Onko kokemuksia siitä, että puoliso on töissä perheen omistamassa yrityksessä. Vielä parempi jos olisi kokemuksia tilanteesta jossa puoliso ei omista firmasta prosenttiakaan ja ei ole sijoittanutkaan siihen mitään.
Elän moisessa suhteessa jossa välillä on kestämistä. Minä ymmärrän sen, että yrittäjällä ei ole varsinaisesti lomia tai sen, että lomat pidetään jos/kun voidaan. Minä en pidä puolisoani yrittäjänä, vaan tavallisena palkollisena, jolla on kaikki siihen liittyvät oikeudet. Näistä oikeuksista ei vaan pidetä kiinni, koska....niinpä koska ja koska. Lomia ei pidetä ja jos pidetään, niin fimrasta soitetaan koko ajan ja kysellään mitä sattuu. Tuntuu, että puolisoni on niin jumissa siinä firmassa, että ei pääse siitä ikinä irti. No tämä loma ja siihen liittyvät asiat on vain yksi esimerkki ja tuskin tähän kaikkia tarvitsee ruveta kirjaamaan. Se ken tietää mistä on kyssäri tietää mistä puhun ja mitä kaikkea siihen liittyy.
Elän moisessa suhteessa jossa välillä on kestämistä. Minä ymmärrän sen, että yrittäjällä ei ole varsinaisesti lomia tai sen, että lomat pidetään jos/kun voidaan. Minä en pidä puolisoani yrittäjänä, vaan tavallisena palkollisena, jolla on kaikki siihen liittyvät oikeudet. Näistä oikeuksista ei vaan pidetä kiinni, koska....niinpä koska ja koska. Lomia ei pidetä ja jos pidetään, niin fimrasta soitetaan koko ajan ja kysellään mitä sattuu. Tuntuu, että puolisoni on niin jumissa siinä firmassa, että ei pääse siitä ikinä irti. No tämä loma ja siihen liittyvät asiat on vain yksi esimerkki ja tuskin tähän kaikkia tarvitsee ruveta kirjaamaan. Se ken tietää mistä on kyssäri tietää mistä puhun ja mitä kaikkea siihen liittyy.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ON KOKEMUKSIA. Tilanne on aivan kuvaamasi kaltainen ja todella ärsyttävä! Työpäivät työpaikalla venyvät ylipitkiksi (12-16 tuntia)eikä mistään lisistä ole tietoakaan. Töihin on mentävä, kun pääsee (siis yöllä tai päivällä) tai muuten saattaa saada erilaisia "karensseja". Lomia todella harvoin ja nekin kiven alla.
Herää väkisinkin kyssäri siitä, että tekisikö nämä ihmiset yhtä paljon "myönnytyksiä" jos olisivat muualla töissä...tuskin. Pahinta tässä on se, että ainakaan minun puolisollani ei ole mitään kiinnostusta firman jatkamiseen, mutta kai se sitten on se velvollisuuden tunne tai mikä lie joka aiheuttaa sen, että poiskaan ei lähde.Ajan kysymys onkin se, että meneekö firma nurin ennen kuin lopullinen kyllästyminen iskee.
kyllä noita myönnytyksiä tehdään nykyisin kaikkialla, ei vaan perheyrityksissä. Ylitöistä ei makseta palkkaa, mutta ne täytyy tehdä: iltaisin tai viikonloppuisin tai molempina. Kertyy vapaata, jota ei ehdi koskaan pitää. Et silleen.
niin tehdään, mutta ylityöt on vain yksi esimerkki. Olisitko sinä valmis tekemään töitä samalla palkalla kuin kuusi vuotta sitten, onko se edelleen sama? Olisitko valmis siihen, että et voisi pitää lakisääteisiä kesä/talvilomia, etkä saisi pitämättömistä mitään korvausta, lomarahoista yms. puhumattakaan. Se, että ylitöitä joutuu tekemään, eikä niistä kertyneitä tunteja ehdi lyhentämään, niin se lienee kuitenkin aika pieni asia muihin myönnytyksiin verrattuna.
kai niitä myönnytyksiä tehdään muuallakin. Mutta kuinka paljon sinä olisit valmis niitä tekemään. Se, että joutuu tekemään ylitöitä ja ei ehdi vapaina niitä pitämään ei ole mikään myönnytys, vaan eikös se ole ihan jotain muuta...
Olistko sinä valmis siihen, että palkkasi ei muuttuisi viimeiseen kuuteen vuoteen mihinkään, eikä tule muuttumaankaan. Olisitko sinä valmis siihen, että et voisi pitää lakisääteisiä talvi-/kesälomia, etkä myöskään saisi siitä mitään korvausta, lomarahoista yms. puhumattakaan. jne.jne. Tuo ylitöihin liityvä myönnytys aika pientä moneen muuhun asiaan verrattuna. Et silleen
nykyaikana on pirun kovat verrattuna aikaan kuusi vuotta sitten. Teet työsi ja ellet tee, joudut kortistoon.
Palkkataso on laskenut joillakin aloilla kuin lehmän häntä. Vanhojen palkkojen mukaan lasketut työttömyyskorvaukset ovat suurempia kuin mahdollisen pätkätyöpaikan palkka :(.
Yrittäjänä ei kannata joutua edes kortistoon. Se taitaa olla aika mahdotonta. Yrittäjä on lainsuojaton :(.
ovat aina olleet ne, että tee työsi tai joudut kortistoon. Ei se maailma kuudessa vuodessa siltä osin ole mihinkään muuttunut.
Sulla lähti nyt mopo käsistä. Tämä ei ole mikään yhteiskunnalinensosiaalipoliittinen nurkkaus, vaan aihe oli ihan jotain muuta. Jos sinulla ei ole aiheesta muuta kuin kirjaviisautta ja sekin tuntuu olevan vähän mitä sattuu, niin pitäiskö sun keskittyä niihin töihis, ettei tarvitse jäädä niihin ylitöihin...
etten kirjoittanut sellaista vastausta, jonka olisit halunnut. Kertoisitko itse mitä kysymykseesi olisi pitänyt vastata?
Minulla on tasan tarkkaan kokemusta asiasta, kirjoitukseni ei ollut yhteiskuntapoliittinen kannanotto.
hellanlettas sentään....Eikös tässä ollut kyse siitä miten perheyritys, joka kuitenkin työpaikkana on näemmä erilainen, vaikuttaa parisuhteeseen.
Ei kirjoituksistasi tullut mitenkään esiin se, että sinulla olisi nimenomaan kokemusta siitä miten se vaikuttaa parisuhteeseen, vai tuliko. Jos tuli en huomannut.
tuntuu, että puolisosi on jumissa firmassa?
Joo. Niin se aluksi tuntuu. Sitten mies perustaa omankin yrityksen, johon otetaan kosolti velkaa. Ja missäs sitten ollaan jumissa ja miksi?
Usko tai älä - mies, joka tekee aina työtä perheyrityksessä pitää työstään. Kahdeksasta neljään työpäivä ei hänelle sovi ja palkkaa maksettaisiin enemmän jos siihen olisi mahdollisuuksia?
Omalta kannalta on kumppanin jatkuva töissäolo puuduttavaa. Sitten siihen tottuu. Merkillistä.
ei hänestä ole yrittäjäksi. Ei omasta eikä muidenkaan mielestä, eikä minusta ole yrittäjän puolisoksi. Tämä tunne on vain vahvistunut vuosien varrella.
En minä epäile lainkaan työssä viihtyvyyttä. Hänelle se on ihan normaali työpaikka, liksa tulee liksapäivänä ja normaalit edut, ts.lomat, olisivat olemassa jos niitä vain käytettäisiin.
Mä ymmärtäisin tämän kaiken ehkä paremmin, jos hänellä olisi rahaa kiinni tässä firmassa tai tajuttomasti velkaa, joka pitäisi hoitaa. Mutta kun ei ole. Hän painaa duunia toisten unelmien eteen ja on näemmä valmis tekemään sen oman suhteensa kustannuksella...Merkillistä
tuntuu, että puolisosi on jumissa firmassa?
Joo. Niin se aluksi tuntuu. Sitten mies perustaa omankin yrityksen, johon otetaan kosolti velkaa. Ja missäs sitten ollaan jumissa ja miksi?
Usko tai älä - mies, joka tekee aina työtä perheyrityksessä pitää työstään. Kahdeksasta neljään työpäivä ei hänelle sovi ja palkkaa maksettaisiin enemmän jos siihen olisi mahdollisuuksia?
Omalta kannalta on kumppanin jatkuva töissäolo puuduttavaa. Sitten siihen tottuu. Merkillistä.