Mitä jos..

Jos mies on kertonut kosivansa sinua viikon kuluttua, niin on kai aika sinun ryhtyä miettimään vastausta. Ei kai se sen kummempaa ole.

Jos sinusta kosinta tulee liian nopeasti, niin vastaa kieltävästi ja sano haluavasi miettiä ja tutustua häneen vielä jonkin aikaa ennen kuin kykenet tekemään lopullisen päätöksen.

Oletko ajatellut meneväsi naimisiin tulevan anoppisi kanssa vai miksi sinusta on olennaista, että "Emme ole vielä tavanneet toistemme vanhempia."

Keskity olennaiseen eli siihen, haluatko hänen kanssaan naimisiin vai et. Tuntemattomien ihmisten on täysin mahdotonta sanoa sinulle miten pitäisi suhtautua, jos mies aikoo kosia sinua. Sinähän sen miehen tunnet...kait.

Olisipa hauska tietää minkä ikäisiä olette?

Kihlauduin nuorena,olin tuntenut kaverin vasta 2kk.,kuvittelin tuntevani hänet täysin koska olimmehan olleet koko ajan yhdessä miltei 24h/vrk.
Saimme vanhemmilta ihmisiltä suurta paheksuntaa muttemme välittäneet siitä,vain me kaksi tiesimme kuinka kuulumme yhteen.
Vuoden päästä kaverini halusi eron,oli kuulema vielä nuoruus elämättä ja halusi mennä .
Minuun se sattui aivan mahdottomasti ja siitä selviämiseen kului vuosia.
Päätin etten toista samaa virhettä koskaan.

Kuinkas kävikään,vuosia myöhemmin tapasin ihmisen joka tuntui mukavalta ja surustelimme 7vuotta ennen kuin kihlauduimme.
Olin oppinut läksyni.
Mutta kuinkas kävikään,muutaman vuoden päästä erosimme koska emme löytäneet yhteistä säveltä.

Myöhemmin elämässäni tapasin henkilön joka tuntui heti mukavalta ja turvalliselta.
Olimme varmoja että kuulumme toisillemme ,ja 4kuukauden kuluessa olimme jo aviossa.
Tämä liittomme on toiminut ja kaikki tuntuu edelleenkin oikealta vaikka totta kai saimme myös paheksuntaa nopeasta toiminnasta.

Näillä tarinoilla haluan viestittää sitä että kihlaus tai avioliitto on oltava tarkoin harkittua,siinä täytyy olla varmoja molempien tunteista ja siitä ovatko tunteet todella aitoja.
Mielestäni seurustelu ajalle ei ol merkitystä jos molemmat ovat tarkoin asian harkinneet,ymmärtäneet mihin ryhtyvät.
Pelkkä rakastuminen ja vahva tunne toista kohtaan ei vielä takaa onnistumista jatkossa,ja siitä onko toinen osapuoli yhtä varma tunteistaan kun sinä olet,sellaista kun on vaikea saada selville vaikka se on asian tärkein pointti.
Vaarana nopean toiminnan liitoissa onkin se että epäonnistumista ei näe etukäteen ja sillä voi olla traumaattiset seuraamukset toiselle ospapuolelle.
Jälkeen päin kadun elämässäni ainoastaan ensimmäista nuoruudessa tehtyä kihlausta,koska asian olisi voinut hoitaa ihan seurustelemallakin ja olisin säästynyt monilta pahan olon tunteilta,valvotuilta öiltä.
Mutta eihän sitä silloin osannut ajatella kuinka asiat ei aina mene kuin ne on suunnitellut.

Kaverisi etenee liian kovalla vauhdilla, kannattaa tavata vanhemmat, heidän kanssaan pitää kuitenkin myös toimeen tulla.

Mieti haluatko avio-ehdon. se on nykyään yleinen, ja helppo tehdä.

Pitkä kihlaus aika ei ole pahitteeksi. ainakin vuosi.

lasta ei vielä kannata edes haaveilla, ennenkun tunnet kaverin parmemmin.

Kaveri kuulostaa pommilta, minun korviini.

Sinunhan on toki vain ja ainoastaan mietittävä mitä sinä haluat. Tunnetko samoin? Mihinkään ei tarvitse suostua vasten tahtoaan mutta miehellekin on salamarakastuminen mahdollista.

Esimerkkinä minä ja aviomieheni. Tapaamisiltanamme kysyin häneltä antaako hän minulle punaisen tuvan ja perunamaan, 2,5 lasta, koiraa en halua? Ja mies sanoi kyllä, annan ja pidän. Ja niin tehtiin. Nyt viiden vuoden päästä minä ainakin olen onneni kukkuloilla ja mies on yhtä ihana kuin tavatessamme. Lapsia on ja tupa on vihreä, perunamaa istutetaan ensi vuonna.

Ei ne aina puhu soopaa, satunnaisesti löytyy hyvä mieskin. Ja kun se löytyy, älä päästä pois!

***

Mistä tiedät hänen taustastaan. Entä jos vanhemmat istuvat linnassa ja hän yrittää löytää maksajaa omiin velkoihinsa. Kuullostaa ehkä dramaattiselta mutta ei sitä tarvitse koko lehmää ostaa kun maitoa haluaa. Jäitä hattuun.