joka yö nään unta että kultsi tuli takaisin mun luo ei tämmöisestä elämästä tule helvettiäkään pää sekoo kun ei pääse yli.sitä vaan miettii ja miettii että miksi se voi tehdä mulle noin 15v.jälkeen ja vielä naapurin ukon meidän parhaan kaverin kans.ja vielä ku se vei multa kaikki.
ei tuu mitään
jui
41159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
pääset yli, usko minua! Kuten huomaat, kohtalotovereita löytyy mutta ei hei anneta periksi - eteenpäin (sanoi mummo lumessa) mutta muista antaa surulle sille kuuluva aika, älä yritä väkisin unohtaa. Kirjoittele tänne, se auttaa omalta osaltaan. Tsemppiä!!
Usein ero johtuu useista eri syistä. Rakkaus ruostuu. Ei ole tarpeeksi yhteistä aikaa eikä rahaa toteuttaa haaveita. Työttömyys tai työpaineet. Monet pahimmista riidoista syntyvät kun on liikaa yhteistä aikaa esim. kesälomilla, että pyöritti miten vain joku tai jotkut tekijät siihen ajavat. Yleisimmät lienevät liika päihteiden käyttö, rahahuolet sekä pettäminen.
Miksi on varmaan yleisin kysymys. Aika auttaa ja eroseminaari kuulemma. Pärjäile!
kuulosti pahalta "ja vielä ku se vei multa kaikki."
Ei hän kaikkkea vienyt, ei mitenkään. Vai annoitko hänelle kaiken? Sellainen ei ole tervettä, voisi varmaan puhua riippuvuussuhteesta tms. (Jos et nyt tarkoittanut kaikkia vietyjä tavaroita :D)
Luulen kuitenkin ettet ihan tarkoittanut mitä sanoit, se ei ole totta. Nyt vain keräilet niitä sydämen paloja jotka hän särki, ei vienyt mukanaan. Ne on vielä sinulla, saat itsesi vielä joskus koottua, paljon voimaa sinulle!!
.. juu löytyy. Mulla sama tilanne; meillä oli myös pitkä avoliitto, lapsia, oma talo jne... Mies meni ja rakastui naapurin muijaan; mun entiseen ystävään. Minähän se "jouduin" lähtemään lasten kanssa.. En ole päässyt keskustelemaan exän kanssa asiasta, ja tuntuu etten itse pääse millään eroon menneisyydestä, katkeruudesta jne. Meilläkin oli huonot hetkemme; eihän sitä muuten eroon päädytä.. mutta miks näin yksin ollessa juuri ne mukavat muistot satuttavat eniten =( Ja nyt kun vaan kuvittelen mitä ex uuden muijan kanssa tekee; meidän yhteisiä harrastuksia, v-lopun viettoja jne.. P****le!
Itse en tunnu olevan vieläkään (vuoden eron jlk) valmis aloittamaan uutta suhdetta; jollain tavalla roikun ex:ssä.. vaikka tiedän että paluu entiseen on mahdotonta!
Meillä lapset pitää siitä huolen, että en voi vaan unohtaa ex:ääni. Koska lasten asiat hoidetaan. Mutta sekin vielä, että tää uus muija leikkii "kotia" siellä meidän lasten kanssa.. Hitto ei tuu talvee...!!
Mutta eiköhän me tästä selvitä. Parasta olisi, jos pääsisi juttelemaan asiat selviksi.. vaikeaa se tulee olemaan, mutta että tietäisi tasan tarkkaa mitä toinen ajattelee, ja haluaa jne. Itse olen kyllä ex:ltäni kysynyt useasti tulisiko juttelemaan.. mutta ei ole vielä suostunut. Ehkä joku päivä!
VOIMIA sulle....
PS: ja itse sikäli ristiriitaisessa tilanteessa, että en todellakaan halua palata enää yhteen, mutta miks hitossa tää unohtaminen on vaikeaa...?