Otan esimerkiksi viimeisimmän epäonnistuneen "suhteeni"... Tapasimme kesällä pitkästä aikaa tämän ko. miehen kanssa... aikoinaan olimme samalla luokalla ylä-asteella... ja jonkin sortin kavereita. Näimme siis kesällä paikallisessa baarissa ja illan päätteeksi päädyimme juttelemaan ulkopuolelle.. kun pääsin kotiin sain häneltä viestin aamuyöllä.. ja pikku hiprakassa lähettelin takaisin.. en edes ensin tiennyt kenen numerosta ne tulivat. No... sit meni muutama viikko että edes nähtiin. Sit tää ko. mies soitti eräänä perjantai iltana... tulivat kavereineen sitten käymään meillä jossa olin kaverini kanssa alottelemassa. Kaverini ei baariin lähtenyt mutta minä lähdin. Baarissa istuskelimme lähinnä kaksin pöydässä ja tajusin joistain pienistä merkeistä yhtäkkiä että ei hitto onks toi kiinnostunut musta! Ja ulkopuolella baaria sit jo pussailtiin.. Lauantainakin nähtiin illalla.. sunnuntaina sain siltä viestin vaikken osannut odottaa.. seuraavalla viikolla sain enemmänkin viestejä. Tätä jatkui nelisen viikkoa.. sillä välin muutin pois paikkakunnalta mutta sen se tiesi jo alussa. Yhtäkkiä kun emme yhtenä viikonloppuna nähneet (silloinkin soitti molempina iltoina ja sanoi olevansa rakastunut ym.) niin seuraavalla viikolla tuli enää pari tekstaria ja nekin lyhyitä vastauksia mun esittämiin kysymyksiin... kunnes lauantaina ei tullut edes vastausta enää.. sunnuntaina kun näimme, hän ei ollut tuntevinaankaan tai vastasi jotain ympäripyöreetä kun kysyin jotain yleistä... vältteli minua ja katsettani... ja kun sitten rohkaisin itseni ja kysyin olenko tehnyt tai sanonut jotain, niin sain vain vastaukseksi että "et... välillämme vaan liian paljon kilometrejä" tms. että ollaan kavereita silti. Tyhmäkin kai tajuaa että kiometrit ei ole oikea syy... enkä ole tehnyt mitään väärää sillä aikaa kun olemme tapailleet tms. Silti syy tuntui minusta väärältä... miten viikossa voi ihmisen puheet ja käyttäytyminen muuttua niin.. miksi vältteli? Mikä on siis miehen logiikka, koska voin luottaa siihen että mies on tosissaan kanssani, koska minulle kävi aiemminkin kesällä hiukan samantapainen juttu... Se tosin satutti vielä enemmän eikä haavat ole vieläkään umpeutuneet... Toivoin vaan tältä toiselta enemmän, tosin en koskaan sanonut kai sitä selvästi.. hän tuntui olevan enemmän tosissaan. Mutta siis kertokaa minulle miten voi miehen mieli viikossa muuttua... ja jos se olisi välimatkasta kiinni, niin miksi sen tarvitsisi vältellä katsettani ym. Voiko kaikki olla kiinni siitä että mä en ollut jutussa niin täysillä mukana kun halusin edetä kerrankin hitaasti - luotin siihen että tää jätkä ois erilainen koska sanoikin niin. KERTOKAA! Tää on kauhee tunne...?!?!? Mikä mussa on vialla...
MIEHET KERTOKAA...
...mitä teen aina väärin...
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei tuo ole mitään sen ihmeempää. Joskus vaikeen tavoitteleminen tekee jostain asiasta kiinnostavaa ja kun sen sitten saa niin tajuaakin ettei se olekaan niin iso juttu kuin sitä kuvitteli. Tuo rakastumisjuttu oli kyllä pelkkää puuta heinää se oli korkeintaan ihastunu. Ehkä sillä oli vain joku läheisyyden kaipuu joka sitten katosi aikanaan. Yksi kuukausi "jutussa" ei vielä ole kovinkaan paljoa.
Se mikä teissä oli vikana... kemianne eivät sittenkään kohdanneet vaan se oli kai jonkin sortin läheisyyden tarpeen tyydyttämistä.
Vähän ehkä raaka teksti mut kuitenkin Ei kummassakaan sinänsä ole mitään vikaa. Kaikki ei vaan sovi toisilleen.
Joo, siis tais se pointti päästä jutusta hukkumaan... eli siis tarkotin vaan sitä että kun tuntuu että kaikki on menossa oikeeseen suuntaan ja hyvin, niin sitten tulee se yhtäkkinen pudotus... siis ymmärtäisin jos se hiipuis vaikka silleen pikkuhiljaa tms, mutta jos kaks päivää aiemmin se on soitellut ja tunnustanut "ihastustaan" niin miksi sitten VAIN kaksi päivää myöhemmin kaikki kaatuu? Ymmärtäisin jos kyse olis vaikka kahdesta viikosta.
ja sitten poju on ehkä etsimässä jotain muuta..elämä on julmaa.