Exästä eroon

Uusi suhde alkoi niinkin yksinkertaisesta syystä kuin että rakastuin. Aivan totaalisesti. Vuosi sitten.

Ex mieheni ja minun välillä oli intohimoinen suhde joka on jäänyt kummittelemaan takaraivoon. En kaipaa häntä takaisin, mutta hänen ja minun välille jääneet keskeneräiset asiat pitäisi saada päätökseen. Ex ei koskaan pyytänyt anteeksi lyömisiään eikä hän ole minun lopetettua suhteemme edes vaivautunut keskustelemaan aiheesta. Minä rakastin kunnes tajusin että rakkaus ei riitä häntä muuttamaan. Se miksi hänen olisi pitänyt muuttua oli se että en ollut onnellinen mykän ja väkivaltaisen miehen kanssa. En vain voinut elää siinä. Eikä hän minun kanssa. Hän huusi usein riidoissa kuinka ei vain voi elää kanssani. Hän ei saanut eroa tehdyksi. Ja minä viimeisillä voimillani riuhtaisin itseni irti.

Nyt tahdon elämässä eteenpäin, mutta miten saan tämän exän pois jokaisesta päivästäni? Hän häiritsee uutta ihanaa elämääni jossa olen onnellinen ja rakastettu, en alistettu ja hallittu.

alkup. kirjoitti:

Uusi suhde alkoi niinkin yksinkertaisesta syystä kuin että rakastuin. Aivan totaalisesti. Vuosi sitten.

Ex mieheni ja minun välillä oli intohimoinen suhde joka on jäänyt kummittelemaan takaraivoon. En kaipaa häntä takaisin, mutta hänen ja minun välille jääneet keskeneräiset asiat pitäisi saada päätökseen. Ex ei koskaan pyytänyt anteeksi lyömisiään eikä hän ole minun lopetettua suhteemme edes vaivautunut keskustelemaan aiheesta. Minä rakastin kunnes tajusin että rakkaus ei riitä häntä muuttamaan. Se miksi hänen olisi pitänyt muuttua oli se että en ollut onnellinen mykän ja väkivaltaisen miehen kanssa. En vain voinut elää siinä. Eikä hän minun kanssa. Hän huusi usein riidoissa kuinka ei vain voi elää kanssani. Hän ei saanut eroa tehdyksi. Ja minä viimeisillä voimillani riuhtaisin itseni irti.

Nyt tahdon elämässä eteenpäin, mutta miten saan tämän exän pois jokaisesta päivästäni? Hän häiritsee uutta ihanaa elämääni jossa olen onnellinen ja rakastettu, en alistettu ja hallittu.

Rakastuit mutta silti roikut entisessä...perin kummallista!?Ootkohan nyt ihan varma että olet rakastunut...ei kyllä ihan siltä kuulosta!

alkup. kirjoitti:

Uusi suhde alkoi niinkin yksinkertaisesta syystä kuin että rakastuin. Aivan totaalisesti. Vuosi sitten.

Ex mieheni ja minun välillä oli intohimoinen suhde joka on jäänyt kummittelemaan takaraivoon. En kaipaa häntä takaisin, mutta hänen ja minun välille jääneet keskeneräiset asiat pitäisi saada päätökseen. Ex ei koskaan pyytänyt anteeksi lyömisiään eikä hän ole minun lopetettua suhteemme edes vaivautunut keskustelemaan aiheesta. Minä rakastin kunnes tajusin että rakkaus ei riitä häntä muuttamaan. Se miksi hänen olisi pitänyt muuttua oli se että en ollut onnellinen mykän ja väkivaltaisen miehen kanssa. En vain voinut elää siinä. Eikä hän minun kanssa. Hän huusi usein riidoissa kuinka ei vain voi elää kanssani. Hän ei saanut eroa tehdyksi. Ja minä viimeisillä voimillani riuhtaisin itseni irti.

Nyt tahdon elämässä eteenpäin, mutta miten saan tämän exän pois jokaisesta päivästäni? Hän häiritsee uutta ihanaa elämääni jossa olen onnellinen ja rakastettu, en alistettu ja hallittu.

Anteeksi en lukenut loppuun asti...tässä taas näkee että se välillä kannattaisi!!!Mul on loppu peleis sama tilanne...mies hakkas ja piti koko ajan yllä henkistä väkivaltaa...silti välillä mietin olisiko mulla vielä joskus hyvä olla hänen kanssaa sitten kuitenkin mietin kaikkea sitä mitä se paska mulle teki!!!Oli silmät mustana...naimisiin mentiin nii se hakkas mut hää yön päätteeksi...no oma oli vikani että naimisiin menin olihan se jo aikanaan lyönyt mua mut mä vaan aattelin et kaikki muuttuu paremmaksi mutta minä en muuttunut eikä hän!!!Se on ikävä tosi asia että entisistä ei aina niin vain pääse yli vaikka he olisivat tehneet mitä paskaa tahansa...Itse elelen edelleen yksin (koiran ja kissan kans) en päästä ihmisiä lähelleni pelkään että taas sattuu!Mutta elämä jatkuu...onneksi:)Kyl ne vanhat asiat kannattaa selvittää mutta jos exä ei halua nii parempi unohtaa koko juttu ja jatkaa elämää...nyt kun sinullakin tuntuu kaikki olevan kohillaan ja tunnet itsesi arvostetuksi jälleen...niin sen pitääkin olla!!!Kaikkea hyvää sinulle:)