Matkassa on ollut monia mutkia, joihin emme ihanan kohtaamani miehen kanssa ole voinut vaikuttaa, ja siksi emme ole kiirehtineet varsinaiseen surusteluun. Mitään varsinaista ehdotonta syytä sille, ettemme voisi yhdessä olla, ei kuitenkaan ole. Ja tulevaisuudesta yhdessä haaveilemme hieman molemmat, sen mitä hiljaa yksin söpösti uskaltaa.:)
Olemme pitäneet yhteyttä, ja osoittaneet kiinnostusta jo kohta kolme kuukautta. Toisemme olemme jotenkin tunteneet jo ennen sitäkin. Olemme joitakin kertoja suudelleet, mutta ei muuta. Miksi ei? En kaipaa kommentteja uskovaisilta ym, vaan tavallisilta tallaajilta. Miksi asioiden vieminen eteenpäin kestää niin pitkään? Harvoin nykyään kait näin pitkään odotellaan...
En odota että olisimme vielä toisten kolmen kuukaudenkaan päästä vihille menossa, mutta nyt kuitenkin alkaa tuntumaan siltä, että meillä on käsijarru päällä. Olen hyvin selvästi ilmaissut haluni, eli miehellä ei ole epäselvyyttä sen suhteen, mitä minä haluan. Kyse ei varmasti ole myöskään siitä, että mies kokisi minut epähaluttavana. Sen olen tuntenut. ;) Ja olen sievä nainen.
Yksi selitys on se, että mies on vielä eroprosessissa entisestä suhteesta. Tosin hän on tehnyt sitä eroa jo paljon ennen kuin kohtasimme, eli ei aivan tuore asia enää.
Väkisinkin miehen torjumiset alkaa tuntua itsetunnossa. En ole painostanut, enkä haluaisikaan. Mutta yksinkertaisesti haluan, himoitsen häntä, haluan tuntea hänen kosketuksensa paljaalla ihollani...
Miten minun kannattaisi suhtautua? Tapaamme varmasti taas tällä viikolla. Mies ehdottomasti haluaa. (Eli kiinnostusta on) Voinko mitenkään parantaa tilanetta? Mitä mies pelkää????? Tämä odotus kasaa minulle paineita. Arvostan sitä, ettemme ole heti sänkyyn hypänneet. En harrasta yhden illan juttuja tms, mutta kyllä minä tähän mieheen olen jo niin syvästi kiintynyt, etten näe mitään syytä, miksi emme voisi rakastella.
Olemme pitäneet yhteyttä, ja osoittaneet kiinnostusta jo kohta kolme kuukautta. Toisemme olemme jotenkin tunteneet jo ennen sitäkin. Olemme joitakin kertoja suudelleet, mutta ei muuta. Miksi ei? En kaipaa kommentteja uskovaisilta ym, vaan tavallisilta tallaajilta. Miksi asioiden vieminen eteenpäin kestää niin pitkään? Harvoin nykyään kait näin pitkään odotellaan...
En odota että olisimme vielä toisten kolmen kuukaudenkaan päästä vihille menossa, mutta nyt kuitenkin alkaa tuntumaan siltä, että meillä on käsijarru päällä. Olen hyvin selvästi ilmaissut haluni, eli miehellä ei ole epäselvyyttä sen suhteen, mitä minä haluan. Kyse ei varmasti ole myöskään siitä, että mies kokisi minut epähaluttavana. Sen olen tuntenut. ;) Ja olen sievä nainen.
Yksi selitys on se, että mies on vielä eroprosessissa entisestä suhteesta. Tosin hän on tehnyt sitä eroa jo paljon ennen kuin kohtasimme, eli ei aivan tuore asia enää.
Väkisinkin miehen torjumiset alkaa tuntua itsetunnossa. En ole painostanut, enkä haluaisikaan. Mutta yksinkertaisesti haluan, himoitsen häntä, haluan tuntea hänen kosketuksensa paljaalla ihollani...
Miten minun kannattaisi suhtautua? Tapaamme varmasti taas tällä viikolla. Mies ehdottomasti haluaa. (Eli kiinnostusta on) Voinko mitenkään parantaa tilanetta? Mitä mies pelkää????? Tämä odotus kasaa minulle paineita. Arvostan sitä, ettemme ole heti sänkyyn hypänneet. En harrasta yhden illan juttuja tms, mutta kyllä minä tähän mieheen olen jo niin syvästi kiintynyt, etten näe mitään syytä, miksi emme voisi rakastella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Puhu kumppanillesi ongelmastasi. Hänellä on siihen vastaus.
Täältä ajattelin löytää tilanteeseen uusia näkökulmia, jos en itse ole osannut ottaa kaikkia vaihtoehtoja huomioon. Miestä en halua painostaa, koska hän on sanonut, ettei ole vielä valmis, (vaikka hän haaveilee yhteisestä tulevaisuudesta, ja puhuu kuinka hyvältä kaikki vaikuttaa.)
Olisi helpompi miehenkin kanssa aloittaa keskustelu, jos olisi tiedossa, mitä ehkä voi olla odotettavissa. Aihe kun kuitenkin on arka.
puhuu itsestään, vaikka kyse oliskin miehestä:
"Mutta yksinkertaisesti haluan, himoitsen häntä, haluan tuntea hänen kosketuksensa paljaalla ihollani..."
Miksei naiset koskaan puhu miehestä?
Siis millä tavalla pitäisi puhua miehestä? Miehestähän juuri puhun, tai haluistani häntä kohtaan. Enhän minä voi puhua siitä, mitä hän haluaa... En nyt ymmärtänyt pointtiasi. Eli täsmentäisitkö? Kiitos. :)
...paineita ja jännittää ekaa seksikertaa. Ehkä jännittää toimiiko se, ei uskalla yrittää ja tehdä aloitetta. Jos käykin huonosti, kolaus itsetunnolle. Nimimerkillä kokemusta on.
oppinut, kyllä varmaankin 7-8 kuukautta omani kans olin vain yhteydes, viestein ym kunnes ei enää kestäny kumpikaan, sukat pyöri jalois volttia, se oli sitten menoa. Ota ihan iisisti, aina parempi sillai.. ;)