Mitä tiedätte J.W. Snellmanista?

... muuta kuin, että hän on Suomen kansallisfilosofi? Eikö olekin häpeällistä, että hänen kuvansa häipyi ihmisten tietoisuudesta Suomen markan katoamisen myötä? Kysymyksessä kuitenkin kansallisfilosofi!

Onko Snellmanin päivän viettämisellä enää mitään tarkoitusta? Arvostetaanko tämän päivän Suomessa filosofeja vai ovatko he mielestänne turhanpäiväisiä?

Henkilökohtaisesti toivoisin, että suuri suomalainen ajattelija Pentti Saarikoski saisi oman nimikkopäivänsä. Olisi sen todella ansainnut.
14705
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

ei taida olla kovin mediaseksikäs aihe tuo kansallishenkisyys globalisoituvassa maailmassa... Tärkeää ja kiinnostavaa on tietää omat juurensa, mutta kansalliskiihkoilu...plaah. Ei kiinnosta. En silti vähättele kansallishenkisyyden ja Snellmanin merkitystä omankin elämäni kannalta. En vaan näe pointtia enää tässä maailmantilassa erityisemmin mehuttaa sillä suomalaisuudella. Mennyttä aikaa. Saarikoski jees.

Äänestä

Kuulostaa kohtuuselvästi Ruotsin vallan aikaiselta 'otas säkin ny Gunnar joku titteli' - menolta. Poistunee samaan aikaan pakkoruotsin kanssa.

Äänestä

Työterveydenhoitajat ja psykologit on työllistetty täyspäiväisesti.

Muutenkin pehmeät tieteet ja ajatukset on ahtaalla.

Filosofia on hankala aihe, kun sitä on jauhettu jo "länsimaissakin" 2000 vuotta eikä juurikaan aiheet muutu. Ihminen on pysyny ajatuksineen ja ongelmineen melko muuttumattomana.

Ympäristö muuttuu. Siitä tuo psykologien ja lääkäreiden tarve.

Äänestä

Enpä usko, että kommunisti tässä maassa mitään nimikkopäivää saa vähään aikaan.

Äänestä

mutta average teini tuossa naapurissani ei kyllä tiedä. Mitä voi olettaa kun elämä on pleikkaria ja BB:tä. Ja olispa se BB edes Brigitte Bardot eikä Big Brother.

Snellman... Tuo hegeliläinen jyhkeä hahmo oli aikanaan vaikuttava tyyppi ja olen kyllä sitä mieltä, että vaikka ajat muuttuisivat ja mielipiteet niiden mukana, niin historiaa ei pitäisi unohtaa. Tunteakseen nykyisen paikan on tunnettava kartta. Ymmärtääkseen mihin on tultu on hyvä tietää mistä on tultu - ja miten. Ja tuohon aikaisempaan kommenttiin kansallisuuden vanhanaikaisuudesta vastattakoon että ei se ole historiaa. Ei se poistu globalisaation myötä. Se vahvistuu - mikäli kansa arvostaa itseään ja taustaansa.

En kannata kiihkoilua, pois se minusta, mutta ymmärrän, että maapalloistumisen myötä kansallinen identiteetti korostuu. Smetanan Moldau on Vltava. Franz Lizst onkin Ferenc. Eikä Chopiniakaan lausuta mielellään enää ranskalaisittain. Nykyaikaa.

Äänestä
  • Monipuolisuus on valttia!

    Tämähän oikeestaan voisi olla mottoni, sillä olen sitä toistellut vuosikymmennet.

    Serpico kirjoitti hyvän kommentin. Kiitos :)

    Siis näistä kansan omista juurista...ehkä olisi avattava silmät, että ihminen VOI osata monia kieliä, voi asua monissa paikoissa, voi tehdä elämänsä aikana monenlaista ja muistin kapasiteetti on rajaton...Voi muistaa mistä on lähtöisin, sillä sieltä ne omat juuret alkavat ja ilman juuriahan ei mikään kasva tai elä. Kaikki on lähtöisin jostakin.

    :)

    Äänestä

Korkeintaan keskinkertainen, Hegelistä ja saksalaisesta idealismista voimakkaasti vaikutteita saanut "filosofi", joka muistetaan(vaikkakin olisi ehkä parempi samantien unohtaa) pikemminkin muista ansiosta kuin mistään uraa uurtavasta filosofisesta ajattelusta.

Snellmanin elinaikana kansasta 95 prosenttia oli hänestä syystäkin täysin tietämättömiä. Miksi ihmeessä nyt pitäisi olla toisin...?

Suomalaisista filosofeista lienee G.H. Wright, Wittgensteinin oppituolin "perijä" hetken aikaa, ansiokkain ja tunnetuin. Ehkä myös Jaakko Hintikka, huolimatta totaalisesta pitäytymisestään loogis-analyyttiseen filosofiaan.

Kuka muistaa Edward Westermarckia..?

Äänestä
  • mihin hyvään on wittgensteinilainen perinne johtanut mielestäsi? Nerokkuutta filosofian kentällä joo... osa rakentelee hiekkalaatikolla linnoja ja teitä niiden välille, osa vertailee hiekanjyviä. Westermarck oli ihan ok hemmo mut dogmaattinen ateismi ei oikein istu vakuuttavalle tiedemiehelle. Ehkäpä se oli tuolloin muotia.

    Äänestä

  • ei ole unohdettu...

    Äänestä

  • Mielestäni on pelkästään hyvä asia, jos filosofilla on muitakin ansioita kuin pelkkä ajatusrakennelmien pyörittely ja kokemusta ihan käytännön elämästäkin. Esimerkiksi mainitsemasi Hintikan ansiot ovat yliopistomaailman ulkopuolella perin vähäiset, sillä hänen vaikeatajuiset ajatuksensa eivät pysty koskettamaan kuin korkeintaan muita filosofeja.

    Kallion räkälät ovat täynnä virkaheitto-filosofeja ja muka-fiksuja "gradua vaille valmiita" teoreettisen filosofian opiskelijoita, joista ei todennäköisesti tule koskaan muuta kuin rappioalkoholisteja.

    Äänestä

  • Kolli_Kellinen kirjoitti:

    Mielestäni on pelkästään hyvä asia, jos filosofilla on muitakin ansioita kuin pelkkä ajatusrakennelmien pyörittely ja kokemusta ihan käytännön elämästäkin. Esimerkiksi mainitsemasi Hintikan ansiot ovat yliopistomaailman ulkopuolella perin vähäiset, sillä hänen vaikeatajuiset ajatuksensa eivät pysty koskettamaan kuin korkeintaan muita filosofeja.

    Kallion räkälät ovat täynnä virkaheitto-filosofeja ja muka-fiksuja "gradua vaille valmiita" teoreettisen filosofian opiskelijoita, joista ei todennäköisesti tule koskaan muuta kuin rappioalkoholisteja.

    Tiedetään, mutta en asu enää Kalliossa..:D

    Toki on hyvä, että filosofilla on muitakin ansioita..Kenties olet Hintikkaa enemmän perehtynyt erityisesti muiden ansioiden avulla tunnetuksi tulleeseen, mutta ehdottomasti vähemmän virkaheittoon filosofiin Esa Saariseen...

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    mihin hyvään on wittgensteinilainen perinne johtanut mielestäsi? Nerokkuutta filosofian kentällä joo... osa rakentelee hiekkalaatikolla linnoja ja teitä niiden välille, osa vertailee hiekanjyviä. Westermarck oli ihan ok hemmo mut dogmaattinen ateismi ei oikein istu vakuuttavalle tiedemiehelle. Ehkäpä se oli tuolloin muotia.

    Minusta Wittgensteinilla erityisesti vanhempana oli ansiokkaita ja kauaskantoisiakin ajatuksia, mm. kielipelit...

    Westermarckin dogmaattinen ateismi ei tietty paljoa eroa nykyään eritoten USA:ssa suosiossa olevasta dogmaattisesta teismistä..

    "Muodit" ja paradigmat vaihtuvat tieteessä. Ja ateismilla ja tieteisuskolla lienee ollut juuri Westermarckin aikoihin suuri suosio...vrt.mm. Freud ja psykoanalyysi/uskonto.

    Wittgensteinista juontuvalla fideismilla on nykyäänkin uskonnonfilosofiassa aikatavalla erityisesti Euroopassa jalansijaa...

    Äänestä

  • adrianleewerkuhn kirjoitti:

    Tiedetään, mutta en asu enää Kalliossa..:D

    Toki on hyvä, että filosofilla on muitakin ansioita..Kenties olet Hintikkaa enemmän perehtynyt erityisesti muiden ansioiden avulla tunnetuksi tulleeseen, mutta ehdottomasti vähemmän virkaheittoon filosofiin Esa Saariseen...

    ...Esa Saarisen ja Kirsti Longan luennot olivat innostavia ja niistä sai jotain irti myös muut kuin filosofian opiskelijat.

    Arvioin tässä filosofeja siis alan ulkopuolisena ihmisenä. Tiedemiehellä voi olla hyvinkin paljon ansioita ja arvostusta alansa sisällä, mutta ellei hän onnistu saamaan ajatuksiaan laajemmin ymmärretyksi, ei hänen osaamisellaan voi olla laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

    Äänestä

  • adrianleewerkuhn kirjoitti:

    Minusta Wittgensteinilla erityisesti vanhempana oli ansiokkaita ja kauaskantoisiakin ajatuksia, mm. kielipelit...

    Westermarckin dogmaattinen ateismi ei tietty paljoa eroa nykyään eritoten USA:ssa suosiossa olevasta dogmaattisesta teismistä..

    "Muodit" ja paradigmat vaihtuvat tieteessä. Ja ateismilla ja tieteisuskolla lienee ollut juuri Westermarckin aikoihin suuri suosio...vrt.mm. Freud ja psykoanalyysi/uskonto.

    Wittgensteinista juontuvalla fideismilla on nykyäänkin uskonnonfilosofiassa aikatavalla erityisesti Euroopassa jalansijaa...

    Wittgensteinin sanoin.. "Ei minun tarvitse pudota satulasta vaikka tiedot heittävät kuperkeikkaa".

    Muutetaan lause vaikka muotoon: "Demokratia tuhoaa tasa-arvon".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suomalainen kirjoitti:

... muuta kuin, että hän on Suomen kansallisfilosofi? Eikö olekin häpeällistä, että hänen kuvansa häipyi ihmisten tietoisuudesta Suomen markan katoamisen myötä? Kysymyksessä kuitenkin kansallisfilosofi!

Onko Snellmanin päivän viettämisellä enää mitään tarkoitusta? Arvostetaanko tämän päivän Suomessa filosofeja vai ovatko he mielestänne turhanpäiväisiä?

Henkilökohtaisesti toivoisin, että suuri suomalainen ajattelija Pentti Saarikoski saisi oman nimikkopäivänsä. Olisi sen todella ansainnut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu