Ei tunnu tulevan mitään, ihan syvältä. En pääse yli enkä ali. Mikä pahinta, nöyryytän itseäni soittelemalla ja laittamalla viestejä kännissä exälle. Oon ihan paskana. Koko ruumista särkee, en kestä tätä, valvon ja mietin yöt. Pyydän sitä tapaamaan mua, ei halua. Kuinka alas voin vajota?
Huh huh
Paskana, ihan
71763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sovittiin exän kanssa että aina saa soittaa tai viestittää jos siltä tuntuu ettei tarvi sitten yksinään miettiä ja murehtia kun siitä voi vaikka nuppi pimahtaa lopullisesti. ja sitäpaitsi mielummin sitä exän kanssa jauhaa läpi sitä eroa kun vaivaa vaikka kavereitaan on ainakin joku joka tietää alusta asti kaiken, syyt ja seuraukset.
Miksei sun exä halua tavata sua? petitkö sitä? sitten sen ymmärtääkin ,ei muuten. onko teillä selvittämättömiä asioita? jos on, niin asiat pitäisi ehdottomasti puhua, mutta EI kännissä.
minkä helvetin takia kännissä?????
Ihme juoppolalleja nykynuoret!!!!! V**tu ku ärsyttää tuollaiset.
OTA ITSEÄSI VIHDOINKIN NISKASTA KIINNI ja lakkaa kännääminen.
Sitten vaan elämään IRL eli oikeaa, normaalia elämään ahkerana ja raittiina yhteiskunnan jäsenenä.
Kyllä se oikeakin tulee vastaan, tiedän sen takuuvarmasti.
Kun on ero tullut se on tullut ja loppu SLUT.
Sitä ei sitten enää haikailla.
Jos kerran känni saa tuollaisen alennustilan aikaan, niin älä juo. Rakasta nyt senverran itseäsi, että et itse itsellesi aiheuta pahaa oloa ja alennustilaa. Tai jos se sinusta on kivaa, niin jatka vain itsesäälissä kieriskelyä.
On aivan utopiaa, että jos toinen ei rakasta, niin takaisin vonkaamalla se yhtäkkiä taas rakastaisi.
Ymmärrän hyvin toista osapuolta, jos antaisi pikkuisen vihreää valoa, edes keskustelun merkeissä, niin sinähän kehittelisit siitä vaikka yhteisen vanhuuden.
Viinan kanssa läträäminen eron jälkeisinä tuskan hetkinä on itsellenikin varsin tuttua puuhaa. Yleensä en alkanut humalassa eksälle viestitellä mutta kyllä sekin tuli kokeiltua.
Tuollaiset "ota itseäsi niskasta kiinni" tai "älä enää juo" puheet on kyllä silkkaa vittuilua. Masennus vaan ajaa juomaan, koska viina tuo turtuneen tilan ja toisinaan hyviäkin hetkiä, krapulat taas on ihan kamalia. Mutta sama olisi sanoa syöpää sairastavalle että "alahan jo parantua siitä".
Minulla auttoi päihteiden käytön vähentämiseen liikunta, kunnon fyysisen rääkin jälkeen elimistö tuottaa hormoneja jotka saa olon kohentumaan. Hyvä ja huono fiilis on kuitenkin vain aivojen kemiaa.
Oman virkistymisen jälkeen alkoi myös keskustelut eksän kanssa sujua. Emme ole palaamassa yhteen, mutta avoimuus ja asioiden todellinen läpikäyminen ilman syytöksiä tai itsesääliä on auttanut tosi paljon.
Ja jos on oikeasti tullut seinä vastaan, niin kannattaa hakea ammattiapua.
heti ja anna limaiselle exälle piut paut ---> siirry kehityksessä eteenpäin!
ja millä perusteella?
Toki eteenpäin pitää katsoa mutta selvinpäin-
Ihan asiaa tietty, niin kait se sitten on, että jos joku valittaa lihavuuttaan, niin voi neuvoa, että lopeta syöminen. Ja spurguille neuvoksi, lopettakaa juominen. Masentuneille neuvoksi, lopettakaa masentuminen.
Yritän pysyä ihmisenä, kyllä. Onneksi juon vähemmän kuin ex. En todellakaan ole häntä pettänyt. Kai hänellä on jo uusi. Me nähtiin eron jälkeen aina baarissa ja ex tuli mun luo tai mä hänen. Ei päästy toisistamme irti. Sen takia mä sille soittelin, kun halusin taas nähdä hänet, hänen yhteydenpitonsa loppui yhtäkkiä, kuin seinään, ei enää mitään. Ja kun mä dokasin, soitin ja soitin. Sit mä tajusin, että sillä onkin jo joku toinen. Oiskohan se voinut mulle siitä ilmoittaa ehkä.
Täytyy vaan yrittää kestää, vaikka en kyllä kestäkään. Viina auttaa, haluan vain turruttaa itseni. Tai sit mä toivon että saan juotua itseni hengiltä. Sammun kadulle enkä koskaan enää herää.