Vituttaa erityisen paljon tuo naisten kokoontumiset ja joukkoontuminen, jossa sitten tietävästi pohditaan parisuhdeongelmia jne. Näiden kokoontumisien takia on monet parisuhteet kaatuneet, tiedän.
Tilaisuudet menee jokseenkin näin:
Naisporukka kokoontuu johonkin viinin ja siiderin kera miettimään mikä heidän parisuhteissaan on hyvää ja mikä huonoa. Sitten kokemuksia jaetaan ja täysin toistensa suhteista tietämättömät naiset jakavat näennäisohjeita, joiden mukaan nämä itsestään ja osaamisestaan epävarmat naiset sitten ammentaa elämänohjeita. Jos jonkun suhteessa mies on esim. tahtonut vaikka yhdne päivän omille asioilleen, niin näissä kokoontumisissa löytyy varmasti muutama naikkonen, joka "tietää" kertoa, että kyllä se miehes nyt pettää jne. Sitten tullaan kotiin, pakataan kamat ja sanotaan vaan, että so long.
Tämä oli yksi esimerkki lukuisten muiden vastaavien joukossa.
Minusta nämä parisuhteille kohtalokkaaksi koituvat naisten kokoontumisajot pitäisi saada jotenkin valvonnan alaisiksi tai jopa kiellettyä.
Ottakaa kantaa.
ja HUOM. Toivoisin, että tänne ei kirjoita kukaan vastaavantyyppinen nainen kitistäkseen, kuinka olen sovinistinen ja alistaja ja ties mitä. Kiitos vastaajille.
Tilaisuudet menee jokseenkin näin:
Naisporukka kokoontuu johonkin viinin ja siiderin kera miettimään mikä heidän parisuhteissaan on hyvää ja mikä huonoa. Sitten kokemuksia jaetaan ja täysin toistensa suhteista tietämättömät naiset jakavat näennäisohjeita, joiden mukaan nämä itsestään ja osaamisestaan epävarmat naiset sitten ammentaa elämänohjeita. Jos jonkun suhteessa mies on esim. tahtonut vaikka yhdne päivän omille asioilleen, niin näissä kokoontumisissa löytyy varmasti muutama naikkonen, joka "tietää" kertoa, että kyllä se miehes nyt pettää jne. Sitten tullaan kotiin, pakataan kamat ja sanotaan vaan, että so long.
Tämä oli yksi esimerkki lukuisten muiden vastaavien joukossa.
Minusta nämä parisuhteille kohtalokkaaksi koituvat naisten kokoontumisajot pitäisi saada jotenkin valvonnan alaisiksi tai jopa kiellettyä.
Ottakaa kantaa.
ja HUOM. Toivoisin, että tänne ei kirjoita kukaan vastaavantyyppinen nainen kitistäkseen, kuinka olen sovinistinen ja alistaja ja ties mitä. Kiitos vastaajille.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sehän on hyvä että ihmiset puhuvat asioistaan. Toisaalta nämä ystävättäret tietävät asiasta aina vain sen toisen puolen.
4v suhde meni poikki, kun "ystävätär" käski jättää minut. Olin nähnyt tämän henkilön vain 2 kertaa ja toisella kerralla vienyt sateessa autolla kotiinsa, kun poikakaveri potkas omalta kämpältään ulos.
Onnenpotku sinänsä, sillä itsekin näin suhteen uudessa valossa kun olin sen ulkopuolella. Sitten 3 viikkoa ja aletaan vinkua takaisin. Siinä vaiheessa kun tapasin erään kivan naisen, niin exän soittelu alkoi mennä jo häiriköinniksi.
Vaikka se ero tuntuukin paskalle, niin ei se ero mikään loppu ole. Se on uusi alku. Mieti nyt mikä tulevaisuus on naisen kanssa, joka luottaa muihin enemmän kuin sinuun?
Eihän niitä mitenkään voisi valvoa. Ellei jotakin naista saataisi solutettua sisälle ryhmään ja kyseenalaistaisi näitä "ohjeita".
Tuskin ne naiset heti kuitenkaan pakkaavat kamojaan mitään sanomatta, vaan uskon että he ovat aikuisia ja yrittävät selvittää ongelmat.
Miehetkin joukkoontuvat joissain määrin, tosin yleensä kapakoihin.
Pieleen alkaa mennä, jos antaa toisten ihmisten määritellä mikä oman parisuhteen tilanne on. Tottakai sitä tulee peilailtua kokemuksiaan toisten naisten vastaaviin ja keskusteltua 'tyttöjen kesken' asioista, joita mies ei ehkä sukupuolensa takia täysin ymmärrä.. tosin rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä se kolli tuntuu yllättävän paljonkin tajuavan, kunhan vain rohkenen avata suuni ja kertoa, mikä mättää. Miehestäkin löytyy se 'naisellinen' puoli, tarvittaessa. Ja pätee se toisinkin päin. Jätkäporukassa pärjää, kun päästää välillä pintaan sen äijäpuolensa.
Ja mitä miesten kokoontumiseen - kapakkailtojen merkeissä tai muuten - tulee, ne ovat tarpeen siinä kuin tyttöjen illatkin. Joitain asioita me naiset emme ymmärrä, varsinkaan jos ei anneta ymmärtää. Eli miehen pitää nähdä naisessaankin välillä se hyvä jätkä, jolle voi puhua kuin mies miehelle.
Naisten ja miesten illat siis kunniaan, mutta jos jokin parisuhteeseen liittyvä asia on sellainen että se vaatii siihen kuuluvien kahden osapuolen (eikä yhdenkään muun) välistä kommunikaatiota, sukupuolirajat voi ylittää ja yrittää puhua toisen kieltä.
Teinköhän nyt itseäni yhtään ymmärretyksi...;)
Kovasti hauska tuo sinun viesti. Olen itse nainen ja innokas kokoontumaan. Totuus näistä kokoontumisista on jotakuinkin juuri tuollainen mitä kuvailit, mutta ei ihan. Naiset todellakin analysoivat omia suhteitaan ja toistensa suhteita ja tarvittaessa kannustavat toisiaan tekemään jopa noita vaikeita eropäätöksiä. Mutta hyvänen aika eihän kukaan jätä siksi, että joku toinen kehottaa jättämään. Niin eikä kukaan ongelmia ala noissa kokoontumisissa keksimään, ongelmia puidaan sikäli mikäli niitä on. Muista se, että kokoontumisissa myöskin kannustetaan näkemään asioita useilta eri kanteilta ja yrittämään kovemmin, että suhteet toimisivat. Sinulla ei ole mitään hätää, jos kohtelet naistasi hyvin ja kunnioittavasti. Jos naisesi arvostaa jokaista tointasi, hän ei hauku sinua kokoontumisessa eikä hän salli kenenkään muunkaan panetella sinua. Naiset tarvitsevat näitä kokoontumisia, koska monien miehet ovat kykenemättömiä analysoimaan suhteita niin syvällisellä tasolla kuin mitä naiset tarvitsevat. Koita jatkossa nähdä kokoontumiset rikkautena; kun naisesi käy näissä kokoontumisissa purkamassa tuntojaan, hän ei ole koko ajan vaatimassa sinulta sellaista mihin et pysty.
..aikuiset ihmiset eivät riko tärkeäksi koettuja ihmissuhteitaan siksi, että joku "kaveri" sanoo niin yhden malliesimerkin pohjalta.
Asenteesi saattaa olla sovinistinen tai todellakin olet joutunut jonkun pintaliitäjäböönan uhriksi. Ehkä sinulla on huono itsetunto.
Mutta naisena minun on tunnustettava, että totta toinen puoli.
Kokoontumiset, joksi näitä naisten tapaamisia kutsut ovat parhaimillaan varsin terapeuttisia, ja avaa uusia näkökantoja. Suhteessa ongelma on kasvanut kohtuuttomiin mittoihin naisen omassa päässä. Hän kokee asian yhdellä ainoalla tavalla, eikä näe tietä ratkaisuun. Eikä myöskään ajatuksenjuoksunsa järjettömyyttä.
Parhaimmillaan keskustelut muiden naisten kanssa avaavat naisen silmät ja herättävät uusia ajatuksia. Uudella en tarkoita näitä "jätä se!"-juttuja, vaan toiset tarjoavat ehdotuksia siitä miten ongelman voisi ratkaista ja siitä onko kyseessä edes todellinen ongelma.
Pahinta on, että toisinaan näissä tapaamisissa pääroolissa on yleensä yksi ja sama nainen, joka joko vouhottaa tyhjäpäisillä "ongelmillaan", jotka perustuvat vain ja ainoastaan siihen, ettei ko. naisen mies lue ajatuksia. Silloin kaikkien muidenkin pitäisi vihata omia kumppaneitaan -ja jättää heidät, koska hänen miehensä on kuitenkin parempi kuin muilla.
Ja jos esiin tuodaan oikea ongelma, tai seikka, jonka vuoksi joku kokee pahaa mieltä tai pettymystä suhteessaan, asiasta ei keskustella. Sanotaan vain, että jätä se.
Myöskään onnellisuutta ei sallita.
Omakohtaisesti minun on sanottava, että aikoinaan, kun keräsin rohkeutta ja voimia lähteä väkivaltaisesta suhteesta, ystäväni olivat kultaakin kalliimpia. He tiesivät suhteeni tilan monen vuoden ajalta ja päätöksen tehtyäni he tukivat minua vankkumatta silloinkin, kun aloin itse epäillä itseäni.
Mutta nykyään. Niin. Minulla ei ole asiaa näihin kokoontumisiin, koska suhteessani asiat ovat hyvin. Kyselykierroksiin "tekeekö teidänki ukko tätä?", vastaan että ei tee. Ja se on totta.
Hän ei jätä minua huomiotta, hän ei valehtele, ei karkaa kaljoille, jos muuta on sovittu, hän ei ylipäätään karkaile vaan kertoo menoistaan. Hän hoitaa lapsia ja kotia, ja tyydyttää minut vuoteessa. Ja tätä ei hyväksytä naispiireissä.
Jos he eivät muuta keksi he haluaisivat kaivaa vanhoja murheita.
Naiset eivät ole niin pahoja kuin sanot, mutta tarpeeksi hmm..typeriä, että olisi paikallaan katsoa itsekunkin välillä peiliin.
Kuule tule meidän kokoontumisiin, meillä onnellisuus on hyväksyttyä ja tavoiteltua. Itse elän onnellisessa parisuhteessa ja silti yhä edelleen harrastan kokoontumista. Toisinaan tuetaan jotakuta, jolla ei mene niin ihanasti, mutta usein vain iloitaan yhdessä niistä kommelluksista mitä tapahtuu kun nainen ja mies "kohtaavat" toisensa arkipäivän tiimellyksessä.
Tavata porukallisen ihmisiä, joiden seurassa voi olla onnellinen.
Eihän arki ruusuilla tanssia ole, mutta täyttä elämää. Eikä matka suhteemme tällä tasolle saattamiseksi ollut helppo.
Jostain syystä ihmiset mieluummin vatvovat vaikka tehtyjä murheita, kuin iloitsevat saamastaan onnesta. Liekö vanha sanonta "Kel onni on, se onnen kätkeköön", iskostettu turhan syvälle.
Ole iloinen moisesta ystäväpiiristä, minulla sen kaltaisia ystäviä on vain muutama. :)
kuin pitäisi ollakin. Kokoontumisten merkitys _pitäisi_ olla nimenomaan, että jos menee huonosti, niin etsitään yhdessä keinoja parantaa tilannetta...kokemusten vertailusta ja samaistumisesta ei sinänsä ole mitään apua tulevaisuudelle jos ei osaa etsiä myös ratkaisua ilman eroneuvoja... siinä syy, miksen näitä kokoontumisia ole ihan noissa merkeissä koskaan harrastanut. Usein kyllä niitä, että joku haluaa jutella kahden kesken ja miettiä mitä asioille voisi tehdä, juuri sen takia, että tietää viimeisen ehdotukseni olevan jättäminen. Asia on eri, jos on kyse esim. väkivallasta, ja näen toisen todella tarvitsevan apuvoimia irti pääsemiseen.
Pari kertaa olin istumassa iltaa porukassa, missä nimenomaan ei onnellisuutta arvostettu, vaan kaivamalla kaivettiin ongelmia, joita monilla ei tosiaan ollut muualla kuin omassa päässään, sen näki sokeakin otsallaan... kysyinkin, että mitä siinä valitatte, jos ette halua asioita mitenkään parantaa, vastaanotto oli melkoinen :D
Hyvää jatkoa sulle ja ystävillesi Nuunuu, pitäkää häntä pystyssä samaan tyyliin!
Eipä ole miehellä arvoa ja parisuhteella painoa jos toiset naiset päättävät suhteen elinkaaren. Ainakin miehen kannalta on varmasti parempi päästä eroon moisesta jos homma menee oikeasti noin.
Eipä ole miehellä arvoa ja parisuhteella painoa jos toiset naiset päättävät suhteen elinkaaren. Ainakin miehen kannalta on varmasti parempi päästä eroon moisesta jos homma menee oikeasti noin.
Minullakin oli ennen tapana kokoontua naisten kanssa pohtimaan asioita, parisuhteita ja muuta maailman menoa, kunnes ymmärsin, että mieheni on aina oikeassa ja nämä kokoontumiset ovat parisuhteemme onnelle vaaraksi. Tai enhän minä tätä itse ymmärtänyt vaan mieheni kertoi sen minulle. Nykyään kartan muiden naisten seuraa, enkä poistu kotoa lainkaan...
Laitoitpa sopivan nimimerkin. Tekstitä ei värmuudella erota, onko se piruilua vaiko uusi valinta elämän tyyliin.
Omalta kohdalta olen kyllä kokenut jotakin sellaista, jossa olen joutunut miettimään, että tuleekohan sinne silloiseen talouteen ohjeita jostakin ulkoa päin keskustelun avauksen tapaisten miitinkien jälkeen.
Enää ei tule.