Eduskunnan sivuilta (käykää katsomassa lisää www.eduskunta.fi) kopioin Klaus Bremerin puheenvuoron autoverolain lähetekeskustelusta :
---------------------------------------
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 271/2002 vp
Klaus Bremer /r: Arvoisa puhemies! Olen tänään keskustellut yhteensä tunnin asianajaja Petteri Snellin ja Antti Siilinin kanssa. Lähempi esittely taitaa tälle eduskunnalle olla ihan turhaa. Jokainen tietää, että heidän ansiostaan asiat on viety siihen pisteeseen, jossa ne tänään ovat. EU-tuomioistuimelta on tullut langettava tuomio meidän autoverokäytännöllemme ja me seisomme nyt tällaisen uuden autoveroesityksen edessä.
Merkittävää on, että asiaan erikoistunut asianajaja Petteri Snell totesi minulle, että hän on kaksi ja puoli viikkoa yrittänyt tutustua ja tähän lakiin ja tulkita sitä ja hän ei ymmärrä siitä mitään. Siinä ei ole mitään järkeä, johdonmukaisuutta, uskottavuutta. Hän on myöskin näyttänyt tätä lakia asianajajakollegoilleen, ja hän sanoi, että sama on tulos. He eivät yksinkertaisesti pysty tätä sillä tavalla tulkitsemaan, millä tavalla lakia pitäisi voida tulkita.
Ei ole kadehdittava täällä ministeri Niinistön asema tällaisessa tilanteessa. Selkeästi hän liikkuu alueella, jota ei tunne ollenkaan, ja on vaikea selitellä, kun yksinkertaiset asiat todella halutaan tehdä niin monimutkaisiksi, että vain lainvalmistelija sen ymmärtää. On se kumma, että autoveroasia ja tämä ajoneuvovero on niin vaikea ratkaista sellaiseen johdonmukaiseen, selkeään, yksinkertaiseen muotoon kuin se useimmissa maissa itse asiassa on.
Täällä on tullut esille ministeri Niinistön taholta käsitteitä ja väittämiä, kuin että oikean hinnan löytäminen on vaikeaa, tämä tuli esille moottoripyörästä puhuttaessa. On se kumma, että auto- ja moottoripyöräkauppa kuitenkin aina löytää sen oikean hinnan, eikä käytettyjen hinnoissa kovin suuria eroja ole. On alueellisia eroja, mikä muuten tässä autoverolaissa ja kun puhutaan kuluttajahintapohjasta, ei ole ollenkaan huono juttu.
Liikesalaisuus: On se kumma, että autoalalla on vielä liikesalaisuuksia, kun minäkin ihan yksinkertainen jäppinen olen pystynyt selvittämään helpostikin ne niin sanotut liikesalaisuudet eikä niitä pidetä tuolla markkinoilla ollenkaan liikesalaisuuksina. Niitä voidaan tänne tuoda ja selitellä, että nämä ovat liikesalaisuuksia, niitä ei voi kenellekään paljastaa. Se on höpöhöpöpuhetta.
Edelleen: kuluttajahintapohjaan palaan vähän myöhemmin, on se käsittämätön käsite sekin.
Keskimääräinen alennus, mikä on autokaupassa keskimääräinen alennus? Eihän sellaista ole olemassa. Se vaihtelee päivästä toiseen ja riippuu myyjän taloudellisesta tilanteesta ja monesta muusta tilanteesta. Ei sellaista ole kuin keskimääräinen alennus, jos ei haluta väkisin sellaista käsitettä muodostaa, joka antaa sitten vuorostaan tilaa täydelliselle mielivallalle tulkinnoissa. Ministeri Niinistö puhuu täällä cif-hinnasta. Kuinkahan moni ymmärtää, mikä on cif-hinta: cost, insurance, freight. Eihän sellaista lähtökohtaa autokaupassa ole olemassa. Miten voidaan selvittää varsinkin käytettynä ulkomailta tuodun auton cost, insurance, freight? Voin olla väärässä, mutta en ymmärrä, onko vakuutuksilla ylipäätänsä mitään hintaa muodostavaa tekijää. Minä en siis ymmärrä, että pelataan tällaisella käsitteellä, jolla ei ole mitään merkitystä, joka on keinotekoinen ja hämäävä. Tietysti luotetaan siihen, että heitetään cif-hinta ihmisten silmille ja niillä ei ole rohkeutta riittävästi sanoa, että en minä ymmärrä tuosta mitään, mikä se sellainen cost, insurance, freight on. Yhtä hyvin voidaan täällä alkaa puhua lifo- ja lafo-menetelmistä.
Nyt sitten on pakko palata siihen autoverolakiin, joka meillä tällä hetkellä on voimassa, joka eduskunnan voimin säädettiin 18.12.1998 kaikkien budjettiäänestysten jälkeen kello 20.10 perjantai-iltana, jonka jälkeen seurasi pitkä joulu- ja uudenvuodenvapaa. Täällä oli 102 kansanedustajaa enää paikalla silloin ratkaisemassa asioita. Tämä uusi esitys noudattaa ihan samaa vanhaa mallia. Jätetään eduskunnalle tahallisesti aivan vähän aikaa käsitellä toivotaan, että menee hosumalla läpi, minkä jälkeen sitten annetaan itse asiassa valtiovarainministeriölle ja Tullille vapaat kädet tulkita niitä aukkoja, joita jää. Näitä aukkoja jäi silloin vuonna 98 useita. Kaksi aukkoa selvisi silloin, kun asiaa käsiteltiin, ja ne tulivat eduskunnan hyväksymiksi yksimielisesti kahtena lausumana.
Toinen koski sitä, että kun autovero alenee auton iän mukana ja muistaakseni on noin 8 prosenttia autoveroa jäljellä, kun auto on 24 vuotta ja 11 kuukautta vanha, niin yön yli vanhennettuaan, 25-vuotiaana, autoa käsiteltiin niin sanottuna museoautona ja vero pomppasi 8:sta 30 prosenttiin. Silloin lausumalla, eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy toimenpiteisiin museoautojen verokohtelun saattamiseksi samaan linjaan yleisen autoveron kanssa.
Olen kysynyt parilla kirjallisella kyselyllä ja olen kyselytunnilla kaksi kertaa esittänyt kysymyksen, mitä tarkoittaa, kun eduskunta edellyttää, että hallitus "välittömästi". Neljä vuotta on mennyt, mitään ei ole tapahtunut. On täällä ministeri Siimeksen suulla ilmoitettu nauraen, että no, kyllä se sitten varmaan korjataan ja tulee käsittelyyn, kun uusi autovero tulee käsittelyyn.
Toinen koski verotuksen lähtöhintaa. Sitä ei ollut millään tavalla määritelty, ja jollen nyt väärin muista, niin juuri lausumalla eduskunta edellytti, että välittömästi myöskin määritellään, mikä se lähtöhinta verotukselle on. Sitä ei ole kuulunut tähän päivään asti. En tiedä, mistä tällainen cif-hintakäsitys sitten on todella keksitty.
Joka tapauksessa tiedettiin jo 18.12.1998, että silloin säädetty autoverolaki oli täysin ristiriidassa EU:n perusperiaatteiden kanssa koskien tavaran vapaata liikkuvuutta, verotuksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, myöskin Kreikan autoverolain kanssa, joka oli saanut viimeisen tuomion pari vuotta aikaisemmin. Tällä en tarkoita sitä, mihin ministeri Niinistö kyselytunnilla tämän käänsi, että eihän EU kumonnut lineaarista arvonalennusta. En minä silloin kyselytunnilla tarkoittanutkaan sitä, vaan Kreikan autoveron yleisiä muita määräyksiä, jotka tuomittiin kaksi vuotta ennen kuin Suomessa pantiin voimaan sama kopio, tuomittiin ala-arvoisiksi ja hylättäviksi.
Nyt palaan tähän EU:n tuomioistuimen langettavaan tuomioon. Tämän jälkeen Tulli on edelleen vedättänyt suomalaisia kuluttajia mielivaltaisilla lähtöhinta-arvioilla ja jättämällä muun muassa inva-autot, muuttoautot, harrastaja-autot ja museoautot EU-tuomiota edeltävän verotusmenettelyn kohteeksi. Jos se ei ole syrjintää, mikä sitten on? Tällä on aiheutettu aivan tietoisesti valtava valitusruuhka, joka tulee uudelleen Tullin käsiteltäväksi. Tällä hetkellä se on tiettävästi johtanut yli 7 000 autoverovalitukseen ja korjausvaatimukseen. Tämä luku kasvaa joka päivä. Tulli on tällä tavalla teettänyt tietoisesti itselleen kolmen vuoden lisätyöt.
Nyt autoverolakiesityksessä on kuitenkin aukkoja vielä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, enemmän kuin mitä eduskunta voi kasvojaan menettämättä hyväksyä. Tullin tietoisen tavan tulkita autoverotuksen periaatteita väärin kuluttajien haitaksi pitäisi johtaa mielestäni Tullin koko johdon erottamiseen. Näin tapahtuisi varmasti joka ikisessä liikeyrityksessä. Nyt eduskunnalle jätetty esitys uudeksi ajanmukaiseksi, korjatuksi autoverolaiksi on vielä monin verroin kelvottomampi esitys kuin mikään aikaisempi. Itse asiassa siinä on kyllin perusteita epäillä tekijän tarkoitusperiä. Tuntuu, että tässä on nyt henkilökohtainen yritys kostaa EU:n tuomioistuimen langettama tuomio ja epäluottamuslause tälle edeltävälle autoverolle. Luettelen vain muutamia täydellisiä mokia tässä uudessa autoverolakiesityksessä.
Ensimmäiseksi tulen verotuksen lähtökohdaksi valittuun kuluttajahintapohjaan, vähittäiskaupan kuluttajahintapohjaan. Eihän sellaista yksiselitteistä pohjaa ole olemassa, mikäli ei haluta ottaa jotain täysin mielivaltaisesti tulkittavaa lähtöhintaa. Jo Helsingin ja Rovaniemen hintatasot ovat aivan erilaisia. Helsingin ja Seinäjoen hintatasot ovat aivan erilaisia. Auto Helsingissä ja yhtä paljon ajettu auto Hämeenlinnassa ovat jo ihan eri kuntoiset Helsingin tiesuolauksesta johtuen. On ihan käsittämätöntä tuoda tällainen kuluttajahintapohja. Millä tavalla siinä huomioidaan, onko autoa ajettu 100 000 vai 10 000 kilometriä, onko se vuoden vai viisi vuotta vanha, mitä varusteita siinä autossa on, mikä on varustetaso, mikä on ruostumisen taso, onko kolaroitu vai ei? Tämä on niin käsittämätön, mutta käsitettävä vain sillä tavalla, että halutaan alusta saakka johtaa täydellisesti harhaan koko kuluttajakunta tässä asiassa.
Vähittäiskaupassa hinta riippuu olennaisesti ajetuista kilometreistä, varusteista, iästä, kaikesta tällaisesta. Tässä kohdassa esityksen tekijä, näin tulkitsen, tavoittelee täydellistä mielivaltaa verottajalle. Tämä esitys yksin jo kumoaa laista sen läpinäkyvyyden vaatimuksen, jota viimeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Hallberg ja oikeuskansleri Nikula häntä ennen ovat vaatineet, ja käsitykseni mukaan myöskin perustuslaki vaatii, että tavallinen sukankuluttaja tuolla kadulla osaa lukea ja ymmärtää lakia ja osaa tulkita sitä lakia.
Puhemies! Tässä minusta lakiesityksen tekijä pitää kyllä koruttomasti sanottuna koko eduskuntaa vähän idioottina. Pykäläkohtaiset perustelut puuttuvat, ja vaikka ministeri sanoi, että ei tämä ole ennenkuulumatonta, niin on se siivotonta joka tapauksessa. Kiireeseen vedotaan, kun tämä on tiedetty ja voitu odottaa EU:n tuomioistuimen päätöstä, on tiedetty pitkään, mitä se tulee sisältämään, on ollut aikaa valmistaa ja valmistautua, ja tiedän, että näitä ehdotuksia on kierrellyt jo viime keväänä, joten kyllä on turha sanoa, että kiireeseen vedoten ei saatu aikaan pykäläkohtaisia perusteluja.
Tässä autoverolakiesityksessä on kaiken lisäksi muita puutteita, joita lupasin kertoa. Ensinnäkin auton katsotaan olevan käytetyn vasta kuuden kuukauden jälkeen, näin olen ymmärtänyt, tulkinnut. Totean vielä sen, että ei tässä nyt tulkinnoissa kukaan voi olla ihan varma. Kuitenkin käsitykseni mukaan nimenomaan kielletty KHO:n ja myös EU:n tuomioistuinten mukaan, että auton pitäisi olla kuusi kuukautta vanha ennen kuin sitä voidaan pitää käytettynä. Pakettiautojen ja moottoripyörien kohtelu on täysin eriarvoista, itse asiassa jätetään auki.
Tässä on ihmeellistä se, että bensapakettiautosta maksetaan enemmän tänä päivänä autoveroa kuin henkilöautosta. Henkilöautosta saadaan katalysaattorivähennys. Pakettiautosta joutuu maksamaan henkilöautoveron eikä saa katalysaattorivähennystä millään tavalla. Tämä on johtanut siihen, että meillä ei ole lainkaan Suomessa näitä pieniä, vähän kuluttavia citypakettiautoja, jotka liikkuvat ketterästi tuolla kaupunkirakenteessa, vaan meillä kukkakauppiaan kannattaa hankkia yli 3,5 tonnia painava kuorma-autopakettiauto, paljon kuluttava dieselvehje, ja kuljettaa sillä yhtä kukkapuskaa tuolla keskikaupungilla. On tämä niin älytöntä, puhumattakaan vielä tästä maailmalla, anteeksi kuulija, yleisesti tunnetusta Kuitusen kuutiosta, joka eroaa kaikista standardikuutoista ja jolla mitataan lavatilaa ja rangaistaan autoverolla niin, että tehdään tämä pienen, ketterän pakettiauton käyttö mahdottomaksi Suomessa.
Nyt sitten inva-autot puuttuvat, museoautot puuttuvat, harraste-autot ovat poissa tästä. Mutta yksi harrasteauto on tämän mukaan kuitenkin verovapaa kokonaan, nimittäin matkailuauto, yli 1 875 kiloa. Kyllä kai niitä rakennetaan tuolla kotona ja pajoissa. Se on harraste-auto jos mikä, siinä missä junioreilla on harrasteautoja, joita he rakentavat. Mutta tämä on verovapaa yhtäkkiä. Eihän tässä ole mitään johdonmukaisuuttakaan.
Huonokuntoisen tai kolaroidun auton hintaa ei määritellä todellisen arvon mukaan, sillä suurimmat mahdolliset arvonalennusprosentit ovat hyvin rajalliset. Edelleen pyyntihinnoista vähennettävä 4 prosenttia plus 300 euron alennus ei vastaa ainakaan menneiden vuosien todellisuutta, joka on ollut lähempänä kymmentä prosenttia. Uudessa autoverolaissa ei oteta kantaa muuttoautoja syrjivään kohtaloon. Tästähän varmaan kaikille kansanedustajille on tullut sellainen 40 kilobittiä pitkä selvitys pelkästään muuttoautojen syrjinnästä tällä hetkellä meillä.
Uudessa autoverolaissa edelleen ei voida ottaa leasingautoa toisesta EU-maasta ilman, että maksuun tulisi autoveroa, mikä on EU-lakien vastaista. Itsekantavalla korilla, niin kuin tässä kerrottiin, varustetusta autosta joutuu maksamaan uudestaan kaikki verot, jos siihen tehdään korinvaihto. Tämä on täysin eduskunnan yksimielisesti hyväksymän uuden ajoneuvolain periaatteen vastainen ratkaisu. Tästä varmaan ed. E. Kanerva tulee puhumaan, minä en tähän syvenny sen enempää. Tiedän, että tästä asiasta tulee tarkempi selvitys.
Pahimmasta päästä uudessa laissa on sen laillistama arvaamattomuus eli veron määrän ennakoinnin mahdottomuus. Täällä vaaditaan läpinäkyvyyttä. Autoverotuksen pitäisi olla sellaista, että menen minä Viroon tai Tanskaan tai Norjaan tai Saksaan ostamaan käytettyä autoa, niin voin heti hinnasta tietää, mitä se tulee Suomessa maksamaan. Tämähän, kun ei asiaan erikoistunut juristikaan pääse selville, mitä tällä tarkoitetaan, ei ole tästä maailmasta.
Suomi on jo saanut huomautuksen EU:lta autoveromme takia ja silti valtion virkamiehet yrittävät saada läpi autoveroa, joka on jo valmiiksi laiton, täynnä epäkohtia, niin vaikeasti tulkittavissa, että kuten sanoin, tavallisella matti meikäläisellä ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää sitä.
Edelleen joudun toteamaan, että ympäristöohjaus, josta ministeri täällä puhui, puuttuu. On se kumma, että useimmissa EU-maissa sellainen on saatu aikaan. Se on tarkoituksenmukainen tänä päivänä, se liittyy energiansäästöön ja on tarkoituksenmukaista saada sellainen autoverotus, joka ohjaa autokannan uudistumiseen, joka ohjaa ottamaan huomioon ja valitsemaan mahdollisimman vähän kuluttavan auton ja yleensä, kun Suomessa keskimäärin 1,3 ihmistä kulkee autossa, jokainen perhe voi ratkaista kuljetuspulmansa yhtä sujuvasti numeroa pienemmällä autolla, semminkin kun tänään on ehdottomasti todistettu vääräksi se vanha käsitys, että mitä isompi auto, sitä turvallisempi. Tänä päivänä pienet, keskikokoiset autot ovat hyvin turvallisia, erittäin turvallisia ja erittäin hyvin selviytyvät kovista kolarikokeista. Ei ole mitään syytä enää väheksyä pieniä ja keskisuuria autoja.
Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä ei pidä nyt survoa läpi täällä eduskunnassa vanhan periaatteen mukaan, että esitys annetaan niin myöhään, että hosumalla joudutaan hyväksymään ja sen jälkeen paikkaamaan aukkoja. Me olemme vanhan lain kahden lausuman kohdalla nähneet, että aukkoja ei paikata, vaan jää valtiovarainministeriön ja Tullin yksinoikeudeksi tulkita niitä mielivaltaisesti. Näin ei voi olla.
--------------------------------------
Asiaa, eikö ?
---------------------------------------
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 271/2002 vp
Klaus Bremer /r: Arvoisa puhemies! Olen tänään keskustellut yhteensä tunnin asianajaja Petteri Snellin ja Antti Siilinin kanssa. Lähempi esittely taitaa tälle eduskunnalle olla ihan turhaa. Jokainen tietää, että heidän ansiostaan asiat on viety siihen pisteeseen, jossa ne tänään ovat. EU-tuomioistuimelta on tullut langettava tuomio meidän autoverokäytännöllemme ja me seisomme nyt tällaisen uuden autoveroesityksen edessä.
Merkittävää on, että asiaan erikoistunut asianajaja Petteri Snell totesi minulle, että hän on kaksi ja puoli viikkoa yrittänyt tutustua ja tähän lakiin ja tulkita sitä ja hän ei ymmärrä siitä mitään. Siinä ei ole mitään järkeä, johdonmukaisuutta, uskottavuutta. Hän on myöskin näyttänyt tätä lakia asianajajakollegoilleen, ja hän sanoi, että sama on tulos. He eivät yksinkertaisesti pysty tätä sillä tavalla tulkitsemaan, millä tavalla lakia pitäisi voida tulkita.
Ei ole kadehdittava täällä ministeri Niinistön asema tällaisessa tilanteessa. Selkeästi hän liikkuu alueella, jota ei tunne ollenkaan, ja on vaikea selitellä, kun yksinkertaiset asiat todella halutaan tehdä niin monimutkaisiksi, että vain lainvalmistelija sen ymmärtää. On se kumma, että autoveroasia ja tämä ajoneuvovero on niin vaikea ratkaista sellaiseen johdonmukaiseen, selkeään, yksinkertaiseen muotoon kuin se useimmissa maissa itse asiassa on.
Täällä on tullut esille ministeri Niinistön taholta käsitteitä ja väittämiä, kuin että oikean hinnan löytäminen on vaikeaa, tämä tuli esille moottoripyörästä puhuttaessa. On se kumma, että auto- ja moottoripyöräkauppa kuitenkin aina löytää sen oikean hinnan, eikä käytettyjen hinnoissa kovin suuria eroja ole. On alueellisia eroja, mikä muuten tässä autoverolaissa ja kun puhutaan kuluttajahintapohjasta, ei ole ollenkaan huono juttu.
Liikesalaisuus: On se kumma, että autoalalla on vielä liikesalaisuuksia, kun minäkin ihan yksinkertainen jäppinen olen pystynyt selvittämään helpostikin ne niin sanotut liikesalaisuudet eikä niitä pidetä tuolla markkinoilla ollenkaan liikesalaisuuksina. Niitä voidaan tänne tuoda ja selitellä, että nämä ovat liikesalaisuuksia, niitä ei voi kenellekään paljastaa. Se on höpöhöpöpuhetta.
Edelleen: kuluttajahintapohjaan palaan vähän myöhemmin, on se käsittämätön käsite sekin.
Keskimääräinen alennus, mikä on autokaupassa keskimääräinen alennus? Eihän sellaista ole olemassa. Se vaihtelee päivästä toiseen ja riippuu myyjän taloudellisesta tilanteesta ja monesta muusta tilanteesta. Ei sellaista ole kuin keskimääräinen alennus, jos ei haluta väkisin sellaista käsitettä muodostaa, joka antaa sitten vuorostaan tilaa täydelliselle mielivallalle tulkinnoissa. Ministeri Niinistö puhuu täällä cif-hinnasta. Kuinkahan moni ymmärtää, mikä on cif-hinta: cost, insurance, freight. Eihän sellaista lähtökohtaa autokaupassa ole olemassa. Miten voidaan selvittää varsinkin käytettynä ulkomailta tuodun auton cost, insurance, freight? Voin olla väärässä, mutta en ymmärrä, onko vakuutuksilla ylipäätänsä mitään hintaa muodostavaa tekijää. Minä en siis ymmärrä, että pelataan tällaisella käsitteellä, jolla ei ole mitään merkitystä, joka on keinotekoinen ja hämäävä. Tietysti luotetaan siihen, että heitetään cif-hinta ihmisten silmille ja niillä ei ole rohkeutta riittävästi sanoa, että en minä ymmärrä tuosta mitään, mikä se sellainen cost, insurance, freight on. Yhtä hyvin voidaan täällä alkaa puhua lifo- ja lafo-menetelmistä.
Nyt sitten on pakko palata siihen autoverolakiin, joka meillä tällä hetkellä on voimassa, joka eduskunnan voimin säädettiin 18.12.1998 kaikkien budjettiäänestysten jälkeen kello 20.10 perjantai-iltana, jonka jälkeen seurasi pitkä joulu- ja uudenvuodenvapaa. Täällä oli 102 kansanedustajaa enää paikalla silloin ratkaisemassa asioita. Tämä uusi esitys noudattaa ihan samaa vanhaa mallia. Jätetään eduskunnalle tahallisesti aivan vähän aikaa käsitellä toivotaan, että menee hosumalla läpi, minkä jälkeen sitten annetaan itse asiassa valtiovarainministeriölle ja Tullille vapaat kädet tulkita niitä aukkoja, joita jää. Näitä aukkoja jäi silloin vuonna 98 useita. Kaksi aukkoa selvisi silloin, kun asiaa käsiteltiin, ja ne tulivat eduskunnan hyväksymiksi yksimielisesti kahtena lausumana.
Toinen koski sitä, että kun autovero alenee auton iän mukana ja muistaakseni on noin 8 prosenttia autoveroa jäljellä, kun auto on 24 vuotta ja 11 kuukautta vanha, niin yön yli vanhennettuaan, 25-vuotiaana, autoa käsiteltiin niin sanottuna museoautona ja vero pomppasi 8:sta 30 prosenttiin. Silloin lausumalla, eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy toimenpiteisiin museoautojen verokohtelun saattamiseksi samaan linjaan yleisen autoveron kanssa.
Olen kysynyt parilla kirjallisella kyselyllä ja olen kyselytunnilla kaksi kertaa esittänyt kysymyksen, mitä tarkoittaa, kun eduskunta edellyttää, että hallitus "välittömästi". Neljä vuotta on mennyt, mitään ei ole tapahtunut. On täällä ministeri Siimeksen suulla ilmoitettu nauraen, että no, kyllä se sitten varmaan korjataan ja tulee käsittelyyn, kun uusi autovero tulee käsittelyyn.
Toinen koski verotuksen lähtöhintaa. Sitä ei ollut millään tavalla määritelty, ja jollen nyt väärin muista, niin juuri lausumalla eduskunta edellytti, että välittömästi myöskin määritellään, mikä se lähtöhinta verotukselle on. Sitä ei ole kuulunut tähän päivään asti. En tiedä, mistä tällainen cif-hintakäsitys sitten on todella keksitty.
Joka tapauksessa tiedettiin jo 18.12.1998, että silloin säädetty autoverolaki oli täysin ristiriidassa EU:n perusperiaatteiden kanssa koskien tavaran vapaata liikkuvuutta, verotuksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, myöskin Kreikan autoverolain kanssa, joka oli saanut viimeisen tuomion pari vuotta aikaisemmin. Tällä en tarkoita sitä, mihin ministeri Niinistö kyselytunnilla tämän käänsi, että eihän EU kumonnut lineaarista arvonalennusta. En minä silloin kyselytunnilla tarkoittanutkaan sitä, vaan Kreikan autoveron yleisiä muita määräyksiä, jotka tuomittiin kaksi vuotta ennen kuin Suomessa pantiin voimaan sama kopio, tuomittiin ala-arvoisiksi ja hylättäviksi.
Nyt palaan tähän EU:n tuomioistuimen langettavaan tuomioon. Tämän jälkeen Tulli on edelleen vedättänyt suomalaisia kuluttajia mielivaltaisilla lähtöhinta-arvioilla ja jättämällä muun muassa inva-autot, muuttoautot, harrastaja-autot ja museoautot EU-tuomiota edeltävän verotusmenettelyn kohteeksi. Jos se ei ole syrjintää, mikä sitten on? Tällä on aiheutettu aivan tietoisesti valtava valitusruuhka, joka tulee uudelleen Tullin käsiteltäväksi. Tällä hetkellä se on tiettävästi johtanut yli 7 000 autoverovalitukseen ja korjausvaatimukseen. Tämä luku kasvaa joka päivä. Tulli on tällä tavalla teettänyt tietoisesti itselleen kolmen vuoden lisätyöt.
Nyt autoverolakiesityksessä on kuitenkin aukkoja vielä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, enemmän kuin mitä eduskunta voi kasvojaan menettämättä hyväksyä. Tullin tietoisen tavan tulkita autoverotuksen periaatteita väärin kuluttajien haitaksi pitäisi johtaa mielestäni Tullin koko johdon erottamiseen. Näin tapahtuisi varmasti joka ikisessä liikeyrityksessä. Nyt eduskunnalle jätetty esitys uudeksi ajanmukaiseksi, korjatuksi autoverolaiksi on vielä monin verroin kelvottomampi esitys kuin mikään aikaisempi. Itse asiassa siinä on kyllin perusteita epäillä tekijän tarkoitusperiä. Tuntuu, että tässä on nyt henkilökohtainen yritys kostaa EU:n tuomioistuimen langettama tuomio ja epäluottamuslause tälle edeltävälle autoverolle. Luettelen vain muutamia täydellisiä mokia tässä uudessa autoverolakiesityksessä.
Ensimmäiseksi tulen verotuksen lähtökohdaksi valittuun kuluttajahintapohjaan, vähittäiskaupan kuluttajahintapohjaan. Eihän sellaista yksiselitteistä pohjaa ole olemassa, mikäli ei haluta ottaa jotain täysin mielivaltaisesti tulkittavaa lähtöhintaa. Jo Helsingin ja Rovaniemen hintatasot ovat aivan erilaisia. Helsingin ja Seinäjoen hintatasot ovat aivan erilaisia. Auto Helsingissä ja yhtä paljon ajettu auto Hämeenlinnassa ovat jo ihan eri kuntoiset Helsingin tiesuolauksesta johtuen. On ihan käsittämätöntä tuoda tällainen kuluttajahintapohja. Millä tavalla siinä huomioidaan, onko autoa ajettu 100 000 vai 10 000 kilometriä, onko se vuoden vai viisi vuotta vanha, mitä varusteita siinä autossa on, mikä on varustetaso, mikä on ruostumisen taso, onko kolaroitu vai ei? Tämä on niin käsittämätön, mutta käsitettävä vain sillä tavalla, että halutaan alusta saakka johtaa täydellisesti harhaan koko kuluttajakunta tässä asiassa.
Vähittäiskaupassa hinta riippuu olennaisesti ajetuista kilometreistä, varusteista, iästä, kaikesta tällaisesta. Tässä kohdassa esityksen tekijä, näin tulkitsen, tavoittelee täydellistä mielivaltaa verottajalle. Tämä esitys yksin jo kumoaa laista sen läpinäkyvyyden vaatimuksen, jota viimeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Hallberg ja oikeuskansleri Nikula häntä ennen ovat vaatineet, ja käsitykseni mukaan myöskin perustuslaki vaatii, että tavallinen sukankuluttaja tuolla kadulla osaa lukea ja ymmärtää lakia ja osaa tulkita sitä lakia.
Puhemies! Tässä minusta lakiesityksen tekijä pitää kyllä koruttomasti sanottuna koko eduskuntaa vähän idioottina. Pykäläkohtaiset perustelut puuttuvat, ja vaikka ministeri sanoi, että ei tämä ole ennenkuulumatonta, niin on se siivotonta joka tapauksessa. Kiireeseen vedotaan, kun tämä on tiedetty ja voitu odottaa EU:n tuomioistuimen päätöstä, on tiedetty pitkään, mitä se tulee sisältämään, on ollut aikaa valmistaa ja valmistautua, ja tiedän, että näitä ehdotuksia on kierrellyt jo viime keväänä, joten kyllä on turha sanoa, että kiireeseen vedoten ei saatu aikaan pykäläkohtaisia perusteluja.
Tässä autoverolakiesityksessä on kaiken lisäksi muita puutteita, joita lupasin kertoa. Ensinnäkin auton katsotaan olevan käytetyn vasta kuuden kuukauden jälkeen, näin olen ymmärtänyt, tulkinnut. Totean vielä sen, että ei tässä nyt tulkinnoissa kukaan voi olla ihan varma. Kuitenkin käsitykseni mukaan nimenomaan kielletty KHO:n ja myös EU:n tuomioistuinten mukaan, että auton pitäisi olla kuusi kuukautta vanha ennen kuin sitä voidaan pitää käytettynä. Pakettiautojen ja moottoripyörien kohtelu on täysin eriarvoista, itse asiassa jätetään auki.
Tässä on ihmeellistä se, että bensapakettiautosta maksetaan enemmän tänä päivänä autoveroa kuin henkilöautosta. Henkilöautosta saadaan katalysaattorivähennys. Pakettiautosta joutuu maksamaan henkilöautoveron eikä saa katalysaattorivähennystä millään tavalla. Tämä on johtanut siihen, että meillä ei ole lainkaan Suomessa näitä pieniä, vähän kuluttavia citypakettiautoja, jotka liikkuvat ketterästi tuolla kaupunkirakenteessa, vaan meillä kukkakauppiaan kannattaa hankkia yli 3,5 tonnia painava kuorma-autopakettiauto, paljon kuluttava dieselvehje, ja kuljettaa sillä yhtä kukkapuskaa tuolla keskikaupungilla. On tämä niin älytöntä, puhumattakaan vielä tästä maailmalla, anteeksi kuulija, yleisesti tunnetusta Kuitusen kuutiosta, joka eroaa kaikista standardikuutoista ja jolla mitataan lavatilaa ja rangaistaan autoverolla niin, että tehdään tämä pienen, ketterän pakettiauton käyttö mahdottomaksi Suomessa.
Nyt sitten inva-autot puuttuvat, museoautot puuttuvat, harraste-autot ovat poissa tästä. Mutta yksi harrasteauto on tämän mukaan kuitenkin verovapaa kokonaan, nimittäin matkailuauto, yli 1 875 kiloa. Kyllä kai niitä rakennetaan tuolla kotona ja pajoissa. Se on harraste-auto jos mikä, siinä missä junioreilla on harrasteautoja, joita he rakentavat. Mutta tämä on verovapaa yhtäkkiä. Eihän tässä ole mitään johdonmukaisuuttakaan.
Huonokuntoisen tai kolaroidun auton hintaa ei määritellä todellisen arvon mukaan, sillä suurimmat mahdolliset arvonalennusprosentit ovat hyvin rajalliset. Edelleen pyyntihinnoista vähennettävä 4 prosenttia plus 300 euron alennus ei vastaa ainakaan menneiden vuosien todellisuutta, joka on ollut lähempänä kymmentä prosenttia. Uudessa autoverolaissa ei oteta kantaa muuttoautoja syrjivään kohtaloon. Tästähän varmaan kaikille kansanedustajille on tullut sellainen 40 kilobittiä pitkä selvitys pelkästään muuttoautojen syrjinnästä tällä hetkellä meillä.
Uudessa autoverolaissa edelleen ei voida ottaa leasingautoa toisesta EU-maasta ilman, että maksuun tulisi autoveroa, mikä on EU-lakien vastaista. Itsekantavalla korilla, niin kuin tässä kerrottiin, varustetusta autosta joutuu maksamaan uudestaan kaikki verot, jos siihen tehdään korinvaihto. Tämä on täysin eduskunnan yksimielisesti hyväksymän uuden ajoneuvolain periaatteen vastainen ratkaisu. Tästä varmaan ed. E. Kanerva tulee puhumaan, minä en tähän syvenny sen enempää. Tiedän, että tästä asiasta tulee tarkempi selvitys.
Pahimmasta päästä uudessa laissa on sen laillistama arvaamattomuus eli veron määrän ennakoinnin mahdottomuus. Täällä vaaditaan läpinäkyvyyttä. Autoverotuksen pitäisi olla sellaista, että menen minä Viroon tai Tanskaan tai Norjaan tai Saksaan ostamaan käytettyä autoa, niin voin heti hinnasta tietää, mitä se tulee Suomessa maksamaan. Tämähän, kun ei asiaan erikoistunut juristikaan pääse selville, mitä tällä tarkoitetaan, ei ole tästä maailmasta.
Suomi on jo saanut huomautuksen EU:lta autoveromme takia ja silti valtion virkamiehet yrittävät saada läpi autoveroa, joka on jo valmiiksi laiton, täynnä epäkohtia, niin vaikeasti tulkittavissa, että kuten sanoin, tavallisella matti meikäläisellä ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää sitä.
Edelleen joudun toteamaan, että ympäristöohjaus, josta ministeri täällä puhui, puuttuu. On se kumma, että useimmissa EU-maissa sellainen on saatu aikaan. Se on tarkoituksenmukainen tänä päivänä, se liittyy energiansäästöön ja on tarkoituksenmukaista saada sellainen autoverotus, joka ohjaa autokannan uudistumiseen, joka ohjaa ottamaan huomioon ja valitsemaan mahdollisimman vähän kuluttavan auton ja yleensä, kun Suomessa keskimäärin 1,3 ihmistä kulkee autossa, jokainen perhe voi ratkaista kuljetuspulmansa yhtä sujuvasti numeroa pienemmällä autolla, semminkin kun tänään on ehdottomasti todistettu vääräksi se vanha käsitys, että mitä isompi auto, sitä turvallisempi. Tänä päivänä pienet, keskikokoiset autot ovat hyvin turvallisia, erittäin turvallisia ja erittäin hyvin selviytyvät kovista kolarikokeista. Ei ole mitään syytä enää väheksyä pieniä ja keskisuuria autoja.
Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä ei pidä nyt survoa läpi täällä eduskunnassa vanhan periaatteen mukaan, että esitys annetaan niin myöhään, että hosumalla joudutaan hyväksymään ja sen jälkeen paikkaamaan aukkoja. Me olemme vanhan lain kahden lausuman kohdalla nähneet, että aukkoja ei paikata, vaan jää valtiovarainministeriön ja Tullin yksinoikeudeksi tulkita niitä mielivaltaisesti. Näin ei voi olla.
--------------------------------------
Asiaa, eikö ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lähtölaskenta on alkanut...
On se vaan hienoa huomata että joku viitsii eduskunnassakin lukea ja perehtyä kansan lähettämiin kirjeisiin ja viesteihin.
Vaikka on todennäköistä että tämä ei mitään vaikuta lopputulokseen, mutta ainakin asia on otettu esille.
Alkaisikohan tästä aika suomessa jossa ihmiset ei vaan kyräile nurkissa vaan tuo reippaasti asiat esille niille ihmisille joilla on edes jotain mahdollisuuksia yrittää vaikuttaa asiaan.
Surkuttelemisen aika on ohi, ottakaa kantaa asioihin, joskus se voi kannattaa.
ja ei muka kannata äänestää...aina kannattaa äänestää kun pitää huolen ettei äänestä vanhoja pieruja, vaan uutta verta. Silloin voi olla varma että ainakin oma ääni on pois niinistöiltä, lipposilta ja muilta pelleiltä.
Nyt täytyy sanoa yli puoluerajojen, että Klaude todella puhuu ASIAA!!
että Klaude on eri vaalipiiristä - eikä ole enää edes ehdokkaana tulevissa vaaleissa!