Eräässä sairaalassa/vanhainkodissa sanoi hoitaja nuorelle hoitajaharjoittelijalle, että mene pesemään vanhusten hampaat.
No, harjoittelija lähti tekemään niin kuin pitikin. Hän kokosi pesuvatiin kaikkien proteesit ja pesi ne huolellisesti.
Paikalle tuli ylihoitaja joka kauhistui. "Miten muistat kenelle kuulu mitkäkin hampaat?"
Eihän siinä ollut muuta tehtävissä, kuin ruveta sovittamaan hampaita mummujen ja pappojen suihin.
Tarinan opetus on tämä: huolehtikaan hampaistanne hyvin, älkääkä luopuko yhdestäkään hampaastanne (viisurit ovat eri asia) kevyesti. Oma purukalusto on aina oma!
No, harjoittelija lähti tekemään niin kuin pitikin. Hän kokosi pesuvatiin kaikkien proteesit ja pesi ne huolellisesti.
Paikalle tuli ylihoitaja joka kauhistui. "Miten muistat kenelle kuulu mitkäkin hampaat?"
Eihän siinä ollut muuta tehtävissä, kuin ruveta sovittamaan hampaita mummujen ja pappojen suihin.
Tarinan opetus on tämä: huolehtikaan hampaistanne hyvin, älkääkä luopuko yhdestäkään hampaastanne (viisurit ovat eri asia) kevyesti. Oma purukalusto on aina oma!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla ainakin on viisurit ja ehjätkin ovat. On yritetty lukuisia kertoja repiä pois, mutta en ole antanut. Olen viisikymppinen ja ei mitään ongelmia osittain puhkeamattomista ehjistä viisureista jotka sain 17 vuotiaana.
Hullua antaa repiä ihan turhasta!
Juu. Sain omat viisauden hampaani jo 11-vuotiaana (!)
Kuulemma erikoinen juttu, mutta hyvä, että tulivat niin nuorella iällä.
Viisareiden kanssa ei ole ollut minkään moista ongelmaa, mutta niiden huolellisesti peseminen tuottaa ongelmaa yli viisureiden kanssa..
Siitä syystä pohjiin on tullut vähän mustaa.
Siis, hampaat ovat todella syvä pohjaiset luonnostaan.
Toivon todella, ettei niihin puhkea reikiä..
Ovat kuitenkin kestäneet vähemmän huolellisella pesulla jo miltein kymmenen vuotta, niin että saas nährä.
esimerkiksi jos seiskahammas poistetaan viisuri kallistuu usein sinnepäin . Minulla viisuri korvaa ihan hienosti poistetun seiskan purennassa.
Ei todellakaan kuin harva. Ei kannata yleistää, että vanhainkotiin meno on edessä.
On tekarit tai ei, mutta katsii valita kunnon hoitolaitos jos vanhus on sinne sijoitettava, ei mitään sellaista, jonne otetaan harjoittelijatkin periaatteella, kun ketään muita ei saa!
Monessa mutta harvassa vanhainkodissa on todella hyvä hoito! Mättää se hoito muussakin kuin proteesiasiassa, turhaa mälläriä!
Kyllä se niin on, että kun juhlinnan tiimellyksessä olet kadottanut tekarisi, niin toki niitä pitää sovittaa kun menet ne hakemaan, jos joku on sattunut ne löytämään. Ei sovituksesta aidsia tule, mutta huonoista hammaslääkärin välinepuhdistuksesta saat tosi tarttuvia tauteja itseesi.
Kaikista ei ole hoitajiksi! Meillä ei oteta vastaan edes ilmaisia harjoittelijoita,joilla ei ole mielessä kuin se työaikanakin ja siinä se näkyy sitten se ammattitaidon tuleva siemen!
kuulin sen ekan kerran ollessani opiskelijana lasten sairaalassa.... Urbaanilegendako? Tarina kertoo vielä senkin, että ne hampaat olisi pesty jollain sellaisella aineella, joka värjäsi tekarit mustaksi. Ei jaksa tuo yli 10 vuoden takainen juttu enää naurattaa.
Maalla vietettiin aikaisemmin häitä ja hautajaisia pitkään ja hartaasti, ja siloin tuli syötyä ja juotuakin ehkä vähäsen liikaa. Oksennuksia varten pidettiin oksennuskuoppaa. Rankan juhlinnan jälkeen yksi suri juhlissa kadonneita tekareitaan. Toinen siihen ehdotti että varmaan siihen oksennuskuoppaan oli tippuneet. Joo tiedän sanoi hampaiden kadottaja, mutta mitkä noista kuopasta löytyneistä hampaista ovat minun?
Mitäpä se nyt enää vihanneksena haittaa kenen hampailla syö, mutta eri asia on kun sairaanhoitaja ottaa viereisen pedin potilaan hammasharjan ja työntää tämän bakteeriharjan toisen suuhun, kun ei itse pystynyt hampaita pesemään leikkauksen jälkeen! Siinä vasta olisi toivonut, että olisi ollut ne tekarit suussa!!!