Karismaattinen ihminen?

Karismahan koostuu useasta eri osatekijästä. Positiivinen karisma voisi koostua esim. miellyttävästä ulkonäöstä, älykkyydestä ja hyvästä keskustelutaidosta. Karismaattinen ihminen on sekä fyysisesti että varsinkin henkisesti puoleensavetävä. Karismaattisella ihmisellä on kyky saada "normaalia" syvällisempi yhteys toiseen ihmiseen.

Karisma on jotain sellaista mitä ei juurikaan voi harjoitella. Sitä vaan joko on tai ei ole. Karisma ikään kuin huokuu ihmisestä ja se saa muut ihmiset hakeutumaan tämän karismaattisen henkilön seuraan. Jos ihminen on oikeasti karismaattinen, niin hänen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin ilmaantua paikalle, niin ympärillä olevien ihmisten mielenkiinto herää. Karisman voi joissain tapauksissa suorastaan aistia, vaikka henkilö ei tekisi mitään muuta kuin istuisi sohvalla ja lukisi lehteä.

miellyttävää ulkoista habitusta, mutta enimmäkseen muiden ihmisten ja itsensä kunnioittamista ja muista ihmisistä kiinnostuneisuutta. Se on sellaista sisäistä säteilyä, joka viestii että me ollaan tässä kaikki samassa veneessä. Keinosäteilyä saa silmiinsä aikaiseksi sulkemalla sieraimet ja puhaltamalla, jolloin silmät alkavat loistamaan.

Pitkä, tumma, komea ja akateeminen, joka huomioi vain yhden naisen kerrallaan.

Itsevarma, itsenäinen, tietää mitä tahtoo. Itsetunto kohdillaan - ei alhaalla eikä pilvissä. Nämä ainakin tulee mieleen.

...sellainen joka on todella vapaasti oma itsensä ja muutkin huomaavat sen. Ihmisillä kun tuntuu olevan jonkinlainen tarve miellyttää muita, ja jos joku on vain oma itsensä ja siinä luonnollinen, niin se on karismaa.

Toisaalta tietysti että saa karismaattisen ihmisen leiman täytyy jollain tapaa näkyä muillekin eikä hukkua massaan. Mutta luonnollisesti.Joissain ihmisissä on vain karismaa ja joissain ei.

Mutta toisaalta karisma varmasti näyttäytyy eri ihmisille eri tavoilla, joten jollekin toiselle tylsältä vikuttava ihminen voikin olla erittäin karismaattinen.

Pointti? Sitä ei voi teeskennellä tai tavoitella. Olkaa mitä olette!

Kerran olen kohdannut karismaattisen miehen. Mies täytti tilan ympäriltään. Tietynlaista säteilyä, mutkattomuutta, hyvää itsetuntoa. Mies ei ollut pitkä, eikä komeimpia tapaamistani yksilöistä.

ON HENKILÖKOHTAISTA VETOVOIMAA.

Karisma on sitä että saa jotain liikettä aikaan toisissa ihmisissä. Karisma pitää olla havaittavissa - ei ole "näkymätöntä" karismaa. Opin paljon karismasta kirjasta voittava kierre. Siellä puhuttiin energian mobilisoimisesta ja että sitä voi harjoitella.

Karismaattinen heheh...kokemuksella myös narsistinen ihminen, joka
verhoutuu karismaattisuuden taakse. Kyllä siinä karismat katoaa, kun
totuus karismaattisuudesta paljastuu.

Pakko vastata vuosia vanhaan kyssään, sillä tää on ikuisuuskysymyksiä! Joku sanoo, että karismaa joko on tai ei, jonkun mielestä sitä voi kehittää. Joku näkee sen hiljaisessa ja syrjään vetäytyvässäkin, joku räiskyvässä väriläntissä.

Itse uskon kehitykseen, koska olen sitä nähnyt. Ensin vastataan vaikka laulajalle 12 vuotta että ei kelpaa, ei sussa ole, ei kiitos, ei näy mitään, ei susta ole, tai sussa on liikaa ja liian vähän... Ja sitten käy jotain, tuuri, onni, oikea paikka ja kas kummaa, sama henkilö onkin karismaattinen ja oikea ja tähti ja ties mitä. Tai nuorena kukaan ei huomaa, ketään ei kiinnosta ja vanhetessa ihailijat lisääntyy: uran ja ihailun huippu voi tulla vastaan 60-vuotiaana. Joillain tuntuu olevan tämä ominaisuus lapsesta saakka, ja jotkut taas tuntuvat kadottavan sen jossain elämän kolhussa. Lisäksi ihmiset tuntuvat olevan todella suuresti eri mieltä siitä, kuka on kenenkin mielestä karismaattinen.

Eli mistä on kyse. Kusipäällä voi olla karismaa siinä missä mukavallakin, siihen se ei liity. Juurikin tätä vetovoimaansahan lahkojohtajat ja psykopaatit myös hyödyntävät, joten se ei aina ole positiivinen ominaisuus eikä hyvänlainen vetovoima. Iästä se ei myöskään ole kiinni tai ammatista, Connery on mielestäni aina vaan yhtä karismaattinen ja toisaalta Äiti Teresassakin oli karismaa aina vaan. Olen myös nähnyt rupumiehen perässä juoksevan laumoittain naisia: vetovoimaa tuntuu riittävän vaikka mitään muuta ei riittäisikään. Auervaarat ja -ttaret puijaavat ja huijaavat perustuen pelkkään vetovoimaan, kiinnostavuuteen, karismaan.

Se tuntuu olevan jotain, mikä ihmisellä voi myös kehittyä ja tulla esiin jonkun/joittenkin asioitten johdosta ja sen voi myös kadottaa hetkellisesti ja ikäänkuin tuhlata. Joillain se on luonnostaan ja joillekin sellainen vaatii jotain vapautumista.

Lisäksi kenen kanssa tahansa keskusteleekaan, niin se tarkoittaa aina hieman eri asiaa. Ehkä siis karisma on sana, missä pitää ottaa aina huomioon siitä puhujan tausta, syyt, asia, pohja. Siis kun minä kerron tavanneeni äärettömän karismaattisen ihmisen, se on todennäköisesti eri tyyppi, kun mistä sinä tulet kertomaan minulle :)

Karisma on yliluonnollista, sitä on vain hyvin harvoilla ihmisillä, synnyinlahjana.

Karsimaattisella ihmisellä on useimmiten kovan kuoren alla todella paljon vilpitöntä herkkyyttä. Karsimaattisimmat tunnetuista ihmisistä kautta aikojen ovat mielestäni miehistä Marlon Brando ja naisista Elizabeth Taylor. Kun he näyttelevät valkokankaalla, katse ei kiinnity kehenkään muuhun! Käsittämätöntä vetovoimaa kummassakin!

Jotain erityistä energian virtaa se on ja harvoilla, eihän sitä tiedä vaikka sekin olisi osittain (varmaan onkin) geeneihin liittynyt ominaisuus. Tietyt molekyylit lähettävät tietynlaista aallonpituutta, näitä molekyylejä karismaattisilla ihmisillä enemmän, niiden energia säteilee ympäristöön :)))

Karismaa joko on tai ei. Sinun tapauksessasi varmaan ei kun et edes pysty hahmottamaan koko karismaattisuutta.

Karismaattisessa ihmisessä on mielestäni valovoimaa ja positiivista energiaa. Karismaattisen ihmisen ei tarvitse olla ulkoisesti kiiltokuvamaisen kaunis/komea, mutta hän erottuu joukosta jollain ulkoisella seikalla. Esimerkiksi olemus, tyyli, ilmeikkyys tms. Karismaattisen ihmisen ei tarvitse olla varsinaisesti hirvittävän itsevarma, mutta tietynlaista sulavuutta käytöksessä on, sitä voisi kutsua myös sosiaaliseksi älykkyydeksi. Karsima itseasiassa kärsii pahasti jos ihminen omaa liian suuren egon. Karismaattinen ihminen ei siis ole itsevarma limanuljaskamaisella tavalla. Karsimaattinen ihminen loistaa todellisilla avuillaan eikä hänen tarvitse korostaa itseään saadakseen ihailua.

Karismaattisin näyttelijä on mun mielestä Beck-sarjan Gunvald (tiedän vaan roolinimen). Se on niiiin ihanan miehekäs, itsevarma käytös, hyväryhtinen, kauniit silmät ja komea tukka. Henkisiä ominaisuuksia en nyt tähän osaa valitettavasti listata.

Kummassa on enemmän karismaa, jos nainen kysyy baaritiskillä
mieheltä, että "Kukas sinä olet?" ?

"My name is Bond, James Bond - Licence to kill."

"Ai mikä mun nimi on, Jameshan se ja sukunimenkin varmaan
haluat tietää, sen on Bonddi, eks sie minnuu tunne. Ja tiäks mitä,
mulla on lupa räiskiä pyssyllä pahiksia. Oon kova naissankari,
kaadan kuule naista ku heinää, sutkin kohta, jahka kaadan tän
votkamarttiinin ekaks kitusiini. Mennääks sun vai mun sviittiin?"

emmä tiiä mut mult ainakin aina kysytään et kuka sä oikein olet ja tollee.ja sit jos mä oon jossain muus kaupungis mult kysytään sillee et ootsä sieltä ja sit kunnioitetaan kuitenki.ihan hullust lähtien kunnioitetaan.

Pitää asua noin ylikin 100km etäisyydellä omasta äidistään ja pärjätä omillaan.
- Ja isästä myös.

Karismaattisuus on yksikertaisesti LUONTAISTA SEKSIKKYYTTÄ ihmisessä, ei mitään muuta.

Ai naisen logiikalla?

Naisethan ovat jostakin kumman syystä omaksuneet asenteen, että karismaattinen mies on ikääntynyt.Samaan sarjaan kuuluu asenne, että nainen rupsahtaa, mutta mies pysyy nuorekkaana.

Naisen logiikalla ei ole arvoa, koska se n niin manipuloitu.

Karisma on vetovoimaa. Määrittelemätöntä, mutta kuitenkin sellaisella ihmisellä oletetaan olevan kaikki.

seksuaalista vetovoimaa. Sellaisella ihmisellä on kaikki, kun hänellä on seksuaalista vetovoimaa, jota hän voi käyttää missä tilanteessa vaan, koska se on ainoa vetovoima, jollaista ihminen todella tarvitsee ja joka puree.

Naisen ei esimerkiksi tarvitse olla älykäs tai päästää suustaan mitään järkevää, kunhan hänessä sexyä, joka naisessa korvaa älyn :)

Miehen seksikkyys on enemmän pinnan alla, tiedoissa ja taidoissa maskuliinisuudessa, ei ulkonäössä.

Heti aamulla ja takaapäin aamujäykällä, se potkaisee aamun hyvin käyntiin,..taivas varjele,...mikä sieltä tulee :D

Karismaattinen on empaattinen ja sympaattinen. Sellainen joka ymmärtää elämän kolhuja (monesti itse pohjalla käyneenä), osaa lohduttaa ja rohkaista muita, empatisoida (myötäelää).
Tietynlainen ujous ja aitous kuuluu karismaan. Monet "tavikset" on hyviä esiintyjiä ja ihan mukavia, mutta he yrittävät peitellä epäonnistumisia, vetävät esiintymisiä rutiininomaisesti ilman tunnetta ja ovat jollain tapaa tylsiä.

Empaattinen ja sympaattinen vai? Ehei, karsimaattinen voi olla vaikka empaatiton narsisti, sillä se hurmaa, vie jalat alta ja puhuu pään pyörälle ja on niin sexy. Narsisti ei ole tylsä, sillä on helvetinmoinen karisma ja se tietää sen ja osaa käyttää sitä heti, kun astuu ovesta sisään. Monet viihdetaiteilijat ovat karsimaattisia ja narsistisia, he tarvitsevat julkisuutta oman karismansa jakamiseen ja julkituomiseen. Tavikset ovat mitä ovat, mutta narsisti on KARIMAATTINEN ja HURMAAVA,...harmi mutta usein kovin tunteeton tunteilla leikkijä.

Tätä olen monta kertaa yrittänyt sanoa, kun puhutaan aina siitä, että miten ATM nostaa mahdollisuuksiaan naismarkkinoilla, miten KTM etenee YTM:ksi, jne.

Olen monta kertaa kirjoittanut ihmisen karismasta ja luonteesta. Karismaan liitetään aina se ihmisen luonne, persoonallisuus, itsetunto, asenne, fiksuus, jne. Toki nekin varmasti kuuluvat siihen karismaan, mutta kun se ei todellakaan ole pelkästään sitä.

Luonne ja persoonakin on monella tapaa synnynnäistä. Voit toki yrittää muuttaa itseäsi, mutta vain ja ainoastaan niiden tiettyjen raamien sisällä. Perusluonnetta ja persoonaa ei voi enää muuttaa. Olen monta kertaa todennut, että joillakin, aniharvoilla kylläkin, miehillä vain on sellaista seksuaalista karismaa, jota ei saada millään harjoittelulla aikaan. Siis sellaista seksuaalista luonnetta, persoonaa, sisäistä hehkua, jne. joka kiinnostaa naisia. Totta kai seksuaalinen itsetunto ja asennekin vaikuttaa tuohon, mutta kuten sanottua, monella miehellä on itsetuntoa ja asennetta, persoonaa ja luonnetta, ulkonäköäkin, mutta ei karismaa lainkaan.

Moni yritysjohtaja tai jonkun kurssin vetäjä on harjoitellut sitä johtamista ja ihmistaitoja. Hän on opetellut, miten ihmisten kanssa ollaan, miten ihmisiä johdetaan ja käsitellään, jne. Totta kai sitäkin pitää harjoitella, kukaan ei ole täysin seppä syntyessään, mutta jotkut ihmiset, aniharvat tosin, ovat kuin syntyneet johtamaan ja toimimaan ihmisten kanssa. Se vain on sellainen tietty erityispiirre ja synnynnäinen vahvuus, jossa ihminen pystyy (huom! ei siis osaa) toimimaan ihmisten kanssa, saamaan heihin normaalia suuremman kontaktin, huomaa erilaisia asioita ihmisissä ilman mitään harjoittelua, jne.

Ihmissuhdetaitoja voi aina opetella, aina voi opetella ihmisten johtamista, aina voi opetella keskustelutaitoja, jne. mutta tällä lahjakkuudella tarkoitan nimenomaan sitä, että ihminen vain kykenee jo luonnostaan toimimaan ihmisten kanssa paremmin kuin muut. On synnynnäisiä johtajanpiirteitä ja muutkin vain aistivat sen.

Ei kyseisen ihmisen tarvitse siis tietää ja osata kaikkea, eikä omata elämänkokemusta, vaan muut ihmiset yksinkertaisesti vain aistivat sen tietynlaisen hehkun, magneettisen vetovoiman, jne. Sitä voi nähdä monta ihmistä elämän aikana, mutta vain ja ainoastaan esimerkiksi yksi niistä tekee aina lähtemättömän vaikutuksen. Ei ole erityisen fiksu, ei älykäs, ei välttämättä ulkonäköä paljoa omaava, jne. Ei siis mitään sellaisia erityisiä piirteitä missään, että kukaan huomaisi, mutta kuitenkin, vaikka ei puhuisi yhtään mitään, niin silti muut vain aistivat sen hehkun ja magneettisen vetovoiman.

Naiset katsovat karismaattiseksi sellaisen miehen, joka kyykyttää heikompia miehiä. Turpaanvetäjämiehet, ne jotka pieksävät heikompia miehiä, ovat naisille herkkua...

Tuo tappelualttius on tietenkin yksi piirre, mistä naiset kiinnostuvat miehessä, mutta mitään karismaa se ei ole. Se on vain yksi haluttava piirre miehessä.

Ja vaikka naiset kuinka aina sanovat, että tappeleva mies ei muka ole kiinnostava, niin kyllä se vain on. Ei tarvitse kuin ravintolaan mennä ja siellä syntyy rähäkkä, niin naiset joukolla ihailevat. Tietenkin tässä voidaan taas miettiä, mikä on kyseisten naisten älykkyystaso, mutta tuo on huono yritys. Kauniita ja seksikkäitä naisia on noidenkin ihailijoiden joukossa, ja mitähän miehet naisessa ihan ylipäätään katsovat? Ei se naisen kauneus ja seksikkyys ainakaan luotaantyöntävä juttu ole.

Tässä taas joku sanoo, että eivät ne tappeluista innostuvat naiset mitään fiksuja ole, mutta kyllä se vain naisilla on se biologinen vaisto ja halu, alitajuinen halu kiinnostua niistä voimakkaista miehistä, ketkä pystyvät myös fyysisesti suojelemaan naistaan. Vaikka kuinka sanotaan, että se luonne on tärkein ja naiset tykkäävät pehmeistä miehistä, jotka ovat sitä perheenisän luokkaa, niin tietyssä mielessä kyllä. Mutta harvoin nainen tuollaiseen mitään aitoa seksuaalista vetoa tuntee.

Ja onhan se rähjääjämies, kunhan ei mikään säälittävä pelle ole, niin paljon jännittävämpi ja mielenkiintoisempi mies kuin se ujo ja kiltti hissukka. Kyllä sillä fyysisellä voimalla ja koolla on TODELLA PALJON merkitystä, kun puhutaan siitä seksuaalisesta vetovoimasta. Kaverina voi olla vaikka millainen hintelä homopoika, jonka kanssa käydään vaateostoksilla, mutta sitä seksiä harrastetaan ihan muiden tyyppien kanssa.

Ja ylipäätään, mitä seksikkäämpi ja puoleensavetoavampi mies, sitä enemmän naiset kiinnostuvat. Toiset ovat seksikkäämpiä ja puoleensavetävämpiä miehiä kuin toiset, eikä siitä pääse mihinkään. Seksuaalista tasa-arvoa ei tähän maailmaan saada, niin että kaikki maailman miehet olisivat yhtä seksikkäitä ja heillä olisi yhtä suuret naisensaantimahdollisuudet.

Ylipäätään tuo seksuaalinen menestys naisten keskuudessa menee täysin epäreilusti. Mies saattaa olla salilla treenannut, tyylikkäitä vaatteita käyttävä, keskustelutaitoinen, flirttaileva ja fiksu, asennetta ja itseluottamusta omaava, jne. mutta ei kuitenkaan omaa sitä naismenestystä niin paljoa kuin toiset. Ja vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi, niin ei vain naiset kiinnostu läheskään yhtä paljon kuin niistä halutuimmista miehistä.

Puutteita saattaa olla ulkonäössä (kasvot, ruumiin ja raajojen pituus, ylipäätään fyysinen koko, kalun koko, seksuaalinen luonteen ja karisman puute, jne.). Esimerkiksi noiden puutteiden takia mies ei ikinä yllä sille tasolle, mille haluaisi.

Minäkin käyn salilla kolme kertaa viikossa ja urheilen. Käytän tyylikkäitä vaatteita ja omasta mielestäni olen ihan fiksukin. Mutta eipä niitä naisia ole. Tietysti joku voi sanoa, että asenetta pitäisi löytyä ja itseluottamusta lisätä, mutta pointti tässä onkin siinä, että vaikka minulla olisikin tuota asennetta ja itseluottamusta, niin en kuitenkaan pääse sille tasolle, mitä tarkoitan.

Itsevarmuus, joka näkyy ilman että sitä täytyy esitellä.

"Itsevarmuus, joka näkyy ilman että sitä täytyy esitellä."

Kyllä, mutta tiedän paljon miehiä, joilla tuollaista itsevarmuutta, mutta siltikään eivät mallitason naiset kiinnostu heistä. Siltikään eivät kauniit naiset tule ravintoloissa tekemään aloitteita. Siltikään naiset eivät kiinnostu näiden miesten ulkonäöstä, karismasta, luonteesta, jne. Siltikään he eivät saa naisilta niin paljoa SEKSUAALISTA kiinnostusta ja huomiota naisilta kuin tarkoitan.

Eli tarkoitan siis miestä, jonka ulkonäkö, olemus, miehisyys, karisma, jne. tekevät jo sen vaikutuksen. Eli SUURIN OSA naisista viehättyy kyseisen miehen komeudesta, ulkonäöstä, olemuksesta, jne. Vasta sitten paljastuu se luonne ja persoona kun avaavat suunsa ja alkavat puhua.

Tuo, että on itseluottamusta ilman, että sitä täytyy esitellä. On paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät tee itsestään numeroa, eivätkä hae huomiota, mutta omaavat itseluottamusta, mutta heillä ei siltikään ole sitä karismaa. He eivät millään muotoa ole sellaisia karismaattisia ihmisiä KUIN MINÄ TARKOITAN.

Moni juuri sekoittaa siihen karismaan sen ulkonäön, fiksuuden, itseluottamuksen, asenteen, jne. Totta kai niitäkin varmasti tarvitaan, mutta se ei ole selleista karismaa, MITÄ TARKOITAN. Tarkoitan nimenomaan sellaista karismaa, jonka muut AISTIVAT. Aistivat nimenomaan ilman, että kyseinen ihminen avaa suutaan, tekee mitään eleitä, jne. Siis sellaista hehkua, jota on ANIHARVALLA ihmisellä.

Ihmisellä voi olla fiksuutta, itseluottamusta, asennetta, jne. mutta sellaista sisäistä hehkua ja magneettisuutta ihmisessä ei ole. Ulkonäkö, asenne ja itseluottamus tuovat varmasti mielenkiintoa ihmiseen kuin ihmiseen, mutta se sisäinen hehku ja magneettinen vetovoima ovat AIVAN ERI ASIA.

Se on siis nimenomaan sellaista hehkua, jonka muut ihmiset AISTIVAT. Kuten sanottu, jossakin paikassa saattaa olla paljon ihmisiä. Aina tulee ovesta sisään kaikenlaisia ihmisiä, joilla on itseluottamusta ja asennetta. Kukaan kuitenkaan ei painu kenenkään mieleen mitenkään, ovat vain tavallisia ihmisiä, kaikki näkevät vain pelkän ulkonäön ja olemuksen.

Mutta sitten jos huoneeseen saattaa tulla OIKEASTI KARISMAATTINEN ihminen, niin hän suorastaan täyttää koko huoneen. Hän vain jotenkin hehkuu sellaista magneettista vetovoimaa, jonka muut aistivat ja saavat aikaan sellaisen reaktion, että tuossa ihmisessä on jotain erityistä. Joku OIKEASTI KARISMAATTINEN ihminen saattaa vain vaikka lukea lehteä jossakin, mutta oikeasti täyttää koko huoneen, tilan ja ajan.

Tuollaisilla ihmisillä aivan varmasti on myöskin se itseluottamus kunnossa, mutta LÄHESKÄÄN kaikilla ihmisillä, joilla on itseluottamus kunnossa, ei ole minkäännäköistä karismaa. Se vain on huono homma, että karismaan sekoitetaan kaikenlaista sellaista paskaa, joka ei todellakaan kuulu siihen. Ajatellaan että kaikki mielenkiintoiset ihmiset ovat karismaattisia, no eivät tasan ole. Ovat ehkä ulkonäöltään vetoavia, fiksuja, keskustelutaitoisia, mutta se karismaattinen VETOVOIMA JA HEHKU puuttuu siitä ihmisestä. On aivan turhaa sotkea karismaan mitään turhaa.

Eli karisma nimenomaan on SITÄ SYNNYNNÄISTÄ, syntymän mukana saatua tiettyä luonnetta, olemusta, hehkua, säteilyä, magneettista vetovoimaa, jota ei voi millään fiksuudella tai ulkonäöllä selittää. Jotkut ihmiset vain ovat tuollaisia, ei sellaiseksi tulla, muututa tai kehitytä. SE KARISMA, MITÄ MINÄ TARKOITAN, on synnynnäistä, jotkut voivat varmasti sotkea siihen jotain muuta turhaakin.

Hauska juttu, jos et ole SELLAINEN karsimaattinen hlö, osaat kuitenkin kirjoittaa. Siis opiskellut, ajattelevainen, no hätä, olet vain ollut väärissä paikoissa. Ja mitä mallitasoisiin naisiin tulee, niille se peili on tärkeämpi kuin kirjoitustaito. Ja näin se on, karisma on sisäsyntyistä, ihmisessä valmiina olevaa, monien ominaisuuksien summa.

Nimenomaan, karisma on sisäsyntyistä, hehkua, joka vaikuttaa muihin ihmisiin. Seksuaalinen karismakin on juuri sitä, se ei muodostu mistään ulkonäöstä tai luonteesta, tai persoonasta, vaan sellaista sisäistä, seksuaalista hehkua, jotka tässä tapauksessa naiset aistivat ja tuntevat.

Ihan hieno taito tämä kirjoittaminen, mutta mitä minä sillä naisten iskemisessä teen? Ja miten niin väärissä paikoissa? Tuo kaverini viehättää naisia JOKA PAIKASSA, siis toistan JOKA PAIKASSA. Ei ole mitään "väärää paikkaa" hänelle, vaan hän viehättää naisia niin ravintoloissa, kuntosaleilla, työpaikalla, illanistujaisissa, juhlissa, erilaisissa tapahtumissa, jne. Ylipäätään, siellä missä hän on, niin hänestä ovat naiset kiinnostuneita. Katsomatta ikää, ammattia, koulutustasoa, ulkonäköä, fiksuutta, jne. Hän viehättää naisia siis JOKA PAIKASSA. Ei hänellekkään ole mitään väärää paikkaa, hänellä vain sattuu olemaan paljon sellaisia piirteitä ja ominaisuuksia, jotka viehättävät VALTAOSAA naisista: HARVINAISEN KOMEAT KASVOT, fiksuus, keksustelutaitoja, varakkuutta, isoa kalua, sänkytaitoja, aikuismaisuutta, sisäistä ETTÄ ulkoista miehekkyyttä ja maskuliinisuutta, miehekästä pituutta, SEKSUAALISTA KARISMAA JA HEHKUA, jne. Hänestä ovat monet fiksut ja aikuiset naiset sanoneet, että hän on ERITTÄIN VIEHÄTTÄVÄ, KOMEA JA PUOLEENSAVETÄVÄ MIES.

Tuollaiset piirteet vain vetoavat VALTAOSAAN naisista, niin se vain menee. Tietyt piirteet ovat sellaisia ja siinä se.

Ei minua kiinnosta pätkän vertaa tässä asiassa se, että olen opiskellut tai että olen ajattelevainen. Onhan hänkin kirjoitustaitoinen, opiskellut ja ajattelevainen. Ei minua kiinnosta pätkän vertaa tässä asiassa, olenko kirjoitustaitoinen vai en, koska niin monta muuta piirrettä ja ominaisuutta puuttuu.

Ei minkäänlaiseen logiikalla. Toiset (harvat) on ja toiset ei.

Kyllä karismaa on luonnostaan tai ei .Kun olin lapsi naapurissa asui 3 ns.vanhaa poikaa ,yksi heistä oli jotenkin erilainen.Häntä kunnioitettiin aina ihan luonnostaan ,ei pelätty mutta arvostettiin jos hän jotakin neuvoi .Sitten näille kahdelle tehtiin usein jotain jäynää ,että saatiin haukkuja ihan tahallaan.

Kommentoimpa vanhaa... mutta nää luettuani tuli ehkä vähän parempi mieli. Oon luonteeltani lopulta hyvin arka ja ujo, paljon kokenut, mutta nykyään elän ja olen hyvin omalla tapaa, enkä mitenkään kummallisen näköinen edes. Kerran yksi tuntematon tuli eteen ja sanoi että miussa jotain karismaa, suu ymmyrkäisenä ai mitä😅 en edes jääny sen enempää miettimään, mutta välillä häiritsee, koska kuitenkin ujo ja haluaisin useinmiten vaan sulautua joukkoon🙈 ja nostan katseeni niin useimmat tollottaa mitä ihmeellisemmissä tilanteissa, tälle oon koittanut miettiä syytä ja yleensä aina mietin mikä taas vikana ja koitan korjailla kaikkea, naaman likaa tai vaatteiden likaa😅 todellisuus siis toki voikin olla jotain tollasta likaa, en tiedä, yleisilmeeltäni kuitenkin käsittääkseni ihan siisti🤣