun. Rimakauhuisesti käyttäytyvää miestähän kutsutaan sitoutumiskammoiseksi mutta samasta ilmiöstä on kysymys.
Täytyy myöntää, että mulle tulee nykyään ihan fyysisiä rimakauhun oireita, jos juttu alkaa vaikuttaa liiankin hyvältä. Mua alkaa oksettaa ihan oikeasti, eikä se liity todellakaan siihen, että ko. mies olisi niin etova tai vääränlainen, kai se on ensisijaisesti pelkoa.
Mä oon kyllä luullut, että tää on vaan mun oma dilemmani, ettei muut nuoret naiset koe tällaista kauhua. Mutta ilmeisesti on niitä muitakin pelokkaita. Kai sitä alitajuisesti aina ihastuu niihin 'vääriin' miehiin, niihin joihin on hyvä ihastua, koska niistä ei koskaan tuu mitään. Mutta annas olla, kun vahingossa ihastuukin ihan kunnon mieheen... Sitten alkaa oksettaa ;)
No joo, tällasta sekavaa ajatuksenjuoksua. Mä toivon, ettet sä ainakaan ala feikata. Mä oon sitä mieltä, että rimakauhu on hyvä merkki - siitä huomaa, että juttu tuntuu oikeasti hyvältä, ja kyllä se pelkokin varmaan menee ajan myötä ohi. Työvoittoa siis odotellessa? :)
Hyvää jatkoa!