Siitä on jo aikaa, kun erosimme. Sinä petit, minä lähdin. Talo myytiin jatkoimme eloamme tahoillamme, mä halusin unohtaa. Mä vihaan sua ja sä tiedät sen. Emme pitäneet yhteyttä heinäkuun jälkeen, sillä kaikki käytännönasiat oli jo hoidettu.
Mutta sitten sä lähetit viestin, vastasin ja pyysin sinua lopettamaan yhteydenpidon, silä en kaivannut sinua pettäjää elämääni. Taas meni muutama viikko ilman yhteydenpitoa, kunnes sitten meilasit. Pyysit minua lukemaan meilisi enne deletointia.
Uteliaisuuteni voitti, luin ja itkin, tipahdin. Sinulla oli paha olla, kaduit ja pyysit anteeksi aiheuttamaasi tuskaa ja surua, halusit olla ystäväni, kuulua elämääni. Muutaman päivän päästä vastasin meiliisi. Pyysin ettet ottaisi minuun yhteyttä, minä en voisi sinua enää auttaa voimaan paremmin tai muuta. Minä olisin tarvinnut sinua puoli vuotta sitten, silloi minä olisin tarbinnut tukeasi ja rakkauttasi. Mutta silloin se toinen oli sinulle tärkeämpi, silloin sinä valitsit hänet.
Kuka antoi sinulle oikeuden loukata minua? Mikä oikeus sinulla on enää ottaa minuun yhteyttä ja pyytää ystävyyttäni? Sinä menetit teoillasi oikeuden kuulua elämääni, kysyä kuulumisiani. Sitä se ero tarkoittaa, silloin menettää oikeuden kuulua toisen elämään.
Nyt sinua kaduttaa, haluat olla minulle hyvä rehellinen. Haluat pyytää anteeksi, taitaa jo olla liian myöhäistä. Anna mun nyt olla ja unohtaa, anna mun jatkaa elämääni. Sinä teit mitä teit, ja sitä ei tekemättömäksi enää saa. Minä en tahdo kuulua elämääsi enää, minä ansaitsen parempaa.
Halusit tulla tapaamaan minua tänä viikonloppuna, onneksi välimatkaa on paljon. Parempi ettet tullut, mutta pitäisikö minun ajaa luoksesi tänään? Haluaisin nähdä sinut, haluaísin kasvotusten sanoa sinulle "jää hyvästi". Taidanpa nyt mennä nukkumaan, ja aamulla ajaa sinne. Tähän on nyt tultava piste, sinun on lopetettava yhteydenpito minuun, sinun pitää ymmärtää että satutit minua niin paljon etten halua olla ystäväsi, en pysty olemaan ystäväsi.
Minä en voi nyt auttaa sinua, kun sinulla on paha olo ja huono omatunto vaivaa. Sinun on nyt ihan itse käsiteltävä pettämisesi ja eromme, ihan itse saat koota itsesi. Olisitpa ajatellut silloin hiukan pidemmälle, kun lähdit minua pettämään.
Minä olen vielä rikki, mutta haluan parantua. Tämä päivä on mennyt itkiessä, mutta kyllä se taas tästä lähtee parempaan suuntaan. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta, mutta nyt lopeta yhteydenpito minuun, kiitos.
Niin,ethän sä tätä palstaa lue, mutta jonnekin oli pakko kirjoittaa. Huomenna sanon taas tämän asian sinulle, josko jo sitten uskoisit ja antaisit minun olla.
Hyvää yötä kaikilla, huomenna on uusi päivä ja se on parempi kuin tänään.
Mutta sitten sä lähetit viestin, vastasin ja pyysin sinua lopettamaan yhteydenpidon, silä en kaivannut sinua pettäjää elämääni. Taas meni muutama viikko ilman yhteydenpitoa, kunnes sitten meilasit. Pyysit minua lukemaan meilisi enne deletointia.
Uteliaisuuteni voitti, luin ja itkin, tipahdin. Sinulla oli paha olla, kaduit ja pyysit anteeksi aiheuttamaasi tuskaa ja surua, halusit olla ystäväni, kuulua elämääni. Muutaman päivän päästä vastasin meiliisi. Pyysin ettet ottaisi minuun yhteyttä, minä en voisi sinua enää auttaa voimaan paremmin tai muuta. Minä olisin tarvinnut sinua puoli vuotta sitten, silloi minä olisin tarbinnut tukeasi ja rakkauttasi. Mutta silloin se toinen oli sinulle tärkeämpi, silloin sinä valitsit hänet.
Kuka antoi sinulle oikeuden loukata minua? Mikä oikeus sinulla on enää ottaa minuun yhteyttä ja pyytää ystävyyttäni? Sinä menetit teoillasi oikeuden kuulua elämääni, kysyä kuulumisiani. Sitä se ero tarkoittaa, silloin menettää oikeuden kuulua toisen elämään.
Nyt sinua kaduttaa, haluat olla minulle hyvä rehellinen. Haluat pyytää anteeksi, taitaa jo olla liian myöhäistä. Anna mun nyt olla ja unohtaa, anna mun jatkaa elämääni. Sinä teit mitä teit, ja sitä ei tekemättömäksi enää saa. Minä en tahdo kuulua elämääsi enää, minä ansaitsen parempaa.
Halusit tulla tapaamaan minua tänä viikonloppuna, onneksi välimatkaa on paljon. Parempi ettet tullut, mutta pitäisikö minun ajaa luoksesi tänään? Haluaisin nähdä sinut, haluaísin kasvotusten sanoa sinulle "jää hyvästi". Taidanpa nyt mennä nukkumaan, ja aamulla ajaa sinne. Tähän on nyt tultava piste, sinun on lopetettava yhteydenpito minuun, sinun pitää ymmärtää että satutit minua niin paljon etten halua olla ystäväsi, en pysty olemaan ystäväsi.
Minä en voi nyt auttaa sinua, kun sinulla on paha olo ja huono omatunto vaivaa. Sinun on nyt ihan itse käsiteltävä pettämisesi ja eromme, ihan itse saat koota itsesi. Olisitpa ajatellut silloin hiukan pidemmälle, kun lähdit minua pettämään.
Minä olen vielä rikki, mutta haluan parantua. Tämä päivä on mennyt itkiessä, mutta kyllä se taas tästä lähtee parempaan suuntaan. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta, mutta nyt lopeta yhteydenpito minuun, kiitos.
Niin,ethän sä tätä palstaa lue, mutta jonnekin oli pakko kirjoittaa. Huomenna sanon taas tämän asian sinulle, josko jo sitten uskoisit ja antaisit minun olla.
Hyvää yötä kaikilla, huomenna on uusi päivä ja se on parempi kuin tänään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tilanne on usein tuo; pettäjä alkaa jossain vaiheessa pyydellä anteeksi ja ehdottaa 'ystävyyttä'. Nuo ehdotukset eivät minun(kaan) mielestäni ole muuta kuin huonon omantunnon paikkaamista - miehesi ei kestä syyllisyyttä.
Oma mieheni hoki aivan samaa: 'ollaan kavereita'. Sanoin hänelle: minulla on jo kavereita - ja heistä yksikään ei tekisi minulle näin.
muutoin hän käsitää väärin.