tarvitsisin ajatuksianne asiasta...Elän heteroparisuhteessa, mutta olen rakastunut erääseen ihanaan naiseen..ja nyt mietin olenko valmis eroamaan miehestäni (meillä menee ihan hyvin)...mutta jotenkin mietin, että olisiko lesbosuhde enemmän minun juttuni. ja yksi ajatus on myös että haluan ehdottomasti silti perheen (kuin myös tämä nainenkin) siis sitten kun on sen aika, mutta onko oikein kasvattaa lasta naisen kanssa? siis tottakai -spontaanisti ajateltuna, mutta jos ajattelen nyt lastemme parasta...onko teillä kokemuksia...ja toivon että tähän viestiin vastaisivat ihmiset joille on jo kehittynyt riittävästi elämänkatsomusta, ja tulkitkoon sen kukin itse.
kaksi naista ja vauva
aada
6329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanoisin, että pojat tarvitsevat miehen mallin, ja tytöt tarvitsevat naisen mallin... Aina miehen tai naisen mallin ei tarvitse tulla kotoa, mutta kouluissa ja päiväkodeissa aikuiset miehet ovat hyvin harvassa, joten sieltä ei miesmallia voi omaksua, ei ainakaan turvallista isähahmoa.
Itse kaipasin lapsuudessani (yksinhuoltaja äidin kasvattamana) isähahmoa, jonka kanssa olisin voinut tehdä "poikien" juttuja (esim. käydä kalastamassa tai metsällä), tai jutella vain kahden kesken asioista, joista ei ehkä ole aivan yhtä helppo jutella äidin kanssa. Ei isän puuttuminen elämästäni, tehnyt minusta kieroon kasvanutta (ja parempi ilman isää, kuin huonon isän kanssa), mutta kyllä sen kasvatuksen eron huomaa... edelleen. En tiedä sitten, onko siitä haittaa vai hyötyä.
Jos kasvatatte tytön, on mahdollista ettei hän kaipaa isähahmoa elämäänsä. Mutta jos kasvatatte pojan, ja lähipiirissänne ei ole juurikaan pojalle läheisiä miehiä, jotka voisivat toimia isähahmona, hän todennäköisesti kaipaa lapsuudessaan isää elämäänsä. Etenkin jos pojalla on biologinen isä, joka ei ole osa pojan elämää, saattaa hän syyttää äitiä isän puuttumisesta (näin siis myös yksinhuoltajaperheissä).
Olen miettinyt tuota miehen malli-asiaa ja luulen, että se puoli ainakin on kunnossa koska suurin osa läheisistä ystävistäni on miehiä ja erittäin hienoja ihmisiä ovatkin, joista soisinkin kenen tahansa ottavan mallia. :)
Tuntuu vaan jo niin hurjalta ajatukseltakin vaihtaa ns. klssinen perhemalli näinkin radikaaliin ajatukseen..-mutta se johtuu varmasti vain siitä että ajatus on vain niin uusi minulle.
Minun omat kokemukseni tai elämänviisauteni eivät riitä kommentoimaan asiaa, mutta ennen kuin päätät mitään, kannattaa ottaa selvää lapsen psyykkisen kehityksen kannalta olleellisista kehitysvaiheista, kuten oidipus-kompleksista. Aiheesta löytyy kirjallisuutta, tai voit toki tonkia jostain psykologin ja keskustella asiasta, se voisi olla selkeämpää kuin kiemurakieliset kirjat.
Jos tunnet olevasi onnellisempi lesbosuhteessa, en usko että saisit kasvatettua lastasi paremmin heterosuhteessa vain siksi että heterosuhde on yleisesti hyväksytympi. Vanhempien onnellisuus heijastuu hyvin paljon lasten kasvatukseen ja heidän psyykkeeseensä.
Eipä kai kahden äidin kanssa kasvaminen ole mitenkään vähempää, kuin yhden.
On tietty onnellista jos lapsilla on sekä HYVÄ isän, että HYVÄ äidin malli, mutta tasapainoisia lapsia kasvaa muunlaisissakin kokonpanoissA.
lesbo- ja homoparien lapsista on tutkimusta ainakin jenkeistä. yritä saada käsiisi, siitä saisit varmasti vastauksia kysymyksiisi.
Kannattaa varmaan keskustella asiasta seksi/lesbo osastolla.
Heipsan!
Olen taipuvainen ajattelemaan kuten moni muukin että tuskinpa lapsi on onnettomampi jos vanhempien suhde vaan pelaa.
Taipuvainen ajattelemaan myös että rakastava heteropari luultavimmin on lapselle kaikkein parasta.
En halua tuomita mutta..toivon mukaan kun lapsi on kouluiässä niin yhteiskuntamme on asian tiimoilta suvaitsevaisempi. Tiedättehän mitä petoja penskat voi toisilleen olla. Auta armias jos tänäpänä jonkun ekaluokkalaisen vanhemmat paljastuis homopariks..lapsiparka revittäis kippaleikskappaleiks. Siinä mielessä teet väärin jos annat lapselle sellaisen lapsuuden..koulukiusatun kohtalon. Vai onko aika jo niin kypsä ettei vanhemmilla ole väliä? Tuskin.
Otsikkoni perustuu siihen että mielestäni tarvitset asiantuntijoiden apua ja täältä et niitä löydä. Enpä usko että monikaan meistä on homoparin kasvattama..asia jota voisi ymmärtää vain omakohtaisen kokemuksen kautta.
Mielipiteitämme kyllä saat lueskella.
No, rohkeutta ja onnea.
Kiitos kaikille vastauksista. -Mutta menetin tuon naisen...ja suru tuntuu pysäyttäneen ajan.
mutta kiitos teille. ja hyvää kevättä..
aada