Mä luulen että minut on luotu olemaan yksin. Ahdistun toisen läsnäolosta ja minusta tuntuu että vaikka oonkin yksin ja ilman työtä kaiken lisäksi. Luulen että minulle ei yksinkertaisesti löydy ketään. Olen ihan kaunis ja olen seurustellut, mutta
nyt olen sairaslomalla ja luulen että joudun kuntoutujaksi tai en tiedä vielä. Toinen vanhemmistani on maanis-depressiivinen ja minulle on väitetty että se ei ole periytyvää. Luulen vaan että
en löydä enää ketään ja kukaan ei huoli tämmöstä joka ei ole töissä, koulussa tai muutenkaan missään.
Luulen että saan olla ja pysyn yksin ilman ketään ja mitään. Saan kuolla yksinäisenä ja pysyä tämmösessä tilassa ainiaan. Ei ole oikeuksia ei.
nyt olen sairaslomalla ja luulen että joudun kuntoutujaksi tai en tiedä vielä. Toinen vanhemmistani on maanis-depressiivinen ja minulle on väitetty että se ei ole periytyvää. Luulen vaan että
en löydä enää ketään ja kukaan ei huoli tämmöstä joka ei ole töissä, koulussa tai muutenkaan missään.
Luulen että saan olla ja pysyn yksin ilman ketään ja mitään. Saan kuolla yksinäisenä ja pysyä tämmösessä tilassa ainiaan. Ei ole oikeuksia ei.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämä olis varmaan kuulunu tuonne yksinäisyys palstalle ennemmin kun tänne sinkut...
täälläkin, ollut suhteita mutta jotenki ahdistaa sellaset, sinkkuna sitten sen takia. Ainoa mitä kaipaa on läheisyys, nainen kainaloon...
kaikkeen sellaiseen, mikä ei maksa paljon. Sieltä löydät juttukumppaneita ja asioita joita sitten siellä kotona vaikkakin yksin sitten mietit.
Joo sitä tässä on tullu mietittyä että minnehän sitä sitten niinkun lähtis, kun noita ilmasia paikkoja ei taida niin kauheasti olla.
Sä ahdistut toisen läsnäolosta ja haluatkin olla yksin? Missä sitten mättää? Mitä jos joku huolisi sinut? Ajaisitko senkin pois?
Niin on valitettavasti käyny että oon lähtenyt kun oon aina ajatellu etten kelpaa kenellekkään.
Kuulostaa siltä, että piehtaroit syysmasiksen kourissa ja tahallas lannistat itses..kerrohan, miksi sä et muka kelpais kellekään?
Kunnon perustelut kiitos.
oo työpaikkaa, kavereita, oon yksinäinen ja en pääse elämässä eteenpäin. Must ei oo ku harmii.
HEI joskus minäkin tunnen ,että minut on luotu kulkemaan yksin,mutta jossain silti varmaan on joku ,ja tunne silti on syvällä sisimässän ,että kuljen polkuni yksin,näinhän ei sais ajatella mutta täytyy vaan itsestään etsiä niitä puolia ,minusta on sanottu ,että olen liian hiljainen luonne ja ujo *onhan minulla tytär jonka kanssa asun *kyse olikin olenkos luotu olemaan yksin onkos mulle jossain kaukana tai lähellä joku jonka kaunaloon saisin painaa viellä pääni sinä jossain kaveri ystäväni .
Jos olet kaunis,,on ihan sama oletko töissä vai et. Ulkonäkö on kuitenkin loppupelissä se juttu, joka ratkaisee
Mä voin tulla sua panemaan, jos todella oot kaunis!
Olen luotu kulkemaan ja ajelemaan yksin. Haistatan paskat kaikille "81" porukoille jotka haluaa tulla ajelemaan minun viereeni. Haluan olla aina yksin ja ajella yksin.
Hei, tämä on kymmenen vuotta vanha. Toi on jo naimisissa ja kolmen lapsen äiti. Naiset ei jää yksin! Se on luonnonlaki ja löytyy fysiikan kaavakirjastakin.