Suomessa on odotetusti vaalien alla yhdeksi keskeiseksi teemaksi muodostunut tekeillä oleva kuntauudistus. Vaikka en todellakaan mikään kepu-fani olekaan, kaukana siitä, niin mielestäni kepulla on varsin jalat maassa oleva asenne kuntauudistukseen. Jos sinipuna olisi vallassa niin luultavasti junnattaisiin läpi jonkinlaiset pakkoliitoslait, joilla pienet kunnat lahdattaisiin. Moisesta ei voisi mitään hyvää seurata. Joten hyvä näin.
Vaikka jokaisessa maassa on omat olosuhteensa niin muiden maiden esimerkistä kannattaa ottaa oppia. Eri maissa kuntien asema vaihtelee suuresti mutta Pohjoismaissa se on melkein identtinen eli sinällään varsin vertailukelpoinen.
Ruotsissahan siirryttiin n30v sitten 290 kuntaan. Nykyisin Ruotsin kuntakenttä on taloudellisesti hyvässä kunnossa mutta luodut keinotekoisen suuret yksiköt tuntuvat yhä edelleen useille kansalaisille vierailta.
Tanskassa siirrytään vuodenvaihteessa 270 kunnasta 98:n. Tanska ei Suomen ja Ruotsin kanssa ole vertailukelpoinen koska se on pinta-alaltaan hyttysen kokoinen maa. Kuitenkin, huomionarvoista sielläkin on se, että esim Kööpenhaminan seudulla ei kuntaliitoksiin olla lähdetty vaan n2 miljoonaa asukasta edelleen jakaantuu useisiin kuntiin. Varsinaisessa Kööpenhaminan kaupungissa on n500000 asukasta.
Täällä Suomessa katselisin ensin kuinka suurella vaivalla kokoonsaatu puitelaki toimii. Sehän vaikutti syntyessään varsinaiselta kompromissilta mutta saattaa osoittautua toimivaksi ratkaisuksi. Keskuskunnat ja niiden naapurit pakotetaan keskenään yhteistyöhön maankäytön järkeistämiseksi. Sellaistahan tuskin kukaan voi vastustaa.
Sen sijaan pakkoliitosten tielle ei lähdetä. Vaikka Lahti, Jyväskylä, Turku ym ja naapurinsa jatkossa käyvät tiiviimpää yhteistyötä keskenään, mikä on pelkästään hyvä asia, niin esim Lahden valtuusto ei voi päättää että suljetaanpa Hollolasta tai Nastolasta pari koulua tai päiväkotia. Jos kunnat olisivat yhtä ja samaa Lahtea niin kantakaupungin asukkaat jyräisivät aritmeettisella ylivoimallaan tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa.
Kuntien yhdistämisen autuudesta on joillekin tahoille muodostunut mantra, jota hoetaan kuin uskonkappaletta. Helppohan se on huutaa keskuskunnan keskustasta että ympäryskunnat pitää liittää siihen keskuskuntaan.
Asiat eivät kuitenkaan ole noin yksioikoisia. Vaikka ns reikäleipäkunnat totta tosiaankin ovat nykypäivän maailmaan soveltumattomia niin ymmärrän varsin hyvin esim Jyväskylän maalaiskunnan ehdotoman jyrkän kielteisen kannan kuntaliitokseen kaupungin kanssa. JKL lienee Suomen huonoiten ja hutiloiduimmin johdettu kaupunki.
Sehän on todettu monessa tutkimuksessa, että kunnan optimikoko on 20000-30000 asukasta. Itse asiassa sitäkin pienemmät pärjäävät varsin hyvin. Suomen taloudellisesti vakavaraisin kunta on 3700 asukkaan Rusko. Käsi ylös kuka tietää missä moinen sijaitsee!
Kuntaliitoksia tapahtuu lähes vuosittain useita kappaleita. Ensi vuodenvaihteessa n20 kappaletta. Kuitenkin, kyseessä on kaikkien osapuolten vapaaehtoisesti hyväksymät liitokset ja näin tulee olla jatkossakin.
Näistä asiosta puhuttaessa aina toistetaan argumenttia, että byrokraatit vastustavat liitoksia koska ovat virkapaikoistaan huolissaan. Totta kai myös noin mutta maalaiskuntien asukkaiden selvä enemmistö on myös kuntaliitoksia vastaan. Eivät he ole byrokraattien työpaikoista huolissaan vaan siitä, että syrjäkylien, miksikä liitosalueet saman tien muuttuvat keskuskuntiin liitetyksi tulemisen jälkeen, palvelut ajetaan alas.
Puitelaki
39
1087
Vastaukset
- Jussi Korvantaus
Minä näkisin pakkoliitokset niin, että paikallisidentiteetin menetys on suurempi uhka kuin itse palvelujen osittainen heikkeneminen.
Palveluthan on joka tapauksessa järkevämpää osin säilyttää jo olemassaolevissa yksiköissä kuin ryhtyä laajentamaan yhden kylän yksikköä. Ei esimerkiksi missään Suomen vanhainkodissa ole niin paljon tyhjää kapasiteettia, että naapurikunnan vanhukset voitaisiin siirtää sinne ilman kalliita laajennuksia.
Tietysti voidaan sanoa, että kaikissa kirjastoissa on niin paljon samoja kirjoja, että yksikin kirjasto suurkuntaan riittää, mutta arvelisin, että sivukirjastojen säilyttämiseen on yhteinenkin tahto. Vaikka mistä sen niin varmasti tietää, kun ajatellaan kyläkirjastojen häviämistä.
Sen sijaan yksi yliopistossa koulutettu kirjastonhoitaja voi johtaa lähes samalla työllä nykyistä laajemmankin alueen kirjastotoimen. Samoin muu kulttuuritoimi, maatalous- ja elinkeinotoimi, koulutoimi, maatalouslomitukset yms. voidaan keskittää puitelain idean mukaisesti yhteisten viranhaltijoiden hoidettaviksi ilman suuria haittoja. Harvoinpa kuntalaisen tarvitsee ottaa suoraan yhteyttä alan ylimpään viranhaltijaan. Tai hän hoitaa asiansa puhelinsoitolla taikka sähköpostilla.
Loppujen lopuksi riittäisi, että nykyisissä kunnissa päätettäisiin vain niistä asioista, jotka vaikuttavat suoraan ympäristöön, asumiseen ja asumisviihtyvyyteen. Valtionhallinnon asetusten ja kiertokirjeiden määräykset ja suositukset voidaan teknisesti toimeenpanna nykyistä keskitetymminkin. Noita pikkuasioita alla hoitavien itsenäisten pikkukuntien hallinto ei maksaisi juuri mitään, mutta vapauttaisi tätä asiaa kohtaan tunnetusta epäluulosta ja Ruotsin taudilta.
Paikallisidentiteetti on tärkeä asia taloudellisestikin, sillä se pitää elossa myös paikallista liike-elämää ja sitä kautta työllistää. Naurakaa helsinkiläiset tälle väitteelle vain, mutta tutustukaa sitä ennen edes oman kaupunkinne kaupunginosien ja kortteleiden elämään ennen ja nykyäänkin.
Toiseksi, jos yritys käy kauppaa valtakunnallisesti, sen markkinointikyvylle on tärkeää, että asiakas osaa sijoittaa yrityksen kartalle. Ei suinkaan ole sattuma, että suuri osa suomalaisista yrityksistä on valinnut nimensä etuosaan juuri kunnan tai kaupungin nimen. "Osoite" nimessä helpottaa markkinointia ja monessa tapauksessa myös lisää yrityksen uskottavuutta.
Jos paikkakunnan nimi häviää kartoilta ja maanteiden varsilta, yritys menettää tuon edun. Nimenvaihdossa on omat riskinsä siinäkin.
Tämä tästä tällä erää. Olen THR:n kanssa samaa mieltä, että puitelaki sisältää monessakin mielessä viisaamman lähtökohdan kuin pakkoliitokset.- oivahärkönen
... kuntauudistuksesta ovat asiallisia. Niin poliittisesta julkisuudesta kun tältä palstaltakin ovatkin hävinneet pakkoliitosintoilijat.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että paikallisidentiteetin menettäminen ei ole merkittävä asia kuntaliitoksissa. Esimerkiksi Tuupovaara liittyi viime vuoden alussa Joensuuhun, mutta Tuupovaara on ja pysyy. Samoin entiset palvelupisteet siellä säilyvät. Tyttäreni kävi äskettäin ystävätterensä häissä siellä, ei missään yhteydessä hänen puhuttu käyneen häissä Joensuussa. Myöhempi sukupolvi tosin voi alkaa puhua Joensuun Tuupovaarasta. - Uusi-Ukki
oivahärkönen kirjoitti:
... kuntauudistuksesta ovat asiallisia. Niin poliittisesta julkisuudesta kun tältä palstaltakin ovatkin hävinneet pakkoliitosintoilijat.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että paikallisidentiteetin menettäminen ei ole merkittävä asia kuntaliitoksissa. Esimerkiksi Tuupovaara liittyi viime vuoden alussa Joensuuhun, mutta Tuupovaara on ja pysyy. Samoin entiset palvelupisteet siellä säilyvät. Tyttäreni kävi äskettäin ystävätterensä häissä siellä, ei missään yhteydessä hänen puhuttu käyneen häissä Joensuussa. Myöhempi sukupolvi tosin voi alkaa puhua Joensuun Tuupovaarasta.tuon Kuntaliitoksen kanssa, on aina muistettava,sanon tämän Irvinin laulun sanoin, jos se sitäkautta menisi paremmin perille, että "Kun ei rahat riitä jukolauta". Ei yksikään politiikko ole niin tyhmä, että hän liitoksia ajaisi jos Kunnat rahassa rypisivät. nythän on niin, että monessa Kunnassa Kunnanjohtaja ei uskalla velkojien pelossa ulos lähteä, noin kuvaannollisesti sanottuna.
Muistammehan Lääninliitokset silloinkin lakkautettavissa Lääneissä revittiin pelihousuja, että nyt nuo sossut, viimeisen tempun tekivät, miten on tänäpäivänä, loppujakin lääninhallituksia aletaan ajamaan alas, Kuntauudistus kulkenee samoja ratoja. - oivahärkönen
Uusi-Ukki kirjoitti:
tuon Kuntaliitoksen kanssa, on aina muistettava,sanon tämän Irvinin laulun sanoin, jos se sitäkautta menisi paremmin perille, että "Kun ei rahat riitä jukolauta". Ei yksikään politiikko ole niin tyhmä, että hän liitoksia ajaisi jos Kunnat rahassa rypisivät. nythän on niin, että monessa Kunnassa Kunnanjohtaja ei uskalla velkojien pelossa ulos lähteä, noin kuvaannollisesti sanottuna.
Muistammehan Lääninliitokset silloinkin lakkautettavissa Lääneissä revittiin pelihousuja, että nyt nuo sossut, viimeisen tempun tekivät, miten on tänäpäivänä, loppujakin lääninhallituksia aletaan ajamaan alas, Kuntauudistus kulkenee samoja ratoja.... liitoksia vastustaisi, jos liitos olisi taloudellisesti edullinen ja muutenkin järkevä.
Sossut aikoinaan liittivät läänejä yhteen. On tullut hulluja tilanteita, esim. jyväskyläläisten lääninpääkaupunki on Turku. Läänit ovatkin vieraantuneet maakunnista ja niiden merkitys on kadonnut ja ne joutaisivatkin lopettaa ja jakaa niiden tehtävät osin keskusvirastoihin ja osin perustettaviin virallisiin ja vaaleilla valittujen valtuustojen hallitsemiin ja budjetin omaaviin maakuntiin.
Samoin käy kunnille, jos niitä alettaisiin mielivaltaisesti pakkoyhdistämään, asukkaat vieraantuvat kunnasta. - Jaba_43
Pitäisi joskus tutkia kuinka monta sataa kaupunginosaseuraa ja yhdistystä Helsingissä vaikuttaa, ja myös se, mikä on näiden vapaiden kansalaisjärjestöjen kytkentä eri puolueiden paikallisyhdistysten toimintaan.
Joka tapauksessa tilanne on se, että paikallisidentiteetti ei tarvitse pieniä kuntia eikä poliittinen vaikutusmahdollisuus häviä mihinkään, vaikka hallinnolliset kuntarajat siirtyvät omasta kotimökistä kauemmaksi. - Jussi Korvantaus
Uusi-Ukki kirjoitti:
tuon Kuntaliitoksen kanssa, on aina muistettava,sanon tämän Irvinin laulun sanoin, jos se sitäkautta menisi paremmin perille, että "Kun ei rahat riitä jukolauta". Ei yksikään politiikko ole niin tyhmä, että hän liitoksia ajaisi jos Kunnat rahassa rypisivät. nythän on niin, että monessa Kunnassa Kunnanjohtaja ei uskalla velkojien pelossa ulos lähteä, noin kuvaannollisesti sanottuna.
Muistammehan Lääninliitokset silloinkin lakkautettavissa Lääneissä revittiin pelihousuja, että nyt nuo sossut, viimeisen tempun tekivät, miten on tänäpäivänä, loppujakin lääninhallituksia aletaan ajamaan alas, Kuntauudistus kulkenee samoja ratoja.Läänithän ovat pelkkä kuningasvallan aikainen jäänne. Silloinen vahvan keskushallinnon ihanne tarvitsi valvovan silmän ja kurittavan nyrkin kuninkaan ja paikallishallinnon väliin.
Tuossa Backmanin hallinnonuudistuksessa olisi pitänyt lakkauttaa saman tien kaikki läänit ja perustaa niiden tilalle maakuntahallinto, jollainen muissa länsimaissa on käytössä. Maakuntahallinnon avulla olisi päästy irti niistäkin valtion virastoyksiköistä, joita lääninhallinnon rinnalla ylläpidetään.
Ennen kaikkea maakuntahallintoon pitäisi sisällyttää se kuntien yhteistoiminta, jota nyt puitelailla tavoitellaan. Maakuntahallinnolla voitaisiin siis korvata hyvin pitkälti kuntien nykyinen virkamiehistö, mutta samalla se olisi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun maakuntavaltuuston valvonnan alla. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... kuntauudistuksesta ovat asiallisia. Niin poliittisesta julkisuudesta kun tältä palstaltakin ovatkin hävinneet pakkoliitosintoilijat.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että paikallisidentiteetin menettäminen ei ole merkittävä asia kuntaliitoksissa. Esimerkiksi Tuupovaara liittyi viime vuoden alussa Joensuuhun, mutta Tuupovaara on ja pysyy. Samoin entiset palvelupisteet siellä säilyvät. Tyttäreni kävi äskettäin ystävätterensä häissä siellä, ei missään yhteydessä hänen puhuttu käyneen häissä Joensuussa. Myöhempi sukupolvi tosin voi alkaa puhua Joensuun Tuupovaarasta.Vantaalaisena tiedät, että paikallisidentiteetit ovat isojenkin kuntien sisällä hyvin toimivia. ne eivät todellakaan mihinkään katoa.
Hyvänä esimerkkinä Helsingistä on Haagan kauppala, jonka "pakkoliitoksesta" kuulemma kinattiin aikanaan kovastikin. Haaga on edelleen kartalla ja eritäin arvostettu alue, jossa palvelut toimivat aiempaa laadukkaammin ja liikenneyhteydet ovat paljon aiempaa paremmat.
Hallinnollisten rajojen järkevä siirtely antaa mahdollisuuksia parantaa palveluja, vaikka liitosten vastustajat väittävät yhdistämisen huonontavan palveluja.
Tämä on sellaista mytologiaa, joka pitäisi aina katsoa yksinomaan tapauskohtaisesti, koska kuntaliitos ei ole mikään nitseisarvoinen tavoite, vaan pelkkä keino kuntalausten palvelujen tuottamiseksi entisttä paremmin, mutta kustannusten kasvun pysyessä bkt:n kasvun tasolla. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... liitoksia vastustaisi, jos liitos olisi taloudellisesti edullinen ja muutenkin järkevä.
Sossut aikoinaan liittivät läänejä yhteen. On tullut hulluja tilanteita, esim. jyväskyläläisten lääninpääkaupunki on Turku. Läänit ovatkin vieraantuneet maakunnista ja niiden merkitys on kadonnut ja ne joutaisivatkin lopettaa ja jakaa niiden tehtävät osin keskusvirastoihin ja osin perustettaviin virallisiin ja vaaleilla valittujen valtuustojen hallitsemiin ja budjetin omaaviin maakuntiin.
Samoin käy kunnille, jos niitä alettaisiin mielivaltaisesti pakkoyhdistämään, asukkaat vieraantuvat kunnasta.Ei yksikään kunnanjohtaja liitoksia vastustaisi, jos liitos olisi taloudellisesti edullinen ja muutenkin järkevä.
-----------------
Ei yksikään kunnanjohtaja suostu liitoksiin, jos se leikkaa valtionosuuksia esim 40%:sta 5%:iin.
Vaikka kunnanjohtaja suostuisikin, niin kunnanhallitus ja -valtuusto vastustavat viimeiseen saakka. - Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
Läänithän ovat pelkkä kuningasvallan aikainen jäänne. Silloinen vahvan keskushallinnon ihanne tarvitsi valvovan silmän ja kurittavan nyrkin kuninkaan ja paikallishallinnon väliin.
Tuossa Backmanin hallinnonuudistuksessa olisi pitänyt lakkauttaa saman tien kaikki läänit ja perustaa niiden tilalle maakuntahallinto, jollainen muissa länsimaissa on käytössä. Maakuntahallinnon avulla olisi päästy irti niistäkin valtion virastoyksiköistä, joita lääninhallinnon rinnalla ylläpidetään.
Ennen kaikkea maakuntahallintoon pitäisi sisällyttää se kuntien yhteistoiminta, jota nyt puitelailla tavoitellaan. Maakuntahallinnolla voitaisiin siis korvata hyvin pitkälti kuntien nykyinen virkamiehistö, mutta samalla se olisi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun maakuntavaltuuston valvonnan alla.Meitä on viisi miljoonaa. Jossain Lontoon tai pariisin lähiössä on enemmän asukkaita kuin Suomessa.
On aivan järjetöntä, että eillä olisi kolmiportainen paikallishaqllinto vain siksi, että pinta-alaa riittää ja emme asu niin tiiviisti kuin suurkaupungin lähiöissä.
Suomessa riittää kaksi tasoa: valtio ja kunnat.
Tähän on pyrittävä, koska kolmas hallintoporras olisi rikollista verovarojen tuhlausta. Rahat tarvitaan palvelutuotantoon, ei byrokratian kasvattamiseen. - Jussi Korvantaus
Jaba_43 kirjoitti:
Meitä on viisi miljoonaa. Jossain Lontoon tai pariisin lähiössä on enemmän asukkaita kuin Suomessa.
On aivan järjetöntä, että eillä olisi kolmiportainen paikallishaqllinto vain siksi, että pinta-alaa riittää ja emme asu niin tiiviisti kuin suurkaupungin lähiöissä.
Suomessa riittää kaksi tasoa: valtio ja kunnat.
Tähän on pyrittävä, koska kolmas hallintoporras olisi rikollista verovarojen tuhlausta. Rahat tarvitaan palvelutuotantoon, ei byrokratian kasvattamiseen.Kaksiportaisella hallinnolla lopettaisit siis TE-keskuksetkin työvoimatoimistoineen?
OK, mutta silloin nuo suunnitellut 20.000 asukkaan yksiköt eivät riitä, vaan uudistuksen pohjaksi pitää joka tapauksessa ottaa maakunnan suuruinen kunta. Jaba_43 kirjoitti:
Pitäisi joskus tutkia kuinka monta sataa kaupunginosaseuraa ja yhdistystä Helsingissä vaikuttaa, ja myös se, mikä on näiden vapaiden kansalaisjärjestöjen kytkentä eri puolueiden paikallisyhdistysten toimintaan.
Joka tapauksessa tilanne on se, että paikallisidentiteetti ei tarvitse pieniä kuntia eikä poliittinen vaikutusmahdollisuus häviä mihinkään, vaikka hallinnolliset kuntarajat siirtyvät omasta kotimökistä kauemmaksi.Helsingissä tosiaan löytyy paikallisidentiteettiä. Joskus omassa nuoruudessani tämä ilmeni mm. kaupungiosien nuorison jengitappeluina reviirin vaalimisessa. Ja kai se tuo Keriksen lanseeraama Hagiksen punakonekin jotain paikallisidentiteetistä kertoo.
- Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
Kaksiportaisella hallinnolla lopettaisit siis TE-keskuksetkin työvoimatoimistoineen?
OK, mutta silloin nuo suunnitellut 20.000 asukkaan yksiköt eivät riitä, vaan uudistuksen pohjaksi pitää joka tapauksessa ottaa maakunnan suuruinen kunta.TE-keskuskille löytyy takuulla jokin ratkaisu.
Maakuntahallinto on perua ajalta, jolloin hallinnollinen posti vietiin hevosella pääkaupungista maakuntiin. Nykyisten tietoverkkojen aikana tämä linkki on tarpeeton.
Valtio ja n. 100 kuntaa. Siinä paras malli, johoin uskoisin päädyttävän, kun väestön liikkumien työasioissa, harrastuksissa ja palveluja käyttämässä on selvitetty ja palvelujen tuotannon organisoinnissa lähdetty kuntalaisten eikä hallintobyrokraattien tarpeista. Jaba_43 kirjoitti:
Vantaalaisena tiedät, että paikallisidentiteetit ovat isojenkin kuntien sisällä hyvin toimivia. ne eivät todellakaan mihinkään katoa.
Hyvänä esimerkkinä Helsingistä on Haagan kauppala, jonka "pakkoliitoksesta" kuulemma kinattiin aikanaan kovastikin. Haaga on edelleen kartalla ja eritäin arvostettu alue, jossa palvelut toimivat aiempaa laadukkaammin ja liikenneyhteydet ovat paljon aiempaa paremmat.
Hallinnollisten rajojen järkevä siirtely antaa mahdollisuuksia parantaa palveluja, vaikka liitosten vastustajat väittävät yhdistämisen huonontavan palveluja.
Tämä on sellaista mytologiaa, joka pitäisi aina katsoa yksinomaan tapauskohtaisesti, koska kuntaliitos ei ole mikään nitseisarvoinen tavoite, vaan pelkkä keino kuntalausten palvelujen tuottamiseksi entisttä paremmin, mutta kustannusten kasvun pysyessä bkt:n kasvun tasolla.Aikoinaan Vuosaaressa harkittiin oman kunnan perustamista. Onneksi Helsinki nappasi alueen ja on kehittänyt sitä voimallisesti. Vuosaaren asukasluku on moninkertaistunut tuona aikana ja alue on ollut viime vuosikymmenien vilkkaita asuinrakennusaleutta Helsingissä. Ensin Vuosaaren telakka ja nyttemminen satama tuovat alueella paljon työtilaisuuksia.
- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Helsingissä tosiaan löytyy paikallisidentiteettiä. Joskus omassa nuoruudessani tämä ilmeni mm. kaupungiosien nuorison jengitappeluina reviirin vaalimisessa. Ja kai se tuo Keriksen lanseeraama Hagiksen punakonekin jotain paikallisidentiteetistä kertoo.
Olin Hagiksen jengissä 50-luvulla. Farkut, nahkarotsi ja musta pipo. Identiteettiä riitti, sillä Krunasta tulleet ei ollu mitään.
Myöhemmin huomasin, että poliittisen paikallisyhdistyksenkin toiminnassa saattaa ilmetä samanlaista, aluepohjaista kuppikuntaisuutta, kun yhteistyö jonkin moottoritien kahden puolen tuntui yhtä mahdottomalta kuin jengien lähestyminen pitkänsillan yli.
Alueidentiteetin häviämisestä kuntauudistuksen myötä ei kannata kantaa huolta, sillä epäilen, että alueellinen aktiivisuus vain kasvaa, kun kuntia liitetään yhteen. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Aikoinaan Vuosaaressa harkittiin oman kunnan perustamista. Onneksi Helsinki nappasi alueen ja on kehittänyt sitä voimallisesti. Vuosaaren asukasluku on moninkertaistunut tuona aikana ja alue on ollut viime vuosikymmenien vilkkaita asuinrakennusaleutta Helsingissä. Ensin Vuosaaren telakka ja nyttemminen satama tuovat alueella paljon työtilaisuuksia.
Pauligin laajennushanke toteutetaan Vuosaaressa, vaikka Virokin oli tapeetilla.
Olisikohan se toteutettu, ja millä ehdoilla, jos Vuosaari olisi itsenäinen pienkunta? - Jussi Korvantaus
Jaba_43 kirjoitti:
TE-keskuskille löytyy takuulla jokin ratkaisu.
Maakuntahallinto on perua ajalta, jolloin hallinnollinen posti vietiin hevosella pääkaupungista maakuntiin. Nykyisten tietoverkkojen aikana tämä linkki on tarpeeton.
Valtio ja n. 100 kuntaa. Siinä paras malli, johoin uskoisin päädyttävän, kun väestön liikkumien työasioissa, harrastuksissa ja palveluja käyttämässä on selvitetty ja palvelujen tuotannon organisoinnissa lähdetty kuntalaisten eikä hallintobyrokraattien tarpeista.>>>Maakuntahallinto on perua ajalta, jolloin hallinnollinen posti vietiin hevosella pääkaupungista maakuntiin.
Jussi Korvantaus kirjoitti:
>>>Maakuntahallinto on perua ajalta, jolloin hallinnollinen posti vietiin hevosella pääkaupungista maakuntiin.
Maakuntia voitaisiin tarpeen mukaan ja tapauskohtaisesti perustaa. Silloin se tarve olisi siinä, että maakunnan kunnat fuusioidaan yhdeksi kunnaksi eli täksi maakunnaksi. Muutoin maakunta lisää vain turhaa byrokratiaa maassa, missä asuu kourallinen ihmisiä.
- Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
>>>Maakuntahallinto on perua ajalta, jolloin hallinnollinen posti vietiin hevosella pääkaupungista maakuntiin.
Kolmiportaisen hallinnon väliportaan nimellä ei ole mitään merkitystä. Sellainen on turha 5 miljoonan ihmisen kansaa varten.
Käytetään raha mieluummin palvelujen laatuun, ei täysin tarpeettomaan byrokratiaan. - Otsikossa kysymys
oivahärkönen kirjoitti:
... liitoksia vastustaisi, jos liitos olisi taloudellisesti edullinen ja muutenkin järkevä.
Sossut aikoinaan liittivät läänejä yhteen. On tullut hulluja tilanteita, esim. jyväskyläläisten lääninpääkaupunki on Turku. Läänit ovatkin vieraantuneet maakunnista ja niiden merkitys on kadonnut ja ne joutaisivatkin lopettaa ja jakaa niiden tehtävät osin keskusvirastoihin ja osin perustettaviin virallisiin ja vaaleilla valittujen valtuustojen hallitsemiin ja budjetin omaaviin maakuntiin.
Samoin käy kunnille, jos niitä alettaisiin mielivaltaisesti pakkoyhdistämään, asukkaat vieraantuvat kunnasta.Veikkaan, että suurin osa suomalaisista ei ole okinä tarvinnut läänin palveluita. Eli on ihan sama, mihin lääniin kuuluu.
Otan tässä vertailuun vain muutaman kunnan, mutta voin vakuuttaa, että ne edustavat hyvin suuntaa. Tässä ei ole kyse kunnan pienuudesta ja suuruudesta. Kyse on siitä, kenen rahoilla kunnassa eletään ja mikä on kunnan itsellisyyden aste. Tilanne on pysynyt vuosikymmenet samansuuntaisena.
Kunnan saaman valtionosuuden osuus kunnan tuloista kertoo kaiken olennaisen kunnan taloudellisesta selviämismahdollisuuksista ja asemasta. Vertailussa ovat pääkaupunkiseudun suuret kunnat, kolme muuta suurehkoa kuntaa ja sitten kolme kuntaa Kepulandian syviltä sydänmailta. Luvut ovat vuodelta 2004 ja ne voi tarkistaa sisäasianministeriön nettisivuilta.
Vantaan saama valtionosuus on 7 % kunnan vuosituloista. Helsingin vastaava luku on 2 %. Espoon kohdalla tilanne osoittaa miinusta - 3 %, mikä kai sitten tarkoittaa sitä, että Espoo joutunut maksamaan enemmän tasausta kuin se on saanut yhteensä valtionosuutta. Kai tämäkin on sitten mahdollista tai ministeriön luvuissa on virhe. Näillä kunnilla valtionosuuksien osuus kunnan tuloista on joka tapauksessa vähäinen eli voidaan sanoa kuntien olevan hyvin itsenäisiä.
Ullavassa valtionosuuksien osuus on 42 %, Savukoskella 47 % ja Merijärvellä 52 % kunnan tuloista. Nämä kunnat toimivat siis noin puoliksi omilla varoillaan ja puoliksi meidän kaikkien veronmaksajien varoilla. Tämän lisäksi on huomattava, että näihin maatalousvaltaisiin kuntiin ohjautuu veronmaksajien varoja maataloustukien muodossa. Pääkaupunkiseudulle puolestaan ohjautuu veronmaksajien varoja, joilla valtionhallintoa pidetään toiminnassa.
Jotta ei kuntien itsellisyys menisi vain pääkaupunkiseudun erikoisaseman piikkiin, katsotaan vielä luvut Jyväskylästä, Tampereelta ja Oulusta. Jyväskylässä osuus 11 %, Tampereella 12 % ja Oulussa 8 %. Eli nämäkin suurkunnat ovat pääosin itsellisiä ja kunnat ovat myös talouden suhteen autonomisia kuten perustuslaki edellyttää.
Jos ei kerran pakkoliitoksia eikä muitakaan pakkotoimenpiteitä haluta, niin kysyn, mitkä ovat teidän kepulaisten lääkkeet tilanteen korjaamiseksi? Voiko olla oikein, että näiden kepukuntien taloudesta merkittävissä määrin vastaavat kaikki veronmaksajat, vaikka meillä on kunnallinen itsehallinto? Pitääkö meidän vain tyytyä siihen, että on suuri joukko tällaisia elättikuntia? Odotan mielenkiinnolla resepteja tilanteen korjaamiseksi.
Pienuudesta ja suuruudesta on vielä syytä sanoa, että se ei sinällään ole mikään itsetarkoituksellinen ratkaisu. Espoon sisässä oleva Kauniainen lilliputtikuntana menestyy vallan hyvin, kun se asukkaiden pääosa on hyvävaraisia ruotsinkielisiä. Tällaisia kuntia voisi helposti rajata Helsingin vauraista kaunpunginosista ja sanoa, että niillä menee loistavasti. Jos Lounais-Suomessa on joukko hyvin toimeentulevia pikkukuntia, niiden yhdistämiseen ei ole mitään pakko- eikä muutakaan tarvetta. Ongelmat keskittyvät näihin Kepulandian alueellisesti varsin laajoihin, mutta väestöltään pieniin kuntiin. Ongelmana on siis enemmän vähäinen väestötiheys kuin kunnan absoluuttinen väestökoko.- Uusi-Ukki
Eipä taida "Mielipidepankin" selvitykseen löytyä vastaväittäjiä, tuli siinä taas niin tiivis paketti Faktatietoa.
- aslakki.luppohuikonen
Etelänmiehelä tuo logiikka pellaa näköjään vähän kummasti. Vaikka koko koillinen Lappi olis yhtä kuntaa niin ei kai se rahan tarvetta miksikään muuta jos ei sieltä tyhyjennetä ihimisiä. Suhteellinen valtionavun rosenttiluku kuntaa kohen tietenki pienenis mutta ei kai se mitenkään euroina näkys. Pelekkä silimänkääntötemppu. Paitti sitte tietenki näkys, jos ihimiset jätettäs heitteile.
Sitte vielä, että palionko se valtionhallinto euroina hyövyttää pääkaupunkiseutua muun maan kustannuksela? Milioona eurua avustusta on iso luku rosenteisa ku on pieni kunta, Hesasa sillä ei tee oikeen mittään. Jos vähän käyttäs ajattelusa eurojaki eikä aina hakis tarkotuksenmukasinta esitystappaa. - oivahärkönen
... usea huonon veropohjan omaava (siis paljon valtionosuutta saava) kunta liitetään yhteen?Evät ne kuntalaiset siitä rikastuisi. Ja tunnettuahan on, että hallinto ja palvelujen tuottaminen ei ole pienissä kunnissa ainakaan kalliimpa kuin suurissa.
Lipposen-Niinistön hallituksen aikana kävi niin, että kun pojat pienensivät valtionosuuksia ja samalla lisäsivät kuntien velvotteita, kävi niin, että tuo valtionosuuspotti ei riittänyt enää tasauksen suorittamiseen.(Tasauksella on omat sääntönsä, jotka karkeasti ovat sitä, että kaikille kansalaisille taataan vähintään 90 prosentia keskimääräisestä palvelutasosta.) Niinpä kävi, että parhaan veropohjan omaavat kunnat, kuten Kauniainen, Espoo, Salo ja Hesinkikin joutuivat luovuttamaan tuohon tasaukseen omia kunnallisverotuoljaan. Nyt ei tiettävästi enää niin ole, sillä nykyinen hallitus on nostanut valtionosuuksia ja muutenkin maan tasapainoisempi kehitys on päässyt alkuun.
Mitä tulee siihen, että huonon veropohjan kunnat ovat usein maanviljelyvoittoisia ja sinne kannetaan jo maataloustukea, osoittaa vaan sen, että maatalous on tukineenkin huonosti kannattavaa liiketoimintaa, kun ei vain tahdo syntyä verotettavaa tuloa. Maatalouden verotus perustuu kirjanpidon mukaiseen tulokseen niin kuin muillakin yrittäjllä. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... usea huonon veropohjan omaava (siis paljon valtionosuutta saava) kunta liitetään yhteen?Evät ne kuntalaiset siitä rikastuisi. Ja tunnettuahan on, että hallinto ja palvelujen tuottaminen ei ole pienissä kunnissa ainakaan kalliimpa kuin suurissa.
Lipposen-Niinistön hallituksen aikana kävi niin, että kun pojat pienensivät valtionosuuksia ja samalla lisäsivät kuntien velvotteita, kävi niin, että tuo valtionosuuspotti ei riittänyt enää tasauksen suorittamiseen.(Tasauksella on omat sääntönsä, jotka karkeasti ovat sitä, että kaikille kansalaisille taataan vähintään 90 prosentia keskimääräisestä palvelutasosta.) Niinpä kävi, että parhaan veropohjan omaavat kunnat, kuten Kauniainen, Espoo, Salo ja Hesinkikin joutuivat luovuttamaan tuohon tasaukseen omia kunnallisverotuoljaan. Nyt ei tiettävästi enää niin ole, sillä nykyinen hallitus on nostanut valtionosuuksia ja muutenkin maan tasapainoisempi kehitys on päässyt alkuun.
Mitä tulee siihen, että huonon veropohjan kunnat ovat usein maanviljelyvoittoisia ja sinne kannetaan jo maataloustukea, osoittaa vaan sen, että maatalous on tukineenkin huonosti kannattavaa liiketoimintaa, kun ei vain tahdo syntyä verotettavaa tuloa. Maatalouden verotus perustuu kirjanpidon mukaiseen tulokseen niin kuin muillakin yrittäjllä.Ei kyse ole säästöistä eikä kuntien rikastumisesta, ei edes kunnallistaloudesta.
Kyse on palvelutuotannon järjestämisestä sellaisella tavalla, että kaikki kansalaiset saavat tulevaisuudessa hyvät palvelut ilman, että palvelujen tuotantokustannukset kasvavat nopeammin kuin kansantalous kasvaa.
Kyse on siis palvelujen tuotantorakenteen järkeistämisestä ja siinä samalla kunnallishallinnon järkeistämisestä.
Huonon veropohjan omaavien kuntien jatkuva elättäminen muiden rahoilla loppuu, Oiva. Se loppuu varsinkin, jos niitä on monta vierekkäin. Eihän siinä nimittäin ole mitään järkeä, että jossain on monta kuntaa vierekkäin suunnittelemassa, riitelemässä ja tuottamassa samoja palveluja, kun saman asian voisi hoitaa yksikin kunta.
Kun tällaisissa kunnissa on usein se tilanne, että kunnanrajan kahden puolen asuvat vanhukset saavat kotiintuotuna ateriat kunnan palveluna, niin kummankin vanhuksen ateria keitetään oman kunnan keittiössä ja parhaassa tapauksessa kumpaakin ateriaa kuljetetaan 30-40 kilometria.
Myös terveys-, koulu-, kirjasto, liikunta- yms. palvelujen organisointi muuttuu paljon tehokkaammaksi, ja samalla rahalla saadaan enemmän ja parempia palveluja, kun turhat kunnanrajat poistetaan sieltä, missä veropohja on jo kuihtunut niin pieneksi, ettei kunnan "itsenäisyydelle" ole katetta. - Jussi Korvantaus
Jaba_43 kirjoitti:
Ei kyse ole säästöistä eikä kuntien rikastumisesta, ei edes kunnallistaloudesta.
Kyse on palvelutuotannon järjestämisestä sellaisella tavalla, että kaikki kansalaiset saavat tulevaisuudessa hyvät palvelut ilman, että palvelujen tuotantokustannukset kasvavat nopeammin kuin kansantalous kasvaa.
Kyse on siis palvelujen tuotantorakenteen järkeistämisestä ja siinä samalla kunnallishallinnon järkeistämisestä.
Huonon veropohjan omaavien kuntien jatkuva elättäminen muiden rahoilla loppuu, Oiva. Se loppuu varsinkin, jos niitä on monta vierekkäin. Eihän siinä nimittäin ole mitään järkeä, että jossain on monta kuntaa vierekkäin suunnittelemassa, riitelemässä ja tuottamassa samoja palveluja, kun saman asian voisi hoitaa yksikin kunta.
Kun tällaisissa kunnissa on usein se tilanne, että kunnanrajan kahden puolen asuvat vanhukset saavat kotiintuotuna ateriat kunnan palveluna, niin kummankin vanhuksen ateria keitetään oman kunnan keittiössä ja parhaassa tapauksessa kumpaakin ateriaa kuljetetaan 30-40 kilometria.
Myös terveys-, koulu-, kirjasto, liikunta- yms. palvelujen organisointi muuttuu paljon tehokkaammaksi, ja samalla rahalla saadaan enemmän ja parempia palveluja, kun turhat kunnanrajat poistetaan sieltä, missä veropohja on jo kuihtunut niin pieneksi, ettei kunnan "itsenäisyydelle" ole katetta.>>>Kun tällaisissa kunnissa on usein se tilanne, että kunnanrajan kahden puolen asuvat vanhukset saavat kotiintuotuna ateriat kunnan palveluna, niin kummankin vanhuksen ateria keitetään oman kunnan keittiössä ja parhaassa tapauksessa kumpaakin ateriaa kuljetetaan 30-40 kilometria.
aslakki.luppohuikonen kirjoitti:
Etelänmiehelä tuo logiikka pellaa näköjään vähän kummasti. Vaikka koko koillinen Lappi olis yhtä kuntaa niin ei kai se rahan tarvetta miksikään muuta jos ei sieltä tyhyjennetä ihimisiä. Suhteellinen valtionavun rosenttiluku kuntaa kohen tietenki pienenis mutta ei kai se mitenkään euroina näkys. Pelekkä silimänkääntötemppu. Paitti sitte tietenki näkys, jos ihimiset jätettäs heitteile.
Sitte vielä, että palionko se valtionhallinto euroina hyövyttää pääkaupunkiseutua muun maan kustannuksela? Milioona eurua avustusta on iso luku rosenteisa ku on pieni kunta, Hesasa sillä ei tee oikeen mittään. Jos vähän käyttäs ajattelusa eurojaki eikä aina hakis tarkotuksenmukasinta esitystappaa.Olen huomannut, että kepulaisille ei voi selvittää asioita kovin mutkikkaasti. Muille ehkä. Yritin näyttää osoittimen, joka riittävän selvästi ja kuitenkin olennaisella tavalla kertoo kunnan itsellisyydestä ja taloudesta. Valtionosuuksien osuus kunnan tuloista on tällainen osoitin.
Kirjoituksessanihan ei puollettu kuntien pakkoliitoksia. Päinvastoin kerroin, että ongelmana on vähäinen väestötiheys eli väen asuminen laajalla alueella hajallaan. Kuntien yhdistäminen ei sinällään muuttaisi tätä asiaa. Tietysti se voi pitemmällä aikavälillä keskittää asutusta, kun kunta huolehtisi alueellisesta keskustaan parhaiten. Tässä mielessä liitokset voisivat tuoda helpotusta sinne Lappiinkin, missä on erityisen pitkät etäisyydet.
Siihen miten paljon valtionhallinto hyödyttää pääkaupunkiseutua on melko mahdoton vastata. Valtionhallinto tarjoaa työtä asukkaille ja verotuloja kunnille heidän palkkatuloistaan. Tämä ei tapahdu kuitenkaan muun maan kustannuksella. Se että valtionhallinto on keskitetty jonnekin itse asiassa pienentää näitä kustannuksia. Me tarvitsemme valtionhallintoa, joten kustannuksia siitä joka tapauksessa tulee. Valtionhallinnon virastot ovat sijoittuneet pääosin valtion omistamiin kiinteistöihin, joten ne menot kiertävät vain valtion kukkarosta toiseen valtion kukkaroon. Jos valtionhallintoa olisi ripoteltu pitkin maata, tulisi lisäkustannuksia lisääntyvistä matkoista ja todennäköisesti myös toimitiloista, kun ns. synergiaetuja ei voi toteuttaa.
Eurot pitää suhteuttaa aina kunnan väestön päälukuun. Mainitsemissani Kepulandian kunnissa valtionosuuden päälukuun suhteutettu määrä oli 1500-2000 euroa kunnan tuloissa ja Helsingissä se oli noin 100 euroa eli pahimmillaan 20 kertaa vähemmän.- Jaba_43
aslakki.luppohuikonen kirjoitti:
Etelänmiehelä tuo logiikka pellaa näköjään vähän kummasti. Vaikka koko koillinen Lappi olis yhtä kuntaa niin ei kai se rahan tarvetta miksikään muuta jos ei sieltä tyhyjennetä ihimisiä. Suhteellinen valtionavun rosenttiluku kuntaa kohen tietenki pienenis mutta ei kai se mitenkään euroina näkys. Pelekkä silimänkääntötemppu. Paitti sitte tietenki näkys, jos ihimiset jätettäs heitteile.
Sitte vielä, että palionko se valtionhallinto euroina hyövyttää pääkaupunkiseutua muun maan kustannuksela? Milioona eurua avustusta on iso luku rosenteisa ku on pieni kunta, Hesasa sillä ei tee oikeen mittään. Jos vähän käyttäs ajattelusa eurojaki eikä aina hakis tarkotuksenmukasinta esitystappaa.Jos koillinen Lappi olisi yhtä kuntaa, niin ehkä päätöksen teko olisi yksinkertaisempaa ja byrokratian kannaltakin kevyempää.
Ehkä päätösten tuloksenakin syntyisi jotain sellaista, mikä toisi ihmisiä Lappiin eikä karkoittaisi heitä sieltä?
Kävin hiljattain viikon välein Utsjoella ja Kittilässä (Levillä). Toisessa homma pelaa ja toisessa ei pelaa. Toisessa kunnassa on ollut rohkeutta luoda yritystoiminnan edellytyksiä, toisessa on istuttu käsi ojossa kohti valtionapuja. - Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
>>>Kun tällaisissa kunnissa on usein se tilanne, että kunnanrajan kahden puolen asuvat vanhukset saavat kotiintuotuna ateriat kunnan palveluna, niin kummankin vanhuksen ateria keitetään oman kunnan keittiössä ja parhaassa tapauksessa kumpaakin ateriaa kuljetetaan 30-40 kilometria.
Kertomieni esimerkkien olemassaolo on aika kylmä totuus siitä, että vapaaehtoinen kuntayhteistyö on vain juhlapuheiden fraasi.
Eiu sitä viedä käytäntöön, eikä kannatakaan, koska kuntien välinen "tasauslaskutus" on sekä turhaa, että tarpeetonta, kun sama asia hoituu muuttamalla hallinnolliset rajat sen mukaan, millaisia rajoja palveluntuotannossa on järkevä käyttää.
Palvelujahan kunnat hallinnoivat, eikö?
Miksi siis esimerkkitapauksessa tarvitaan kahta kuntaa, jos palveluntuotanto on helpompi hoitaa yhden kunnan avulla? - Jussi Korvantaus
Jaba_43 kirjoitti:
Kertomieni esimerkkien olemassaolo on aika kylmä totuus siitä, että vapaaehtoinen kuntayhteistyö on vain juhlapuheiden fraasi.
Eiu sitä viedä käytäntöön, eikä kannatakaan, koska kuntien välinen "tasauslaskutus" on sekä turhaa, että tarpeetonta, kun sama asia hoituu muuttamalla hallinnolliset rajat sen mukaan, millaisia rajoja palveluntuotannossa on järkevä käyttää.
Palvelujahan kunnat hallinnoivat, eikö?
Miksi siis esimerkkitapauksessa tarvitaan kahta kuntaa, jos palveluntuotanto on helpompi hoitaa yhden kunnan avulla?Kuntia tarvitaan hoitamaan ensisijaisesti ympäristöä ja asuinviihtyvyyttä eli sitä, mikä on asukkaiden silmissä.
Tasauslaskutuksista voidaan luopua ennen kaikkea ns. Peltomäen mallilla (se maakuntapohja, jossa yhteinen verotus) mutta varmasti muillakin tavoin. Eivät tasauslaskutukset kuitenkaan ole mikään ongelma, niitä tekevät tuhannet yrityksetkin päivittäin.
Yhteisiä virkamiehiä kohti on menty jo vuosikausia. Puitelaki antaa sille vielä lisäpotkua, hyvä niin. - Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
Kuntia tarvitaan hoitamaan ensisijaisesti ympäristöä ja asuinviihtyvyyttä eli sitä, mikä on asukkaiden silmissä.
Tasauslaskutuksista voidaan luopua ennen kaikkea ns. Peltomäen mallilla (se maakuntapohja, jossa yhteinen verotus) mutta varmasti muillakin tavoin. Eivät tasauslaskutukset kuitenkaan ole mikään ongelma, niitä tekevät tuhannet yrityksetkin päivittäin.
Yhteisiä virkamiehiä kohti on menty jo vuosikausia. Puitelaki antaa sille vielä lisäpotkua, hyvä niin.Kuntia tarvitaan ihmisiä varten. Lähdetään siis ihmisistä, ja ihmisten palvelutarpeista.
Kyllä se hallintobyrokratia siitä asettuu tämän päivän asentoonsa, kun nykyiset kunta- ja hallintorakenteet ovat hevoskärryajan rakenteita ja auttamatta ajastaan jäljessä.
Konkreettisin esimerkki hallintorakenteiden jälkeenjääneisyydestä on se, että palvelujen tuotanto on kaikista eikkauksista huolimatta kasvanut joka vuosi keskimäärin 5% nopeammin kuin bkt.
Tämä on asian ydin - ei "tasauslaskutus" eikä "vapaaehtoinen yhteistyö" Jaba_43 kirjoitti:
Jos koillinen Lappi olisi yhtä kuntaa, niin ehkä päätöksen teko olisi yksinkertaisempaa ja byrokratian kannaltakin kevyempää.
Ehkä päätösten tuloksenakin syntyisi jotain sellaista, mikä toisi ihmisiä Lappiin eikä karkoittaisi heitä sieltä?
Kävin hiljattain viikon välein Utsjoella ja Kittilässä (Levillä). Toisessa homma pelaa ja toisessa ei pelaa. Toisessa kunnassa on ollut rohkeutta luoda yritystoiminnan edellytyksiä, toisessa on istuttu käsi ojossa kohti valtionapuja.Parikymmentä vuotta sitten asuin jonkin aikaa Lapissa ja mieleeni jäi, että sekä Utsjoki että Kittilä ovat Keskustan hallitsemia kuntia. SKDL oli muistini mukaan Kittilässä myös melko vahva. Vertaat siis kahta ilmeisesti vieläkin keskustalaista kuntaa keskenään.
Johtopäätös asiasta on, että ainakaan kunnallistasolla ei ole niinkään kysymys siitä, että mikä puolue on vallassa, kuin siitä että kuinka innovatiivinen ja aktiivinen kunnan virkamiesjohto luottamusmiehineen on. Toki luonnonvarat ja niiden käyttömahdollisuudet merkitsevät paljon, mikä tarkoittaa yksityisen yritystoiminnan merkityksen osuutta kehitykseen.
Itseäni kummastuttaa jossain määrin koko kuntakeskustelu, koska kokeilussa on ns. Kainuun malli, josta on ainakin tähän asti tullut hyvää, jopa kiitettävää palautetta. Hiomista siinäkin varmaan vielä on, mutta tuskin muutaman vuoden jälkeen jäljellä on muuta kuin yksi maakuntavaltuusto joka päättää talouden suuret asiat ja vanhat kunnanvaltuustot toimivat eräänlaisina kylätoimikuntina, jos edes sellaisina. Jollakinhan se aluetuntenus pitää kuitenkin olla.
Nyt keskustelussa oleva puitelaki johtaa todennäköisesti melkoisen sillisalaatin syntymiseen, kun kunnat kukin tahoillaan ja tavoillaan perustavat yhteistyöalueita eri aloille. Byrokraatit pitävät huolta, että toisille byrokraateille riittää töitä.
- Jaba_43
Kirjoituksesi osoittaa, ettet ole perehtynyt asiaan, tai sinulla on jotain muuta mielessä kuin puitelain sisältö.
Puitelaissa ei ole kyse kuntien pakkoliitoksista, vaan peruspalvelujen järjestämisestä sellaisella tavalla, etteivät palvelujen tuotantokustannusten kasvu ylitä kansantalouden keskimääräistä kasvua.
Puitelaki siis antaa puitteet seuraavan eduskunnan toiminnalle sellaisten lakien säätämisessä, että peruspalvelujen tuotanto voidaan suurten ikäluokkien eläköidyttyäkin järjestää laadultaan korkeatasoisesti, määrältään riittävästi ja saatavuudeltaan oikea-aikaisesti, mutta siten, että palvelujen tuotantokustannusten kasvu pysyy talouskasvun puitteissa eikä nouse n. 5% nopeammin, kuin se on tähän saakka noussut.
Kun tähän pyritään, niin kuntaliitoksia tarvitaan siellä ja täällä. Useimmat hoituvat vapaaehtoisesti, mutta varmaan löytyy sinunkin kirjoituksesi henkimää asennetta, ja silloin kunnat liitetään pakolla, elleivät ne usko, että palvelujen tuotannon kustannuskasvu on pidettävä bkt:n kasvun rajoissa.
Jos jatkossa kirjoitat puitelain olevan laki kuntien liittämisestä toisiinsa, niin kirjoitat asian vierestä.- Jussi Korvantaus
Luehan THR:n viestin sisältö uudelleen ja ajatuksella. Siinähän nimenomaan annettiin tunnustusta puitelaille kuntien pakkoliitosten vaihtoehtona.
- Jaba_43
Jussi Korvantaus kirjoitti:
Luehan THR:n viestin sisältö uudelleen ja ajatuksella. Siinähän nimenomaan annettiin tunnustusta puitelaille kuntien pakkoliitosten vaihtoehtona.
Viesti kommentoi kuntaliitoksia (=keino), ei palvelutuotannon järkeistämistä (=tavoite).
- savessa
Kepulla tosiaan on jalat maassa kuntauudistuksessa, jalat ovat junttautuneet syvälle saveen josta niitä ei saa revittyä liikkeelle millään. Kepuhan jarruttaa minkä jaksaa kaikkea muutosta mikä toisi järkeä kuntien talouteen.Se haluaa pitää valtansa pikkukunnissa ja sitä kautta tukevan kenttäorganisaationsa agiteeraamassa vähemmälle sivistykselle jäänyttä kansanosaa kannattajikseen, siinä kaikki. Suurin osa kepun kannattajista ei tajua kuntien taloudesta tuon taivaallista, he uskovat rahan tulevan kuin manulle illallinen jostain valtion pohjattomasta kirstusta
- Pelto-pyy
... poliittinen paskanärhikin tuli ottamaan oman osansa asiasta.
Taidat pitää vessanpönttöäsi puhdasvetisenä lähteenä, jonka veteen keität aamu kahvisi. - Jaba_43
Pelto-pyy kirjoitti:
... poliittinen paskanärhikin tuli ottamaan oman osansa asiasta.
Taidat pitää vessanpönttöäsi puhdasvetisenä lähteenä, jonka veteen keität aamu kahvisi.Kirjoitat tavalla, joka voisi olla peräisin keskustalaiselta kuntapoliitikolta kepukunnasta, joka nauttii laiskanpäiviä 50% valtionsuuksien turvin, eli rellestää muiden ansaitsemilla rahoilla.
Onhan se toki luonnollista vastustaa tervettä kehitystä, jos ilmainen raha sen seurauksena vähenee.
- missä lienee
Taloudellisesti vakavarainen Rusko lienee turkulaiseliitin asuinkunta niin kuin pääkaupunkiseudulla Kauniainen.
Jos tällä perusteella haluat väittää pienten kuntien olevan kannattavia, niin Utsjoen naapuriksi pitäisi siirtää pari Hämeenlinnaa ja yksi Tampere. - _________
En ole kanssasi samaa mieltä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1211280
- 113961
Työttömät risusavottaan
Tuli tässä juhannusnuotiolla sellainen idea mieleen, että miksei työttömiä velvoiteta tekemään hanttihommia, kuten risus276702- 42690
- 15660
- 59607
- 61523
Väsynyt odottamiseesi, M.
Vaikka et minua haluaisi tai huolisi, asia pitäisi käydä lävitse. Siksi etten sinusta pääse ylitse. Pystyisinkö tyytym38515- 37507
Persujen kansanedustaja häpäisi lipun!
"Persujen kansanedustaja Pekka Aittakumpu julkaisi Instagramissa videon, jossa hän heittää Pride-lipun roskiin. Video on190486