Poikaystäväni on jättämässä minut. Laittoi tekstiviestin. Puhutaan asiasta ensi viikonloppuna. Se sano, että ei tunne mua kohtaa samoin kuin ennen, mutta kumminkin rakastaa mua vielä vähän. Onko mulla enää mitään tehtävissä että saisin sen takaisin? Mä rakastan sitä. Meilä on kaukosuhde ja näemme vain viikonloppuisin.
Onko enää mitään pelastettavissa?
pahaolo
62633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Useimmat sanovat rakastavansa, mutta...
Harva on niin karski, että ilmoittaa: en rakasta. Mikäli ei halua satuttaa toista. Jos sanoo, että ei rakasta, niin sitten alkaa se kauhea kysely, mitä mä olen tehnyt väärin ja kyllä mä voin muuttua.
Jos olet itse edes kerran elämässä lakannut "rakastamasta", niin tiedät, että ei niitä tunteita herätellä eikä siihen ole yhtä syytä.
On aivan selvää että kärsit koska rakastat vielä
MUTTA toimi näin
1. Sanot: kiitos yhteisestä ajasta
2. Sanot: toivon Sinulle kaikkea parasta
3. Sanot: ei pidetä yhteyttä enää, näin on parempi.
Näin tekee tosinaiset joissa on tyyliä.
Itsekkäät ruikuttajat ovat asia erikseen, siis nämä jotka määkii vuosikausia oman rakkautensa ja omia tunteitaan tuijottaen ihmisen perään joka ei halua olla enää.
OLIN SAMASSA TILANTEESSA. OLI RANKKAA JA VAIKEAA TEHDÄ NÄIN, MUTTA JÄLKEENPÄIN AJATELLEN AINUT OIKEA RATKAISU. TSEMPPIÄ! AIKA PARANTAA HAAVAT JA HETKEN PÄÄSTÄ ELÄMÄÄSI KÄVELEE MIES, JOKA TUNTUU PALJON IHANAMMALTA
Hänellä täytyy olla itselläänkin paha olo kun suhde ei etene mihinkään ja viikonloput menee suhdetta hoitaessa ja tasapainoillessa. Tosiasia on että harvat kestävät kaukosuhdetta vaikka rakastaakin :(
Mulla on vähän sama tilanne..tosin mein juttu on ollu jo vähän kauemmin sellasta "huopaamista".
Tahtoisinkin vinkkejä siitä, että mitä vkl voi tehdä suht ilmaiseksi..tuntuu, et tehdään niitä samoja koko ajan. Käydään kävelyllä, kaupas tehdään ruokaa ym.
Kaipailisin vinkkejä siitä, että mitä kaikkea kivaa muutakin tekemistä on elämässä..
Sirskutemppujakaan kun en osaa.. :O)
Minulla oli vähän samantyylinen juttu.. elin kanssa kaukosuhteessa ja näimme poikakaverini kanssa vain vkl ja pitkät lomat olimme aina yhdessä.. Mutta kuiteskin huomasimme juuri sen että olemme kumpikin niin nuoria, matkusteluun menee aina rahaa, tekeminen alkaa loppumaan.. vaikka me kumpikin vieläkin rakastamme toisiamme emme enää voi olla yhdessä.. tänään näemme viimeisen kerran ja sitten minun on pakko unhotaa hänet vaikka se sattuukin.. Rakastan häntä! mutta tiedän ettei homma toimisi.. on opiskelut ja kaikki vielä kesken.. Vaikka tällä hetkellä minulla on olo etten ikinä löydä koskaan yhtä ihanaa miestä.. seurustelimme kuitenki 2v. mutta mun on pakko uskoo ees vähän kohtaloon.. että se oikee mies kävelee vielä joku kaunis päivä mua vastaan.. Voimia sinulle!!