Tänään tyhjennettiin ja siivottiin yhteinen asunto. Siellä koettiin monet hyvät ja huonot hetket, kuitenkin yhdessä. Haikeina katsoimme huoneet läpi, sitten toisiamme ja lopulta halasimme toisemme kohti parempaa tulevaisuutta. Lähdimme asunnosta eri teille. Hyvinä ystävinä.
Tästä se uusi elämä alkaa. Sieltä se oikea vielä kävelee vastaan. Vaikka niin jo luulin käyneen. Yhteiselämä on vaan pirun hankalaa, kun kaksi jääräpäätä kohtaa. Intohimo on sitäkin suurempaa. Tältä suhteelta kuitenkin sain niin paljon rakkautta ja ymmärrystä, että olen siitä ikuisesti kiitollinen. Nyt vain oma elämä kuntoon ja usko parempaan. Eikö se näin vain ole.
Kun se on ohi, se on ohi. Se on nyt tajuttava.
Tämän on kokenut moni muukin ja itse sääliin ei retkahdeta. Tässä on elämä kaikinpuolin muuten kunnossa ja ihanaa.
Tsemppiä kaikille saman kokeneille!
Tästä se uusi elämä alkaa. Sieltä se oikea vielä kävelee vastaan. Vaikka niin jo luulin käyneen. Yhteiselämä on vaan pirun hankalaa, kun kaksi jääräpäätä kohtaa. Intohimo on sitäkin suurempaa. Tältä suhteelta kuitenkin sain niin paljon rakkautta ja ymmärrystä, että olen siitä ikuisesti kiitollinen. Nyt vain oma elämä kuntoon ja usko parempaan. Eikö se näin vain ole.
Kun se on ohi, se on ohi. Se on nyt tajuttava.
Tämän on kokenut moni muukin ja itse sääliin ei retkahdeta. Tässä on elämä kaikinpuolin muuten kunnossa ja ihanaa.
Tsemppiä kaikille saman kokeneille!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voinut erota ystävinä.
On hienoa erota ystävinä. Itsekin tein niin reilu kuukausi sitten. Se tuntui helpommalta kuin pistää välit kokonaan poikki. Olihan toisesta tullut perhe ja se paras ystävä.
Tunteet kuitenkin vaihtelevat päivittäin pettymyksen, surun ja vihan välillä. Tajusin viikonloppuna, etten pysty olemaan hänen ystävänsä.
Hän jätti minut ystävänsä yllyttämänä. Myönsi myöhemmin, että hänen ajatuksiaan oli avoliittomme ulkopuolelta ruokittu. Kaikki tuli minulle yllättäen. Alkukesästä hän puhui vielä kihloista. Tätä kaikkea on vaikea antaa anteeksi ja unohtaa.
Nyt hän haluaa, että olen osa hänen elämäänsä. Itkee minulle pahaa oloaan. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada... Tämä ystävyys ei olisi kummankaan osalta vilpitöntä.
Niin se on. Kun se on ohi, se on ohi. Vaikka kipeää aluksi tekisikin.
Vaikka olinkin se jätetty ja rakastan häntä edelleen, niin olen silti hänen ystävänsä. Menen, jopa auttamaan häntä muutossa uuteen asuntoon.
Tuntuu vaan, ettei ole mitään syytä vihata tai katkaista välejä. En kyllä aio olla säännöllisesti yhteydessä. On hyvä tietää, että saa apua, ymmärrystä ja puhekaveria tarvittaessa. Ja vielä ihmiseltä, joka tuntee sinut läpikotaisin.
Näin on edellisenkin ex:n kanssa, vaikka jättikin tylyllä tavalla. Nyt nauretaan, bailataan ja pidetään hauskaa ystävinä. Tuntuu hyvältä, etten aikoinani vihoissani katkaissut välejä.
Kaikilla tapansa. Mutta minä en helposti polta siltoja takanani.
...siltoja ei kannata polttaa takanaan. Eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä.
Mekin olemme vielä tekemisissä. Ei ole kuitenkaan helppoa muuttua rakkaasta ystäväksi ihan hetkessä. Ei varsinkaan, kun itse rakastaa edelleen.
Aika näyttää, miten käy. Toivotaan parasta, mitä se sitten onkin :). Tsemppiä!