Minua on ihmetyttänyt vuosia, kun uranaisille on miehen koulutus niin tärkeää? Taannoin eräs seurustelukumppanini sanoi "että jos et jätä työtäsi ja opiskele, niin ei meillä ole tulevaisuutta"! Hän vannoi kuitenkin rakkautta, mutta rakkaus kuoli, jatkoin nääs työssäni ja erosimme! Viihdyn työssäni ja tulonikin laskisi, jos opiskelisin joksikin insinööriksi! Ihmettelen oikein miten voi vaatia noin? Eikö kehtaa esitellä hienoille ystävilleen, kun ei ole teekkari, vaan (karski)työmies???
Mikä hän itse oli, alipalkattu virastotantta!
Kunnianhimo ja rakkaus ei mahdu saman katon alle näemmä?
Oisko muilla samanlaisia kokemuksia?
Mikä hän itse oli, alipalkattu virastotantta!
Kunnianhimo ja rakkaus ei mahdu saman katon alle näemmä?
Oisko muilla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Se on kyllä jännä ilmiö, miten jotkut naiset vaativat puolisoltaan kaikkea mahdollista, vaikka itse ei olisikaan kovin menestynyt.
Itse yritän välttää työstä/opinnoista puhumista naisen tavatessani, jotta hänen mahdollinen kiinnostuksensa ei perustuisi ainakaan niihin. Enhän minäkään naiseltani vaadi korkea-asteen tutkintoa ja hyvää työpaikkaa, vaikka itseltäni sellaiset löytyykin.
Yleensä kai kunnianhimo on sitä että tahtoo Itse edetä urallaan mahdollisimman pitkälle.
Tämä tapaus kuulostaa keskiarvo-mimmiltä, joka tahtoo kivan rivitalon pätkän, kaksi lasta ja koiran sekä farmari volvon.. Sitten vielä sopivan keskiluokkainen ystäväpiiri, jonka kanssa voi kilvan kehuskella kun meidän perheen pää onkin niin ja niin hyvissä hommissa ja me päästäänkin lähtemään teneriffalle lomailemaan koko perhe.
Hrrr... onneksi meitä on moneen lähtöön!
Omakoti löytyy ja suhteellisen laaja ystäväpiiri, kun on vielä melko uusi auto, niin toi teoria petti heti! ;)
kato pitää olla köyhä inssi. Rikas putkimies ei kelpaa.
Ei sitten.. Tulipa mieleen.
Vaikka sama teoria soveltuu kyllä vaikka ylempään keskiluokkaankin. Pointtina siis lähinnä se että sen seurapiirin mielipide on se tärkein. Ja siinä porukassa päteminen.
Omalla kunnianhimolla ja urakehityksellä on aika vähän tekemistä asian kanssa, toisille tollaset asiat vaan on tärkeitä.
...ikävä kyllä aivan tämän päivän reaaliteettiä,
kun lukee naisten jättämiä deitti-ilmoituksia...
vaan ei järkeen käy,millä tavalla joku akateemisen koulutuksen käynyt voisi olla rakkaudessa ja jokapäiväisissä arkiaskareissa sen viisaampi ja fiksumpi kun normaalikin duunari??
Halusiko hän siis tosiaan, että hankkisit itsellesi jonkun tutkinnon ? Vai tarkoittiko hän kenties, että sivistäisit itseäsi? Jälkimmäisen toivomuksen saattaisin minäkin miehelle esittää.
Joskus on mukava keskustella henkeviä, mutta jos vastapuolen kirjallisuustuntemus rajoittuu Aku Ankkaan ja tieto/kokemus maailmasta kotikylän rajoihin, niin eihän se onnistu.
Oli jopa katsonut minulle eräästä korkeakoulusta paikan, mitä minun olisi pitänyt lähteä hakemaan!
Että ihan tittelin takia!
Sinulle sanoisin vielä, että luen valtavia määriä mm. tietokirjallisuutta ja matkustelen. jos sillä mitataan sivistyksen taso, niin tämän työvoimaneuvojan olisi varmasti pitänyt yrittää kehittää omaa tasoaan! ;)
Niin, naiset usein ovat sellaisia, että yrittävät satuttaa kumppaniaan mahdollisimman vähän. Mietipä tuolloisen suhteesi laatua vielä uudemman kerran. Oliko kaikki sittenkään kunnossa?
Todennäköisesti kysymys oli siitä, että kumppanisi ei saanut suhteessanne tarpeeksi huomiota. Ehkä työsi oli niin raskasta tai aikaa vievää, ehkä olit muuten vain välinpitämätön? Hän varmasti ajatteli, että elämäänne tarvitaan jokin radikaali muutos, ja paremman puutteessa päätti vielä yrittää, josko sinun opiskelusi olisi muuttanut tilannetta, tuonut teitä lähemmäksi toisiaan ja auttanut löytämään yhteistä aikaa. Kun hän huomasi, että et ole halukas muuttumaan, hän ymmärsi, että jos et ole valmis tekemään kertakaikkiaan mitään myönnytyksiä suhteenne eteen, et varmasti edes välitä hänestä tarpeeksi. Hän halusi teidän parastanne, mutta sinä et halunnut sitä nähdä.
Olisitpa puhunut hänen kanssan silloin. Mutta toisaalta, turha sitä nyt on murehtia. Kunhan vain yrität oppia menneestä.
Voi voi!
Työni ei ole raskasta, eikä vie aikaa!
Suhde toimi muuten mainiosti, mutta hän vain yksinkertaisesti halusi insinöörin tms.
Sanoisinko titteli fetissi!
NM, miksi haluat kieltää totuuden? Tiedän, että on helpompaa syyllistää se toinen osapuoli oman parisuhteen ongelmista, mutta ei se sinua auta. Vain itsekritiikin ja kehittymisen halun avulla voit rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Ehkä aika on myös kullannut muistojasi niin, että nykyiseen pohjattomaan yksinäisyyteesi verrattuna tuo toimimatonkin suhde tuntuu muistoissa autuaalta?
Saatoin kuitenkin erehtyä eronne syistä. Tuo väitteesi, että työsi on kevyttä ja aikaaviemätöntä viittaisi joko siihen, että et edes ymmärrä, kuinka paljon se sinuun vaikuttaa, tai siihen, että aliarvioit oman työsi.
Tiedätkös, nainen voi suhteessa kokea miehen minäkuvan ongelmat hyvinkin voimakkaasti. Jos mies ei arvosta tekemäänsä työtä, se heijastuu hänen käytökseensä. Miehillä on yhteisössämme edelleen voimakkasti vallalla käsitys, että miehen pitää tehdä arvokasta työtä oikeuttaakseen oman olemassaolonsa. Jotenkin miehet ovat tämän suhteen heikkoja, eikä oman työn arvostuksen puutetta voi korvata edes rakkaudella, jos mies ei halua ottaa sitä vastaan. Ehkä kumppanisi näkikin tilanteen toivottomana, hän ei voinut elää sellaisen miehen kanssa, joka aiheuttaa jatkuvasti ongelmia vain omanarvontunteen puutteen takia. Tällaiset miehet ovat usien ärtyisiä ja toivottoman herkkiä egonsa suhteen, eikä heidän kanssaan ole helppo elää.
Se, että nainen etsi sinulle opiskelupaikan valmiiksi, osoittaa vain, että hän oli valmis tekemään todella työtä sinun ja suhteenne eteen. Hän rakasti sinua sellaisenasi, sinä et vain itseäsi. Lopulta hän kai vain luovutti, sillä naisenkaan mitta ei ole pohjaton.
Sinä henkilöistä ja suhteesta mitään tietämättömänä esität faktoina naisen alati pulppuavan rakkauden, syyllisenä tähän, voi voi ... katso hetki maailmaa ja tule ulos sieltä kolostasi, ehkä vielä joskus ymmärrät elämää ;)
Höpsis. Mikäs poju siellä taas viisastelee. Se on kuule sillä tavalla, että mamma on käynyt kouluja ja nähnyt elämää sen verran monelta kantilta, että oppi on mennyt perille. Sitä ei vain miehet tahdo ymmärtää, että siellä rivien välissäkin on asiaa. Naisethan puhuvat suoraan, mutta miehet eivät oikein tahdo uskaltaa sanoa, miten asiat on. Sitten kiertelevät selvää asiaa. Mutta tällainen vanhempi rouva jo osaa lukea niitä sydämen viestejä.
Sen verran voin kertoa, että ei se työaika kouluttautumalla ainakaan vähene. Yleensä vastuun kasvaessa myös työajat pitenevät. Ne, joilla on vastuullinen työ, istuvat yleensä viimeisinä siellä konttorissaan.
Teoriasi voi pitää joissakin tapauksissa paikkansa, mutta totuus on, että myös toisenlaisia naisia löytyy. Siis naisia, jotka yrittävät päteä miehensä kautta, tai häpeävät miehensä ammattia yms, vaikka mies olisikin tyytyväinen.
Aikamoista puolustelua ja naisten ylistämistä. Taitaa "mamma" olla yksi näistä naisista, jotka yrittävät "kouluttaa" miehiään näyttääkseen itse paremmilta. Ei me miehet aina olla kaikkeen syyllisiä. Joskus nainenkin tosiaan on se "syypää".
Vanha sanonta: Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole sitä kuulemassa, onko mies silloinkin väärässä?
..tosin en mä usko että ne kaikki on kun täällä maalla taitaa tärkeämpiä ominaisuuksia miehessä olla että se osaa tehdä käsillään jotain ja omistaa asuntonsa jne. kuin koulutukset, ehkä jossain isommassa kaupungissa tuo koulutuspuoli on merkityksellisempi
- naisesi ajatteli sinun parastasi, koska hän näki, ettet ole työssäsi tyytyväinen, tai hänestä haaskasit omaa potentiaaliasi.
- nainen kaipasi vauhtia ja muutosta elämään. Häntä kauhistutti ajatus siitä, että elämä (ei vain urasi vaan myös suhteenne, jne) polkee paikoillaan seuraavat 50 vuotta. Joillekin miehille ja naisille elämä on jatkuvaa saavuttamista ja uusien tavoitteiden asettamista. Tälläisen persoonan kunnioituksen ansaitsee usein samanlainen persoona.
- koulutusjuttu oli tekosyy, jolla nainen pääsi sinusta hieman "siistimmin" eroon. Jos eroon johtaneita syitä on useampia eikä itsekään tiedä, mikä syy painaa minkäkin verran, on parempi antaa jätetylle selkeä ja yksinkertainen syy. Osa miehistä myös vaatii sellaista tajutakseen, että ero on todellakin tässä ja nyt, eikä anelu auta.
- monille koulutus on merkki ihmisen halusta sivistää itseään. Pelkät maailman kirjallisuuden klassikot olohuoneen hyllyssä tai suuri palkkapussi eivät sitä korvaa.
- naisesi saattoi todellakin haaveilla edustusvaimon elämästä menestyneen miehen rinnalla. Sinkkujen netti-ilmoituksista päätellen tarjontaa ja erityisesti kysyntää statussymboleista tuntuu olevan. Moni nainen haluaa ylpeillä miehensä(kin) saavutuksista ja sallittakoon se haave heille. Vastaavaa tittelinkipeyttä on miehissäkin. Vai miksi muuten miehet aina selvittävät sotilaallisen nokkimisjärjestyksen? D-Insinöörit ovat kai keksineet lyhentää tutkintonsa näppärästi DI:ksi, jotta sen saa mahtumaan puhelinluettoloon ja joka paikkaan. Esimerkkejä ihmisen rinnanröyhistelystä on maailma pullollaan.
- jokin muu selitys
Tuntuu kyllä aika karmelta, hänelle on tainnut jäädä sellainen usko, että ihmisten on kehittyäkseen ja ollakseen älykkäitä ja esittelykelpoisia opiskeltava jatkuvasti. Ei niin väliä silläkään, mitä opiskelee. Hän ei sitten osannutkaan arvostaa sinua sellaisenaan, vaan koki, että sinun tulisi kehittyäksesi (hänelle sopivaksi) ruveta opiskelemaan. Joskus mielikuvat hallitsevat meitä. Henkinen kehittyneisyys tai kehittyminen ei taatusti ole kiinni siitä, opiskeleeko vai ei. Voihan olla tosin niinkin, että hänelle sillä nimikkeellä olisi ollut väliä. Onhan se hienoa sanoa "Mieheni on dippainssi". Joidenkin mielestä! ;) Ehkä sinun on etsittävä itsellesi duunarityttö, joka osaa arvostaa nykyistä olemustasi enemmän kuin potentiaaleja, joita et halua täyttää.