Hei,
Pakko vähän avautua ja kertoa oma tarinani. Ja täällähän niitä sielutoverita riittää..
Erottiin kesän alussa. Aika pian tajusin että se oli vika tikki (minä jätin mutta sitä se halusi ja ajoi mut siihen tilanteeseen). Elämäni suurin virhe. Koko kesä meni aika sumussa, tein mahtavia asioita, matkustelin yms, mutta sisällä tuntui kokoajan kovin kovin pahalta.
Pitkää haikailin paluuta yhteen mutta kesäkuussa se ei olisi tullut kyseeseenkää. Sitten kun alkoi hieman tuntua siltä oli entisellä avovaimolla jo uusi. MITEN ON MAHDOLLISTA ALKAA UUTEEN SUHTEESEEN noin 1kk:n JÄLKEEN EROSTA!?!? Sitä en tule ikinä ymmärtämään ja tunnen oloni siitä niin paskaksi.
Tällä hetkellä taiteilen kahden vaiheilla. Haluisin niin kovin hänet takaisin ja toisaalta yritän muistella mitkä asiat ajoivat minut jättämään hänet. Kuitenkin tajuan, että kestän yksinolon, mutta sitä en tule sietämään että se aloitti uuden suhteen niin pian ja on edelleen sen kanssa.
Miksi tässä siis nyt kirjoitan, juttelin äsken exän kanssa ja kuulin että se oli ollut jo uuden kanssa sukulaiskierroksella keskisuomessa. Mitä vittua, eroisivat jo saatana!
Ei tästä tekstistä kai mitään tolkkua saa, mutta tiivistettynä, yksin voi olla mutta toisen uutta suhdetta ei pysty kestämään sitten millään. Eli ne ketkä ovat eronneet olkaa onnellisia jos exällä ei ole vielä uutta. Sitten kun on, vasta tuntuukin pahalta. Trust me, been there.
Pakko vähän avautua ja kertoa oma tarinani. Ja täällähän niitä sielutoverita riittää..
Erottiin kesän alussa. Aika pian tajusin että se oli vika tikki (minä jätin mutta sitä se halusi ja ajoi mut siihen tilanteeseen). Elämäni suurin virhe. Koko kesä meni aika sumussa, tein mahtavia asioita, matkustelin yms, mutta sisällä tuntui kokoajan kovin kovin pahalta.
Pitkää haikailin paluuta yhteen mutta kesäkuussa se ei olisi tullut kyseeseenkää. Sitten kun alkoi hieman tuntua siltä oli entisellä avovaimolla jo uusi. MITEN ON MAHDOLLISTA ALKAA UUTEEN SUHTEESEEN noin 1kk:n JÄLKEEN EROSTA!?!? Sitä en tule ikinä ymmärtämään ja tunnen oloni siitä niin paskaksi.
Tällä hetkellä taiteilen kahden vaiheilla. Haluisin niin kovin hänet takaisin ja toisaalta yritän muistella mitkä asiat ajoivat minut jättämään hänet. Kuitenkin tajuan, että kestän yksinolon, mutta sitä en tule sietämään että se aloitti uuden suhteen niin pian ja on edelleen sen kanssa.
Miksi tässä siis nyt kirjoitan, juttelin äsken exän kanssa ja kuulin että se oli ollut jo uuden kanssa sukulaiskierroksella keskisuomessa. Mitä vittua, eroisivat jo saatana!
Ei tästä tekstistä kai mitään tolkkua saa, mutta tiivistettynä, yksin voi olla mutta toisen uutta suhdetta ei pysty kestämään sitten millään. Eli ne ketkä ovat eronneet olkaa onnellisia jos exällä ei ole vielä uutta. Sitten kun on, vasta tuntuukin pahalta. Trust me, been there.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta taas tuntuu hyvältä että eksällä on uusi. Tietää, että hänellä on joku joka huolehtii ja jota rakastaa. Se kannustaa myös minua jatkamaan eteenpäin. En ehkä halua nähdä heitä hellittelemässä toisiaan, mutta voin kyllä tavata ja olen vilpittömästi onnellinen.
Turha katkeroitua, hieno suhde, ankea ero ja nyt rauhallisesti elämässä eteenpäin.
Minäkin toivon että eksällä on uusi jotta hän ei ole enää missään tekemisissä minun kanssa. Muuten ei kyllä kiinnosta. Hän halusi että jäisin kaipaamaan häntä ja roikkuisin suhteessa jotta hän pääsisi tapansa mukaan muodostamaan tarinaansa. Mutta eipä tarina mennyt niin vaikka hän kovasti yrittikin.
Vuoden alussa ja aloitin uuden suhteen 1kk eron jälkeen. No pian huomasin (6vko) et enhän vielä pystykkään uuteen kun entinen ero vielä käymättä läpi. No nyt loppui se suhde lyhyeen. Kesällä sitten entinen avokkini löysi uuden miehen rinnalleen ja olen ihan onnellinen heidän puolestaan. Kunhan vaan mies ei olisi mikään marjanpoimia, sillä vaikka jätinkin tyttöni en silti lakannut välittämästä ja toivon hänelle pelkkää hyvää.
Oma elämäni on hyvässä jamassa.. Olen tyytyväinen yksinolooni, päässyt erosta yli ja ottajiakin riittäis;-)
asiaa siltä kannalta, että kukaan kenellä on/pystyy tuntemaan tunteita, ei pysty hyppäämään heti seuraavaan noin pian, saati sitten suoraan vauhdista. Olet se terveempi osapuoli jo siksikin, että pystyt nauttimaan yksinolosta - kertoo itsensä rakastamisen kyvystä ja sulla on jotain annettavaakin toisille. Ole ylpeä itsestäsi, sinunlaisia on harvassa nykyään.
kasva ny jo isoksi turhaa jaakailetävanhoja ja syytttelet!
!!!!!!
Uusi ihminen voi astua eron jälkeen kuvioihin vaikka saman tien - ja tämä uusi liitto voi jopa onnistua. Se riippuu siitä, miten uuden liiton solmiva on käsitellyt edellisen suhteensa. Tämä sinun kumppanisi voi olla alkanut käsitellä pesäeroa sinusta jo aikaisessa vaiheessa.
Ihmiset ovat tässä suhteessa muutenkin erilaisia. Jos itsestäsi tuntuu mahdottomalta nyt ajatellakaan uutta suhdetta, niin anna ajan kulua. Ja anna exäsi rauhassa tapailla toista; ei sillä tässä tilanteessa pitäisi olla merkitystä.
Minun kaksi exääni olivat molemmat heti uuden naisen kanssa erotessamme; toinen heistä jo ennen varsinaista eroa, eli hän piti jonkin aikaa kahta naista. Ei siinä minusta ollut mitään ihmettelemistä. Taisinpa vain todeta mielessäni: tyypillistä miehille.
kovin on tutun kuuloinen tarina, erotuksella että minun mieheni seurusteli jo virallisesti (hänen itsensä ilmaisemana) viikon kuluttua siitä kun sanoi minulle että tämä on tässä meidän osaltamme.
Näin ne on toiset nopeita! Itse en voisi kuvitellakaan uutta suhdetta näin nopeasti eron jälkeen mutta meitä on niin monenlaisia. Ei hei katkeroiduta - eihän? Jatketaan pää pystyssä eteenpäin ja ollaan ylpeitä siitä, että meidän ei tarvitse tukahduttaa suruamme uuteen suhteeseen hyppäämällä sillä (uskallan väittää) siitä on pitkälti kysymys ettei osaa surra, kun pitää heti etsiä uusi ihminen. Oikein hyvää syksyä sinulle ja tsemppiä!
Älä haikaile menneeseen. Tuo ajattelusi vaikuttaa juuri sellaiselta jota oma eksäni olisi halunnut minulta. Vähitellen hänen on pakko hyväksyä ettei hän voinut muodostaa tarinaa koska se on ollut ohi jo kauan aikaa. Nyt hänen mahdollisuutensa on vain keksiä tarinoita eli olemattomat.
Mä huomasin kanssa, että eron kestää, muttei exän uusia säätöjä, ei sitten millään. :/
Jos teet virheen itse ja annoit toisen kokea tuskaa lähtösi takia. Niin älä edes kehtaa häntä takaisin ruinata.
Joo siis kuulostaa aivan älyttömän tutulta... Tosin minä olin se joka jätettiin...
Puolitoista vuotta sitten erosimme exäni kanssa 3 vuoden suhteesta. Minä löysin joulukuussa (-05) uuden miesystävän, eli erosta oli kulunu reilusti aikaa... Mutta vieläpä exäni viimeksi eilen laittoi viestiä, että jätin riman korkealle, eikä ole ketään yhtä täydellistä naista vastaan tullut... hmm... Niinpä se yleensä menee, että se kuka jätetään pääsee jaloilleen nopeemmin... ja jättävä osapuoli jää ruikuttamaan perään...