Pidemmittä puheitta: onko joku teistä naisista tullut petetyksi raskausaikana? Miten kaikki kävi ilmi? Miten suhteenne jatkui? Oletteko pystyneet antamaan anteeksi? Miten selvisitte täyspäisenä?
Esikoisvauvamme syntyy kuukauden kuluttua ja mies on jäänyt kiinni lyhyestä suhteesta. Alkanut ja loppunut näiden odotuskuukausien aikana. Syitä ja seurauksia en jaksa eritellä, ja kiinnostuneille tiedoksi: olen 26, nätti ja kohtuullisilla raskauskiloilla selvinnyt nainen enkä puhu kakkavaipoista päivätyökseni.
Tiedän kyllä mistä avioeropaperit saa. Tiedän, miten asuntoja haetaan. Tiedän myös vanhat kliseet, että kerran pettänyt pettää toistekin. Nyt ei ole vaan voimavaroja ajatella noin suuria ratkaisuja ennen kuin synnytys on koettu ja arki vauvan kanssa on saatu pyörimään. En edes ajattele eroa ensimmäisenä vaihtoehtona, joten ei kannata turhaan lietsoa pahaa mieltä ja agiteerata.
Sori sekava teksti, mutta sekaisinhan tässä ollaan. Kirjoittakaa omia kuulumisia ja tuttujen juttuja.
Esikoisvauvamme syntyy kuukauden kuluttua ja mies on jäänyt kiinni lyhyestä suhteesta. Alkanut ja loppunut näiden odotuskuukausien aikana. Syitä ja seurauksia en jaksa eritellä, ja kiinnostuneille tiedoksi: olen 26, nätti ja kohtuullisilla raskauskiloilla selvinnyt nainen enkä puhu kakkavaipoista päivätyökseni.
Tiedän kyllä mistä avioeropaperit saa. Tiedän, miten asuntoja haetaan. Tiedän myös vanhat kliseet, että kerran pettänyt pettää toistekin. Nyt ei ole vaan voimavaroja ajatella noin suuria ratkaisuja ennen kuin synnytys on koettu ja arki vauvan kanssa on saatu pyörimään. En edes ajattele eroa ensimmäisenä vaihtoehtona, joten ei kannata turhaan lietsoa pahaa mieltä ja agiteerata.
Sori sekava teksti, mutta sekaisinhan tässä ollaan. Kirjoittakaa omia kuulumisia ja tuttujen juttuja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tässä vaiheessa. Vakava keskustelu miehen kanssa on paikallaan. Jos ei muutosta näy, eroa pian, lapsesi kärsii silloin vähiten.
pettäjä pettää oli nainen raskaana tai ei, niin se vaan menee, ei niitä kiinnosta onko vaimo raskaana vai laitoksella. tiedän miehen joka petti vaimoaan kun oli juuri synnyttänyt oli laitoksella ja suoraan toisen naisen luota meni sairaalaan katsomaan vstasyntynyttä vauvaansa. kun on sairas niin on sairas.
Otan osaa,ton täytyy olla kauheeta,kun just nyt tarttisit kunnon miehen tukea eli tosi raukkamainen teko,mutta itse voin keroo jotain omasta kokemuksesta,jospa niistä olis jotain hyötyä sulle:)
Eli mä itse erosin jo raskausaikana ja tiesin,että jään yksin,kun mies oli mitä oli ja ei pystynyt olemaan yhdennaisen mies ja en häntä soimaa,koska hän ei ikinä muuta mulle väittänytkään,eli tiesin raskaaksi tullessani,että yksin jään.
Ja pienen vauvan hoito on Toooodella rankkaa yksin,ellei ole hyviä ystäviä tukena tai sukulaisia jne.
Välillä tuntu,etten jaksa enää ja olin jotenkin hukassa ja peloissani,eihän mulla ollut kokemusta vauvoista. Onneksi oma äitini auttoi paljon. Muuten en olis jaksanut,mutta toiset jaksaa paremmin. Ensimmäinen vuosi oli pahin ja sitten siihen totuin ja tulin varmemmaks ja muutenkin helpotti.
Näin jälkeenpäin ajatellen olen ylpeä itsestäni,että selvisin yksin ja nyt pokani on 3v ja olen löytänyt vuosi sitten ihanan miehen ja hän pitää poikaani kuin omaansa,eli siis on kuin isä pojalleni... Minullekkin sitten jotain hyvää tässä elämässä:)
Halusin vaan kertoa,että voithan sä miettiä asioita rauhassa ja katsoo lapsen syntymän jälkeen miten teillä menee ja pistää ukkoas auttamaan ja kun tilanne helpottuu ja tiedät pystytkö antamaan anteeksi niin päätät sitten. Mutta toinen vaihtoehto on,että jos et pysty anteeks antamaan niin se on totta,että lapsi kärsii ja varmasti yksinkin pärjää. Elämällä voi olla varallesi jotain parempaa,koska miehesi totisesti teki loukkauksista suurimman. Ajattele vaan itsekkäästi nyt itseäsi ja tulevaa vauvaa ja tee ratkaisut niiden mukaan.. Tsemppiä:)
Ota päivä kerrallaan ja usko huomiseen. Ehdit tehdä eroratkaisut myöhemmin
.. tuli petetyksi odottaessaa minua. ei kestänyt, jätti miehen, jäi yksin pienen ja kahden vähän isomman lapsen kanssa.
äiti varmaankin selviytyi, hän kun on sellainen sissi. mutta minä? minulla ei ole ollut koskaan isää, äiti hääti hänet todellakin elämästään. aluksi hän kävi minua katsomassa ja hakemassa luokseen, mutta sitten se kai jotenkin jäi ja yhteydenpito loppui hänen puoleltaan.
Olen nyt 27-vuotias nainen ja vasta nyt koen jääneeni asioista paitsi, mieskuvani on varmaan jotenkin vääristynyt ja olen ollut kaikista poikaystävistäni todella mustasukkainen, ei ollut miehenmallia kotona, olen aika huomionhakuinen .. haen enemmänkin minusta huoltapitävää, vahvempaa ihmistä, kuin kumppania, ja siksi kaikki suhteeni kai ovat kaatuneet.
en tiedä voiko näitä asioita verrata, yhdistää, että minun tietyt ominaisuuteni johtuvat isättömyydestä.. mutta nyt oman poikaystäväni ollessa uskoton, olet tullut siihen tulokseen että minun on vaikea antaa toistamiseen anteeksi elämäni miehelle, joka on minut pettänyt.
yritä antaa anteeksi ja lapsellesi ehjä perhe. minä en mitään muuta haluaisi niin paljon kuin isän, jolta kysyä neuvoa ja jota halata ja jolta saada rohkaisua elämän vaikeuksissa.
enhän minä tavallaan tiedä mistä paitsi jäin, mutta jollain tasolla se näkyy ja tuntuu että jotain lapsuudesta ja miksei aikuisiästäkin, puuttui/puuttuu.
mutta lapsi ei saa olla syy anteeksiantoon. huonossa suhteessa elävät vanhemmatkaan eivät ole mitenkään ihanteellinen kasvuympäristö. ja jos ero tulee, niin järjestäkää asiat niin että lapsella on isä!
Löydät varmasti ratkaisun kun kuuntelet sydäntäsi, ja juttelet lapsesi isän kanssa tulevaisuudesta ja yritätte yhdessä löytää oikean tien kulkea.
Tässä varmaankin vähän erilainen vastaus mitä odotit, mutta jotenkin tuntui niin otolliselta vastata tähän!
Voimaa ja kaikkea hyvää elämääsi!
Mun mies petti mua toisen lapsen raskausaikana, kolmisen viikkoa oli laskettuun aikaan. Tästä on jotakuinkin 6v. aikaa, olin silloin 23v. Yhden illan juttu se oli ja mulla oli samat tunteet, mitä sulla, en jaksanut ajatella eroa vaihtoehtona. Vakuutti ikuista rakkautta. Jopa menimme naimisiin vuoden päästä tästä! Asia kaiversi mieltä päivittäin 3-4 vuotta. Itselläni oli pieni muotoinen suhde myöhemmin, joka jäi siihen myös. Mies otti asian kovin raskaasti ja tällä hetkellä meillä on ero vireillä....
Yritä miettiä tarkkaan ja monelta kantilta!
Tiedän että pahalta tuntuu... mullakaan ei ylimääräisiä kiloja tullut raskauden aikana ja muutenkin nätti nainen myös;), että siitä tuskin oli kysymys...tai ulkonäköni ei ollut syynä varmastikkaan tapahtuneeseen...
Tsemppiä!!! Ja voimia!!!