Mulla on themassa sellasta vikaa vai liekö ominaisuus,kun on kovempi pakkanen eli yli -20 niin kone hikoilee öljyä venttiilikoppien kannen tiivisteistä sekä öljykorkin tiivisteen välistä,öljy valuu siittä sitten mukavasti parin tulpan koloihin.Tätä tapahtuu ainoastaan kovilla pakkasilla ja silloinkin 5-10 minuutin ajan koneen starttauksesta.Onko muilla samaa vikaa?
thema ja pakkanen
lanza
362490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
...samaa vikaa... ilmeisesti tuppaa jäätämään huohotinta ja yrittää jostain turhat paineet pois pukata...
Huohotin tai sen letku jäätyy ja oljytilan paine heittää oljyt pois heikoimmasta paikasta. Huolto paikallaan.
se huohotinletku taisi muistaakseni olla imusarjan alla,eli irti ja puhdistukseen.
...vaan lähtee pakosarjan alta lohkosta vedenerottimelta ja menee ilmanputsarin ja imusarjan välillä olevan kumiletkun alle... muistaakseni näin oli tavallisessa ruiskussa ilman turboa.
ahaa,no just juu,kiitoksia vinkistä,toi täytyykin katsella kuntoon niin loppuu ylimääräinen öljynkulutus,aikas paljonhan nää vehkeet sitä muutenkin kuluttaa.
...ei oikeestaan, ainakaan turbo tunnu vievän kymppitonnille kun noin puleenväliin mittatikun min-max alueella, lienee jossain vajaan puolen litran hujakoilla, mikä on mielestäni vähän. monella autolla menee paljon enemmän...
Huohotin tulee samalla tavalla kuin turbossakin eli kaasuläpän alle imusarjaan.
Turbossa tuo on 5tkm... Tuo ei ole ihan syyttä tuo ja eikös Cromppusi ollut vielä pikkasen piristettyä sorttia. Tietysti jos käyttää laadukasta esteripohjaista öljyä niin vaihtoväliä voi pikkasen pidentää, millään mopililla en missään nimessä ahdetussa ajaisi kymppitonnia.
...tiedossahan tuo 5000km on.. mutta se tahtoo venähtää ja tuskimpa tuo haittaa kun pääasiassa matka-ajoa ajelen... yleensä vaihdot tehty 7000-10000km välein. mikäs mopilissa muuten on vikana?? esim 5w 40?? sitä olen lähinnä käyttänyt ja hienosti on toiminut ja kulutusta ei liiemmälti esiinny. onhan tuo lievästi piristetty kyllä.. mutta haitanneeko tuokaan kun ei tuolla maantiellä hirveästi voi räppäillä. ainakaan näin talvella =) 199hv penkitettiin tuossa ennen joulua.
...letku turbossa sitten tulee heti ilmamäärämittarin jälkeen olevaan kumiputkeen, ja lähtee pakosarjan alta lohkosta, eikö se juuri ole huohotin? ja samainen letku menee myös vaparissa siihen kumiputkeen. ja mun omistamissani vehkeissä ei ole mennyt kuin pari alipaineletkua kääsuläpän alle, sekä jäähytysnestekierto(jäähdytys/lämmitys??) ja jos se huohotin tulee tosiaan sinne kaasuläpän luo, niin mistä se lähtee? ja onko muuten eroa onko bosch/weber suihku??
...oikeassapa olet.. täytyy taas hävetä tyhmyyttään ja kumartaa viisaampiaan... =( tarkemmin kun korjausmanuskaa katsoo, niin tuleehan sinne kaasuläpälle tosiaan letku, joka on ollut tähän asti arvoitus... norjankielinen selvitys letkulle on veivhusventilasjon, joka voisi tosiaan tarkoittaa kampikammion tuuletusta.. mutta manuska on vapaastihenkivälle ja weberin ruiskulle. joten kuinka turbossa samoin sijoitettu huohotin muka toimii, ahdoilla ajettaessa kun kyseessä on kuitenkin paineenalainen tila? mikään takaiskuventtiilikään ei tule kyseeseen, silloinhan kampikammioon kerääntyisi painetta aina kun ahtoja? ja mikä ihme on se letku jota huohottimeksi luulin? jotain samaa tarkoitusta varten sekin siellä lienee.. vai?
muuta en osaa nyt tähän sanoa kun että se turbo croman ilmamäärä mittarin jälkeiseen "haitariputkeen" tuleva letku on huohotin (niin kuin jo sanoitkin) itelle oon siihen kytkenyt "huohotus purkin" kun tahtoi kertää öljyä intercoolerin seinämiin.
täytyykin joskus tutkailla niitä kaasuläpän letkuja nyt kun heräs kiinnostusta.
...minultakin, tietysi turbossa huohttimen putki tulee paineettomaan letkuun eli silloin vaikkapa siihen haitariin. No sen siitä saa kun asiaa en varmistanut muuta kuin vaparista, olisi pitäny mennä käymään siellä turbonkin pellin alla. Se letku mikä vaparissa tulee ilmanmäärämittarin jälkeen on lisäilmaluistin letku, mutta onhan turbossakin sellainen. Mutta Suomessa noi Croman vaparit ovat Boschin ruiskulla, muualta Euroopasta noita Webrun ruiskuja sitten löytyy.
Ei se pidä oikeen paineita kuumana. Onko se sun hybridi-turbo vesijäähdytetty? Mikäli on niin tolla mopililla voi jotenkin tulla toimeen mutta mikäli ei niin kannattaa käyttää oikeen öljyä... Niin ja vaihtaa ne öljyt riittävän usein. Ainakin yhessä vapariautossa missä sisällä on mopilit (RF1) niin jo 3-4000km:n jälkeen öljynpaineet koko skaalalla on huomattavasti laskeneet, ja tämä on silloin kun öljynlämmöt ei ole päässeet yli 80 asteen... Ja kun kone käy oikeen lämpimänä vaikkapa rataleikeissä niin sitä paineenlaskua ei oikeen uskokkaan.
Ja muutenkin tuosta häkkisöljystä virikäytössä kuuluu huonoja kokemuksia, useimmat laakeririkot taitaa pystyä välttämään käyttämällä oikeen öljyä.
...sitähän minäkin.. turbossa lisäilmaluisti tulee siihen metalliseen putkenpätkään kiinni mikä lähtee coolerilta.
...vesijäähdytetty on... mikä olis oikeen semmonen timmi öljy?? kun olis vielä tarkoitus vähän haalia lisää noita hepoja kunhan taas pitokelit alkaa. kun lumikelien ajaksi tuli pudotettua ahtoja maltillisemmiksi. kyllä ne öljynpaineet sais tietty ylhäällä kuitenkin pysyä =)
onko muuten tietoa millaisia ahtoja croman mylly kestää ilman suurempia muutoksia, kunhan saa pysymään seokset sopivan rikkaina? olen kuullut käytettävän 1.2baria (jotka itselläkin kesällä =)...)
kiertokangen/kampiakselin laakerit taitavat ensimmäisenä poikia??
Esteripohjaisilla kuumakesto on omaa luokkaansa, valikoima vaan vähän suppea, Redlinellä ja Motulilla on valikoimissa. Eli taitaa tuo Motulin 300V olla helpoiten saatavissa.
Sen ylipainetunnistimen johdon olet kiskonut irti jo vai (vai onko vaihdettu isommassa paineessa katkaisevaan), senhän pitäis katkaista sytytys 1.2 barissa. Kansipaffi siitä ekana varmaan menee ja ne kk-laakerit kannattaa vaihtaa suosiolla kun ne eivät oikeen kestä vapareissakaan, no onhan turbossa tuo noiden voitelu järjestetty pikkasen paremmin. Mutta varmaan yli tuosta 1.2 barista ei kannata äkkiä lähteä ainakaan ilman sen kansipaffin updateusta (Spesson Gr.N kestää enemmän painetta, vähintäänkin noilla paineilla orginaali, ei tarvike).
...on todellakin otettu irti siitä anturista. mäkin vähän aattelin että se 1.2 olis aika lailla maximi mitä voi sinne työntää. kun vähän pelottaa tuo kk-laakerien kesto. yksiäkään en mistään cromasta oo vielä saanut särkymään, mutta kerta se on ensmäinenkin...
Mulla on omakohtaisia kokemuksia Mobilin liukasteista - tosin yksinokkaisessa - 127:ssani rata-ajossa viime kesänä. Koneessa normaalisti tyhjäkäynnillä paineet n. 2bar, rata-ajon jälkeen nuo putosi barilla. Eikä öljy ollut edes yli 100-asteista. Voi kuvitella mitä sitten tapahtuu kun se on 150:stä... tuonnehan sitä toki ei pidä päästää - öljynjäähdytin on onneksi keksitty.
Öljy oli Mobil 1 RF.
Mulla ei kanssa ole mennyt yhtään laakeria TC:stä ja tavoitteena on että ei menisikään. HH tuossa mainitsikin muutamia seikkoja miten turbomallin voitelua on paranneltu. Jos jotain turbomallille itse haluaa tehdä, niin öljypohja ja pumpun imuputki kaipaa parantelua etenkin jos autolla ajetaan radalla tjsp. Kun lisäksi katsoo että öljyn lämmöt ei pääse kovin ylös (jäähdytys riittävä, TC lämmittää kernaasti öljyjään!) niin en usko että ongelmia ilmenee. Turbomallissa laakerimurheet on onneksi harvinaisia.
Vaparin alakerran modifikaatioista olen oman projektikoneeni osalta tarinoinut sivulla
http://www.ele.tut.fi/~vvieri/tc/cromatc.htm
Oikeastaan vain vapari 8v Croma/Thema ja Ritmon/Regatan 100S koneet on semmoiset joissa olen kuullut noita ongelmia tyyppiviaksi asti olevan. Kiertokangen laakereilta otetaan öljysprayt sylinterien voiteluun verrattuna kahden varsin kookkaan reiän kautta - nämä ovat isommat kuin yksinokkaisissa tai vanhemmissa koneissa. Turbomalleista ja 16v:stä nämä puuttuvat koska voitelu hoidetaan erillisillä suuttimilla.
Lisäksi olen kuullut sellaisenkin teorian, että imuputken sihdissä on liian vähän reikiä ja öljyn virtaus laskee huippukierroksilla.
--
V Vieri
http://www.ele.tut.fi/~vvieri/autot.htm
Öljypinta syytä pitää aika tarkkaan tikun maximissa, varsinkin Grale-miehet tästä jaksavat muistuttaa ympäri maailmaa. Tosiaan se öljypoja/imuputki on jotenkin oudosti suunniteltu, tietyt asiat ovat parantuneet mutta tuota öljypinnan laskemista se salli.
Tosiaan vapareissa nuo laakeriongelmat ovat suurimpia ja noissahan on syytä käyttää laadukkaista öljyjä ja tosiaan on syytä vaihtaa kymppitonnin välein. Lisäksi älytön ylikierrosten käyttö on kuulemma aika monessa tapauksessa ollut kanssa syynä laakerivikaan. Tossa itselläkin oli yksi kone minkä purettuani totesin että kk-laakeri olisi muutamn tonnin päästä ihan varmaan korkannut, laakeri oli ihan loppu ja rungot taas kuin uudet. Niin ja tolla koneella oli ajettu vasta 170tkm...
..teorian olen kuullut itsekkin että sihdin reiäit ovat liian minimaaliset.. ja olen kuullut niitä porattavan isommiksikin, itse en moiseen ruvennut. kuulosti vähän "mutu" hommalta. mistä tommosia sisälevyjä oikeen saa noihin nokkapyöriin? tai edes mittoja, sorvissahan tuollaiset pyöräyttäisi. entäpä olisiko yhteystietoja tuonne nokka-akselikoneistajalle, mulla olisi ylimääräiset turbonokat joista voisi kokeilla ottaa vähän enemmän nostoa, mitä muuten maksaa? eikö croman turbossa ole jo vakiona ~10mm? ja maksimi minkä sais mahtumaan koteloon ~12mm? vaikuttaa mielenkiintoselta tuo(kin) sun projektis, joko se on jonkun auton keulalla??
..nokkia muuten suosittelisitte turbokoneeseen asteluvuiltaan ja nostoiltaan, ettei tulisi ihan mahdoton ajettava.. ylärekisteriin saisi potkua tulla lisää, mutta alhaaltakaan ei saisi lähteä pois (mahdotontako?) kun muuttuvaa venttiilien ajoitusta ei viitsisi rakentaa, vaikka tälläinen uudemmista cromista löytyykin, ei kylläkään suomen malleista. edellisessä vehkeessä käytin koemielessä CHT:n kantta ja nokkia, "turbulenssi" putket tietty täytettynä. ja veti muuten yläkierroksilla ihan eri malliin. tosin ahtojakin oli se 1.2 ja kytkin petti alta aikayksikön.. mutta kivaa oli =) kone palvelee nykyjään endurance-croman pellin alla. ja mitenkä on kestääkö vakionokat hiottuina miten, eli miten pinta käsitellään koneistuksen jälkeen?
Turbon nokathan ei saa olla liian rajut. Itsellä on tarkoitus upottaa i.e:n imunokka tuonne, pako jätetään entiselleen. Tuossa on pikkasen enemmän asteita ja nostoa, turbossahan on 9.1mm nostoa. Yleisesti suositeltu viriturbonokkahan tuohon on 130TC:n imunokka, siis ja pelkästään imunokka, tuolla saadaan ylärekisteriin lisää henkeä. Netistähän tuohon noita vinkkejä löytyy. Alquantin Gr.A nokatkaan eivät ole mitkään rajut, voin joskus kotoa kaivaa niiden speksit esille.
Missäs mallissa on muuttuva venttiilinajoitus?
Ja noita reikä ei saa porata sitten purkamatta kanisteria koska sitä ei saa millään tyhjäksi. No tietty jos haluaa lastuvoidellun moottorin niin sitten... ;o) Samalla kun levyn vääntää irti niin sen voi korvata isompireikäisellä pellillä.
Sisälevythän nokkapyöriin syntyy näppärältä kaverilta sorvissa, mitat vaan orgispyörästä ja suunnittelemaan sitten niihin sopivat sisälevyt, ei paha homma, noita on tullut jokuset joskus tehtyä.
Noista nokista laitonkin jo tuohon toiseen viestiin, niitä koneistaa kanssa mm. R-Koneistus. Ja käyttövehkeen nokat sitten kannatta nitrauttaa mikäli niitä ei halua öljyn kanssa samalla vaihtaa (no, pientä liiottelua, yhdet nokat olen saanut pyöreeksi TC:ssä joten tuon jälkeen seuraavat sitten jo nitrattiin).
...viimeset 2 litran ruikut kulkee merkinnällä 2.0 V.I.S , montaa ei ole myynnissä näkyny, theman keulalla enemmän. mutta croman tehdasmanuskassa mainitaan moottori tais olla jotain ~160hv?. lancian sivustolla sanotaan Theman III-sarjasta: "The non turbo 16 v has a new system called VIS - Variable Intake System similar to Vtec of Honda for increase the cam-bells work at high revs" eli pääasiassa vaan nosto muuttuu mutta muuttaahan se samalla ajoitustakin. ja sama systeemi/merkintähän on bravon/marean 155:n moottorissa. muuta yhteistä ei taida ollakkaan. olis kyllä hyvä jos viittisit niitä speksejä laitella... sais jotain kivaa taas kesäks =)
Eikös tässä koneessa ole muuttuva pituuksinen imusarja joten tuota vertausta VTEC:hiin en taas oikeen ymmmärrä. No tää perustuu mun _muistikuvaan_ joten päätäni pantiksi en pistä. Hitto kun tulikin palautettua se Theman yks manuska, siinä oli tuosta ja siinäkin mielestäni asia oli näin. Voi olla että tuota konetta sai kanssa Cromaan mutta Themassa yleisempi, niin ja täähän on 16v. Tehoja siinä oli 155hp _muistaakseni_. Katotaan nuo nokkien arvot jossain välissä.
on pelkästään kaksikanavainen imusarja jonka läppiä moottorinohjaus käyttää.
Kone oli käytössä III-sarjan Themassa vuodesta -93>>.
5-sylinterisissä 2.0 ja 2.4 litraisissa on myös nokka-akselin kääntölaite VIS-systeemin lisäksi.
...valaisusta, ei siis pidä kaikkea uskoa, mitä nettiin on kirjoitettu =).... tai ainakaan yhden paikan perusteella muodostaa näkemystään.. manuskoiissa ei tosiaan ollut kuin maininta moottorista ja uskoin tuota vertausta VTEC:iin, mutta kerrankos sitä erehtyy.
taitaa nyt erota aiheesta mutta ajattelin vaan kertoa että "projekti" on nyt edennyt sen verran että sain lopulta ruuvattua ne 1bar ahdot.
seokset säädin seosmittarin mukaan (autometer).
bensanpaineet nostin n.3.5bar alipaineletku irroitettuna.ajattelin tässä kysästä että onkohan noi paineet nyt kohdallaan,enempää en uskaltanut paineita nostaa kun en tiedä mitä toi bensapumppu kestää...
konehan mulla on muilta osin vakio,paitsi filtteri ja pieni pakoputken muutos.
...on ihan kohdallaan jos ei laihalle mene missään vaiheessa.. itsellä taisi tulla paineiksi 3.8 bar alipaineletku irti. pumpunhan ei pitäisi liiasta paineesta periaatteessa särkyä kun siinä itsessään on jousikuormitteinen venttiili joka aukeaa ylipaineesta, taitaa olla asetettu johonkin ~5barin tienoille.
En lähtisi suurentelemaan sihdin reikiä koska pumppuun voi mennä roskia - ainakin hiekka aika takuuvarmasti murtaa hammaskehät. Yhden pumpun möin rikkinäisen tilalle, ja aika varmana väitän että pumpun rikkoutumiselle oli syynä hiekka öljypohjassa tjsp koska pari oli mennyt lyhyen ajan sisällä. Ei liene yleinen vika, koska tuon yhden tapauksen olen vasta kuullut, se sama minkä HH joskus mainitsi.
Sen sijaan sihdin voi vaihtaa verkon palaan, tuossa vakio sihdissähän on noita reikiä vaan liian vähän.
Ostin nuo keskiölevyt Väisäsen Markolta
http://www.131abarth.com/
mutta hän tais mainita että noita ei ole enää. Jokkiksessa olen nähnyt yksinkertaisia teräslevyn palasta tehtyjäkin keskiöitä.
--
W
Olenkin miettinyt että mikä pintakäsittely mahtaa olla noissa Virtasen hiomissa nokissa..
--
W
Kuten HH sanoi niin tuo 130TC nokka on aika hyvä valinta turbokoneeseen - jos sitä ei saa hankittua niin sitten joku mieto virinokka.
Pakopuolellekin kannattaa valita melko pitkällä aukioloajalla oleva joka kannattaa ajoittaa melko myöhäiselle, näin saadaan lisää energiaa turbiinille. Turbohan pyörii pakokaasun entalpiavirralla joten pakokaasut pitää saada palotilasta mahdollisimman täydellisesti ennenkuin ne luovuttaa lämpöään moottoriin.
Nitraus on tietysti paras käsittely, noista muista en tiedä - en tiedä edes miten Virtanen on nuo nokkani käsitellyt. Papereissa lukee 'fosfatointi', mutta eihän tuo mikään metallin lämpökäsittely ole, vaan joku maalauksessa käytettävä esikäsittely.. menee vähän väärälle alalle.
--
W
...olla kyllä pikkasen hakusessa tommoset 130TC:n nokat, kun autojakaan ei ainakaan liikaa näy liikenteessä/myynnissä. vois helpommin onnistua koneistamalla vanhoista nokista... mitähän on kulmaa/nostoa 130TC:n nokissa?
... noita tosiaan liiaksi liikenteessä pyöri. Siksi aionkin koittaa sitä i.e:n imunokkaa, asteita siinä on about samanverran kuin 130:n nokassakin mutta nostoa vähemmän. Nostoa tuossa 130TC:n nokassa on 10.03mm ja asteita en tarkkaan muista, pitääkin tzekata se.
...muuten esim regataa 100 s.i.e:n nokat, tai lancian prisma i.6 i.e:n.. eikö lancian nokat luulis olevan suht kireät kuitenkin kun siitä irtoo niinkin paljon heposia (108), ja näitä löytyis melkein joka nurkalta...
croma i.e:n imunokat / t.i.e:n nokat:
nosto 9,564 / 9,1
imu aukeaa EYKK 5 / 8 (astetta)
imu kiinni JAKK 53 / 42
että tuossa noiden erot.