Olen eroamassa ja ymmärrän kutakuinkin, mitä ositus on. Mutta pari kohtaa on epäselvää:
- otetaanko pankkitilillä olevat varat huomioon ?
- jos otetaan, niin miten eläkesäätötili ?
- jos on menty naimisiin vasta äskettäin mutta asuttu avoliitossa pitempään ja hankittu talo yms. omaisuutta ?
- otetaanko pankkitilillä olevat varat huomioon ?
- jos otetaan, niin miten eläkesäätötili ?
- jos on menty naimisiin vasta äskettäin mutta asuttu avoliitossa pitempään ja hankittu talo yms. omaisuutta ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
- otetaanko pankkitilillä olevat varat huomioon ?
Kyllä otetaan, ositushetken saldo ... se hetki on päivä kun erohakemuksen eka vaihe jätetty oikeuteen. TAI, päivä minkä puolisot sopivat. Ositushetki siis eri (yleensä) kuin päivä minä ositus toteutetaan tai lasketaan.
- jos otetaan, niin miten eläkesäätötili ?
Sama juttu. Tuo muuten syys siihen, minkä takia avioero on peruste jolla säästötili voidaan purkaa.
- jos on menty naimisiin vasta äskettäin mutta asuttu avoliitossa pitempään ja hankittu talo yms. omaisuutta ?
Voi vaikuttaa, mutta riippuu tilanteesta. Aina jos perusteita, voidaan ositus kohtuullistaa. Ellei sitä vapaaehtoisesti tapahdu puolisoiden välillä ... niin sitten toinen voi vaatia pesänjakajaa oikeudelta, kuka voi poiketa osituksen pykälistä ja siis kohtuullistaa.
Kiitos avusta.
Viimeiseen kohtaan toivoisin tarkennusta sinulta.
Noudatetaanko avioliittolakia avoliittoaikaan eli suoritetaanko ositus myös avoliitonaikana
hankittuun omaisuuteen vai onko voimassa sääntö,
jota noudatetaan avoliiton purkautuessa ???
Käytännössä emme ole avioliiton aikana hankkineet mitään.
Yleensä, jos avioliitto on lyhyt (alle 5 v), toimitetaan ositus, kuten puolisoilla olisi avioehtosopimus. Oikeuskäytännössä on joissain tapauksissa otettu huomioon avioliittoa edeltänyt pitkä avoliitto (esim. 10 v). Kertoisitko avio- ja avoliittonne keston ja hankitun omaisuuden määrän/lajin ja puolisoiden panokset hankintoihin?
Vaimo voi olla samoilla keskustelukanavilla, joten esimerkinluontoisesti:
-avoliitto esim. 6 vuotta, jona aikana hankittu talo, asuinirtaimisto ja kodinkoneet yms.
-avioliitto reilut puoli vuotta, jona aikana ei hankintoja käytännössä ollenkaan.
En ole aivan varma ymmärränkö kysymystäsi.
Avoliitossa ei ositusta tietenkään tehdä, vrt. avioehto. Toki yhteinen omaisuus jaetaan ja yhteiset velat hoidetaan (siis uudelleen järjestellään). Mutta tasinkoja tms. ei laskeskella.
Mutta, jos pitkän avoliiton (tai vaikka lyhyenkin) jälkeen avioidutaan ilman avioehtoa ... on kaikki varallisuus jota sinulla tai puolisollasi sen jälkeen avio-oikeuden piirissä. Riippumatta siitä onko se hankittu avoliiton aikana, tai vaikka vuosia ennen kuin olette edes tavanneet ... tai saatu vaikka 5 vuotiaana perintönä mummolta.
Poikkeus tähän on se kohtuullistaminen, josta Waratuomari yllä kertoilikin. Pitkä avoliitto avioliiton "edellä" voi vaikuttaa siihen, ettei ositusta automaattisesti kohtuullistettaisikaan toisen puolison eduksi (siis poiketa osituksen pääperiaattesita ja "kaavasta") .. vaikka avioliitto olisikin kestänyt alle 5 vuotta.
Toivotaan että nyt kuvio aukeni paremmin.
On mahdotonta ottaa kantaa, kun ei ole tarkkoja tietoja esim. avo- ja avioliiton kestoista. Toisaalta ihmettlen, mikset niitä voisi kertoa, tietäähän vaimosikin miten kauan on ollut kanssasi avo- ja avioliitossa?
Et myöskään kertonut, miten kumpikin puoliso on osallistunut omaisuuden kartuttamiseen ja miten elatusvastuu on jakautunut.
Näiden vajavaisten tietojen pohjalta kallistuisin kuitenkin enemmän osituksen sovittelun kannalle, eli jos avioliitto on kestänyt alle vuoden, voitaisiin luopua tasajaon periaatteesta ja osittaa kuten puolisoilla olisi avioehtosopimus.
Hyvin mahdollista että kohtuullistetaan, paljonko ja miten ... riippuu kuinka sovitte... ja ellette, niin miten oikeuden nimittämä pesänjakaja katsoo kohtuulliseksi. Paljonko siis poikkeaa osituksen pääperiaatteista ja "kaavasta" millä tasingon määrä saadaan.
Tilanneko on sellainen, että esim. talo yksin sinun omaisuutenasi ... ja yksin olet sen myös maksanut?
Tässä oli vastaus. Olin lähetynyt ajattelemaan asiaa väärästä kulmasta.
Siis: avioliiton solmiminen ilman avioehtoa tekee puolisoiden senhetkisistä omaisuuksista yhteistä omaisuutta? Eikä puhuta pelkästään avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta ?
.. jonka toivottavasti avioehdottoman avioliiton somivat pulisot ymmärtävät...
ositukseen se mitenkään, että toinen on ollut koko ajan kotona ja hoitanut kodin ja lapset, ja
toisen nimissä on kaikki omaisuus? Liittoa takana
11 vuotta, yhteisiä vuosia 15. Voiko toinen siis myydä vaikka kaiken muun, mihin hintaan haluaa, paitsi yhteistä kotia. Eli muut asunnot autot, ym?
Vaikken Waratuomari olekaan, niin kommentoin. WT täydentänee.
Ellei teillä ole avieohtoa, ja pitkä liitto takana ... saat osuutesi miehen omaisuudesta tasinkona. Vaikka kaikki olisi hänen nimissään.
MUTTA, jos teillä olisikin avioehto .. voit vaatia kohtuullistamista niin että saatkin tasinkoa (jota ei avioehdollisessa erossa maksella, normaalisti)... esim. perusteluilla mitä kerroit.
Nimim. Yx Tavallinen kirjoitti sitten tuosta lahjoittamisesta hyvän tarkennuksen mulle. Ohessa mitä laki siitä ja omaisuuden hukkaamisesta sanoo:
=====================
Puoliso voi kyllä lahjoittaa omaisuuttaan (kun ei ole kysymys yhteisestä asunnosta tai koti-irtaimistosta) ilman toisen puolison suostumusta. Se, jääkö lahjoitus pysyväksi, ilmenee vasta toimitetun osituksen jälkeen. Tietyissä tilanteissa lahjan saaja joutuu palauttamaan lahjan tai sen arvon siinä määrin kuin se on tarpeen toisen puolison oikeuden toteuttamiseksi.
Palauttamista on vaadittava kanteella vuoden kuluessa osituksen toimittamisesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjan antamisesta.
AL 40 a § (13.3.1964/139)
"Milloin puoliso, ottamatta asianmukaisesti huomioon toisen puolison avio-oikeutta, on, antamalla lahjaksi muuta kuin 38 §:ssä sanottua omaisuutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen eikä 85 §:ssä tarkoitetussa omaisuuden osituksessa voida toiselle puolisolle suorittaa täyttä vastiketta ja lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi toisen puolison oikeutta, on lahja tai sen arvo palautettava siinä määrin kuin se on tarpeen toisen puolison oikeuden toteuttamiseksi. Lahjan arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, jolloin lahjoitus täytettiin, mikäli asianhaarat eivät muuta aiheuta.
Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun ositus toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus ollut omaisuutta ositettaessa täytetty, älköön sitä saatettako voimaan, sikäli kuin se loukkaa toisen puolison oikeutta."
Omaisuus ei toki tule yhteiseksi avioliiton solmimisella. Kumpikin puoliso omistaa sen omaisuuden mikä hänellä on tai on hänelle tuleva.
Eri asia on, että avioehdottomassa avioliitossa omaisuus on avio-oikeuden alaista eli että se otetaan osituksessa huomioon ja vaikuttaa tasingon suuruuteen siitä riippumatta milloin omaisuus on hankittu tai saatu. Pääsääntönä osituksessa on siis tasajako, mutta tästä voidaan poiketa esim. jos avioliitto on ollut lyhyt.
olen ymmärtänyt ja samaa mieltä. kiitos.