Minulla(16) ja tyttöystävälläni meni loppiaisena poikki, mutta sovimme, tai se sopi kun mä vaan mumisin jotain, että olemme kuitenkin ystäviä.
Emmehän ehtineet ollatkaan kuin 3kk yhdessä, mutta minun tunteet olivat syvät ja vankkumattomat...Ehdin kuvitella ensi kesää ja tulevia vuosia vaikka näin nuori vielä olenkin ja olin niin onnellinen. Mutta sitten minulle ilmoitettiin että tunteet eivät ole molemminpuoliset. Sitä tässä vain tuskailen että onko se jollakin tavalla säälittävää tai mitä naiset ajattelevat että jos se tyyppi jonka jätti ni kirjottaiskin teille jonkun näkösen kirjeen missä kertos kaikista tunteistaan ja niistä asioista mitä kuvitteli...Kuvitteleeko naiset että "onpas sitkeä kaveri. Eiks se nyt vaan käsitä ettei vois vähempää kiinnostaa!!"
Kiitos vastauksista...
Emmehän ehtineet ollatkaan kuin 3kk yhdessä, mutta minun tunteet olivat syvät ja vankkumattomat...Ehdin kuvitella ensi kesää ja tulevia vuosia vaikka näin nuori vielä olenkin ja olin niin onnellinen. Mutta sitten minulle ilmoitettiin että tunteet eivät ole molemminpuoliset. Sitä tässä vain tuskailen että onko se jollakin tavalla säälittävää tai mitä naiset ajattelevat että jos se tyyppi jonka jätti ni kirjottaiskin teille jonkun näkösen kirjeen missä kertos kaikista tunteistaan ja niistä asioista mitä kuvitteli...Kuvitteleeko naiset että "onpas sitkeä kaveri. Eiks se nyt vaan käsitä ettei vois vähempää kiinnostaa!!"
Kiitos vastauksista...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanoisin että älä kirjoita mitään kirjettä, unohda koko asia. Itse joskus erehdyin kirjoittamaan, mutta ei se mitään muuttanut. En usko, että tuntojesi kertominen hänelle muuttaa yhtään sitä miten hän sinuun suhtautuu.
Erot on aina ikäviä, oli siihen johtaneet syyt mitkä tahansa. Tuo mitä kysyit, riippuu täysin ihmisestä, joka kirjettä on vastaanottamassa. Minusta tuollainen kirje olisi ihana, varsinkin kun olen tullut siihen tulokseen että miehet puhuvat liian vähän tunteistaan. Kirjeessä voisi olla helpompi kertoa. Kirjoita ihmeessä, tuskin menetät siinä mitään! Tsemppiä!
ei se varmaan pahennakkaan asiaa, ja tulee
sulle itselle ainaki parempi olo...
ainaki luulisin
Jos fiksusti kirjoitat. Ei mitään semmosta takaisin itkemistä. Kerrot vaan miltä tuntuu.
Ohihan se juttu on varmaan lopullisesti, mutta tommosia asioita ei saa jättää sisälle kytemään. Kasvotusten ois tietenki parempi, mutta kirjettä kirjoittaessa saa paremmin asiat sanottua kun on aikaa miettiä.
Helpompi sitten jatkaa eteenpäin kun on asiat purettu. Sinä olet nuori kun Piru pienenä, ehit todennäköisesti vielä seurustella ennen eläkeikää. Tsemppiä vaan!
Asiaan on kaksi mahdollisuutta.Joku saattaa ajatella,että se vaan roikkuu,mutta joku taas saattaa ajatella,että et esim."uskaltanut" kertoa tunteistasi suoraan niin päätit kirjoittaa kirjeen.Olen sitä mieltä,että parempi kirjoittaa se kirje kuin olla kirjoittamatta.Siinä ei menetä mitään vaikka sen lähettää.Se,minkälaisen mielikuvan tämä tyttö saa siitä kirjeestä,riippuu täysin kirjeen sisällöstä.Jos se on sellainen "ruikutuskirje" niin varmasti hän kuvittelee,että roikut.Mutta jos esität asian niin,että hyväksyt eron,mutta haluat vain selventää tunteesi hänelle,niin eiköhän hän ymmärrä.Sinä tiedät parhaiten millainen hän on luonteeltaan.Jos hän on tunteellinen niin uskon,että hän myös ymmärtää sinua.Tsemppiä sinulle!Ota itseäsi niskasta kiinni ja toisella kädellä tartu kynään ja ala kirjoittamaan tunteesi saloja!:)
Mulla meni itseasiassa juuri viikkoa aiemmin poikki kun sulla. Kolmevuotta sitä miltei kesti. Hänkin haluaa olla edelleen ystävä, omat tunteet ovat vaan niin paljon ystävyyttä suuremmat. Takaisin en häntä enää voi koskaan saada, mutta olen itsekin juuri kirjettä kirjoittanut muutaman päivän. Siitä tulee ilmeisesti aikamoinen tiiliskivi. Jäi niin paljon sanomatta. Kirjoitankin vain sen takia etten harmittelisi sitten koko ikääni sitä miksen silloin sanonut.