Eli oli yhteishallinnassa huoneisto, johon molemmilla omat velat.
Laskettiin että osingossa ja kauppakirjassa ei tule varainsiirto veron kans eroavaisuuksia, joutuu yhtä paljon ottaan pesän ulkopuolista uutta lainaa.
Teimme kauppakirjan, jolla ostin vaimon osuuden yhteisestä huoneistosta.Uuden lainan osalta maksan varainsiirtoveron.Vaimo ostaa uuden asunnon itselleen.Erohakemus jätetty oikeuteen.
Onko mahdollisia veroseuraamuksia tulossa tästä eli onko jotain outoa kun aviomies ostaa vaimoltaan osuuden huoneistosta?
Laskettiin että osingossa ja kauppakirjassa ei tule varainsiirto veron kans eroavaisuuksia, joutuu yhtä paljon ottaan pesän ulkopuolista uutta lainaa.
Teimme kauppakirjan, jolla ostin vaimon osuuden yhteisestä huoneistosta.Uuden lainan osalta maksan varainsiirtoveron.Vaimo ostaa uuden asunnon itselleen.Erohakemus jätetty oikeuteen.
Onko mahdollisia veroseuraamuksia tulossa tästä eli onko jotain outoa kun aviomies ostaa vaimoltaan osuuden huoneistosta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kyseessä ensiasunto,joten myyntivoitosta ei tule veroa
Myyntivoiton verotus on yksi asia, varainsiirtovero on toinen ... miksi sekoitat ne?
eiku siis asuttu yli kaksi vuotta niin ei tuu veroa voitosta
Joutuuko tuosta toistesta puolesta maksamaan varainsiirtoveroa, vaikka toinen puoli olisi varaisiirtoverovapaata ensiasuntoa?
Tuossahan sanotaan, että maksaa toisesta puolesta varainsiirtoveroa, mutta ensiasunnosta ei mainintaa. Eli menee ensiasunnostakin, jos lunastaa sen loppuosan?
Jos menet kauppakirjalla ostamaan puolisosi osuuden, niin siitä joudut maksamaan varainsiirtoveroa.
Jos olisit "lunastanut" osituksessa (kirjattu ositussopimukseen) puolisosi velan, siis velallinen muutettu sinuksi (kaksi erillistä lainaa yhdistetty yhdeksi) ... ja se olisi käynyt pankille ... ei varainsiirtoveroa olisi mennyt, koska pesän ulkopuolisia varoja ei olisi käytetty.
Haaa, mutta entäpä jos asunnon arvo on 100.000 ja velkaa siitä puolisolla enään 40.000 .... silloin varainsiirtoveroa joutuu maksamaan 10.000:sta. Ellet pysty kuittamaan sitä pois jollakin omaisuudellasi (esim. auto).
Eli, ehkä kannattaa maksaa juristille muutamia satasia ja säästää tonneja veroissa ... tai sitten sählätä ihan omin avuin.
pankista sanoivat että joutuu maksaan varainsiirtoveron vaikka velka siirtys mulle, koska se on minulle uusi laina asuntoa varten.
Jos pankista jotain sanotaan (pankkitoimihenkilön suullako?), niin eipä se varainsiirtoveroasiaa ratkaise.
Jos ostat asunnon puolikkaan esim. 50.000 eurolla, on varainsiirtovero 1,6% siitä 800 euroa. Maksat sen siis mieluummin verottajalle kuin murto-osan siitä lakimiehelle neuvosta? Jos hampaaseesi tulee reikä, niinporaat ja paikkaat varmaan hampaasikin sitten ihan itse...
Lainat siirretään tietenkin sinun nimiisi, etteivät ne avioeron jälkeen olisi enää vaimosi nimissä. Tämä on lähinnä tekninen muutos eikä muuta sitä tosiasiaa, että lainan siirto sinun nimiisi on tosiasiallisesti sitä, että otat yhteisen asuntolainan (puolikkaan) vastataksesi osituksessa. Kyse ei varsinaisesti ole siis uudesta lainasta eikä pesän ulkopuolisista varoista.
Ensi vaiheessa varainsiirtovero-asian ratkaisee asunto-osakeyhtiön isännöitsijä, kun menet rekisteröimään omistuksen muutoksen osakerekisteriin. Toisaalta eihän mikään estä sinua soittamasta verohallinnon palvelunumeroon ja kysymästä. Parempi kai on kysyä edes jälkikäteen, kun ei ennen papereiden allekirjoittamista viitsi hankkia tietoa asiasta.
... koska iloista veronmaksajaa jumala muistaa ... vai miten se nyt meni. Ei tässä maassa liikaa innokkaita veronmaksajia ole...
Fakta nyt kuitenkin on, ettei varainsiirtoveroa osituksessa tarvitse maksaa, jos lunastus ("kauppa") hoidetaan ositussopimuksella ja lainat järjestelläään fiksusti. EIKÄ niitä pesän ulkopuolisia varoja käytetä. Mutta JOS jouduit lunastamaan velattoman asunnon puolikkaan puolisoltasi, niin silloin varainsiirtoveroa pitäisi maksaa (ulkopulisia varoja on käytetty). Tosin, senkin välttämiseen on keinoja ... nähty ja koettu...
Mutta kukin tyylillään, ja hakee neuvot/tiedot mistä parhaaksi katsoo ;->
Siihen voi kirjoitella mitä lukuja tahansa, jos sopua riittää. Vaikapa, että vaimo antaa osuutensa miehelle. Kun ei tuota lahjaksi mainitse, verotusseuraamuksia ei ole. Rahapuolen voi hoidella sitten ilman turhia veroja.
No jos puhutaan hopeista, tauluista, rahasta, jne. voi asian noin kuitatakin, mistäpä verottaja siihen kiinni pääsisikän, jos paperilla tehdyn "tasajaon" jälkeen ne exälle antaakin hyväsydämyyttään.
Mutta, jos toinen puolisoista lahjoittaa velattoman talonsa osuuden exälle vastikkeetta (vaikka osituksessa), herää verottaja siinä vaiheessa kun haetaan uudet lainhuudot joiden perusteella kiinteistövero määräytyy ... seuraavaksi verovirkailija toteaa omaisuuden kasvaneen (ennen talosta 50% nyt 100%), mutta velat eivät tai muu omaisuus vähentynyt (hmmmm???) ... ja sitten päästään selittämään....
Kyllä tuokin voidaan hoitaa, mutta jälleen kerran ... etevän ja asiansa tuntevan juristin avustuksella ... ja jos tuollainen kuvio mielessä, kannattaa ottaa asia puheeksi lakimiehen kanssa jo ennen kuin edes ekan vaiheen hakemusta on jätetty. Joka tuskin ongelma, varmaan sovussa ollaan eroamassa jos exälle luovuttaa omaisuutensa (siis enemmän kuin normaali osituksen mukaan vaatimus voisi olla).
Harvinainen tilanne, jota sitten ei pidä sekoittaa siihen "normaaliosituksen" tasinkoon -- siitä ei mitään veroja mene.
Joillakin se pitää. Exäni sai aikoinaan erossa rahaa hyvin sijoitettuna enemmän kuin minulle jääneiden mökin ja talon arvo oli. Tapansa mukaan hän toheloi niiden rahojen kanssa, ja nyt potin huvettua levittää juttua, että antoi mökin minulle lahjaksi.
Kai hän koko potin törsättyään kertoo, että minä sain talonkin lahjaksi häneltä.
No, narsistiset psykopaatit ovat oma lajinsa.