Kaukosuhde ja mies petti. Hän rakasti minua, tiedän sen, mutta ei näköjään kuitenkaan tarpeeksi. Minulle hän oli kaikki, elämäni valo. Aikaa erosta kulunut noin puoli vuotta. Tuntuu edelleen, että kuolen. Aika ei ole parantanut haavojani. Maailmani on pilkkopimeä, vaikka olen yrittänytkin valaista sitä vielä heikolla lampulla, josta kuitenkin kohta loppuvat viimeisetkin patterit.
Sika
Sian ex
71002
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruveta kaukosuhteeseen? Olemaan hölmö ja höynäytettävä? Kehittämään koko "suhteen" omassa pikku päänupissaan?
Vaikka sinuun nyt koskee niin paljon,ettei kukaan uskoisi..niin se kipu on helpompi joka tapauksessa kestää,kuin se kipu,että joudut epäilemään kumppaniasi joka päivä,saada todisteita uskottomuudesta,epämääräisistä puheluista,selittämättömistä ns.häipymisistä,sinusta ulottumattomiin,ei vastaa puhelimeen,ei soita takaisin,mihin ei löydy vastausta,vaikka kuinka kyselisit.Ja vaikka antaisit miehen olla rauhassa,ei hän hätkähdä,hiljaisuuttasi.Koska toinen kuvioissa siellä omalla paikkakunnalla.Ja jos erehdyt itse ehdottelemaan tapaamista tiettynä aikana,se ei käy,aina löytyy selitys..milloin työ,milloin mikäkin..muka.Itse erehdyin ,sinisilmäisenä,annoin anteeksi kaikki nämä,luullen asioiden muuttuvan,jos muutettaisiin yhteen..niin kävikin.Alkuun juttu toimi,kai,en osannut epäillä,onnessani,kun olin.Juttua kesti....jonkin vuoden.Siinä oli kaikki kiemurat,mitä voi olla,miehen epäluotettavuudessa.Asiat menivät niin pitkälle,että oltiin käräjillä,pahoinpitelystäni.En koskaan uskonut näin käyvän,mies osasi olla lipevä,peittää kaiken ilkeyden sisälleen,kunnes oli saanut minut koukkuun.Maksoin jopa laskut yhdessä vaiheessa ,kun hänellä oli pienet tulot.Kävin töissä,tein kotityöt jne.Pikkuhiljaa selvisi,että hän oli narsisti.Alkoholia kului,ravintolat kiinnosti,enemmän,kuin kotielämä.Jos olin allapäin,hän alkoi ensin keskustellen ihmettelemään,myöhemmin naljailemaan,haukkumaan..kun en ole iloinen,miksi en jaksa sitä ja tätä,niin kuin muut.Olen todella katunut kaukosuhdetta..en tuntenut miehen taustoja,tietenkään,mistä olisin voinut tietää,millainen hän on.JOS tästä oli sinulle ajatuksia herättäviä asioita,olen osannut ehkä himpun verran lohduttaa.Tsemppiä sinulle.
Kiitos. Suhteemme oli sikäli erilainen, että tunsin kyllä hänen taustansa, koska olemme asuneet ennen samalla paikkakunnalla. Mutta asiat menivät silti niin kuin menivät. Olet kyllä täysin oikeassa, että nyt on jollain tapaa 'helpompaa' kuin silloin, kun hän petti minua suhteemme loppuaikana. Se, ettei hän vastannut ym. oli pahinta. Kiitos sinulle todella paljon ajatuksistasi, helpotti hieman, kun sai taas myös erilaisen näkökannan asiaan.
Ei sinun ole tarkoitus olla kenenkään kynnysmatto, näitä tapauksia kyllä riittää.. ikävä kyllä :(
Erään miehen sotkuisia suhteista sivusta seuranneena voin kertoa että tollainen narsistinen käyttäytyminen ei yleensä muutu, kun vasta siinä vaiheessa kun kaikki läheiset ihmiset ovat jo loitontuneet.
Mutta, luulisin että olet tehnyt palveluksen, ennen kaikkea itsellesi, ei toolasta pidä kenenkään sietää..
ja myöskin tälle miehelle, jos tollainen käyttäytyminen annetaan aina anteeksi ei se siitä koskaan tule miksikään muuttumaan..
Tsemppiä ja voimia.. :)
Sellaisia ne kaukosuhteet voi olla. Jotkut antaa itsellensä luvan ns. pettää. Mies löysi onnensa lähempää, eikä tarvitse ikävöidä liian pitkän välimatkan takia. Sä olisit voinut tehdä saman asian. Mutta nythän sulla on mahdollisuus etsiä itsellesi toinen mies myöskin omalta paikkakunnalta tai lähempää.
melkein toivoisin rakkaani pettäneen minua. Olisi edes jokin syy, miksi vihata häntä. Nyt tunnen vain suurta surua ja rakkautta häntä kohtaan :`(
Lohduttaako ollenkaan: mulla on aivan sama tilanne. Eikä helpota, kohta 3kk takana. Olen vihainen, katkera,mutta rakastan edelleen.