Moi!
Haluaisin mielipiteitä yhdestä asiasta.Olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä nyt kohta puoli vuotta ja alussa hän oli ihan erilainen, tuntui siltä että tämä on nyt se oikea.
Mä en vaan ymmärrä kun mies sanoo että tunteet ja mieli muuttuu niin nopeesti, sanoo yks päivä et rakastaa ja sit taas seuraavana päivänä oin melkein jättämässä. Mulla on koko ajan epävarma olo ja mies väittää et tunteet voi muuttua niin nopeesti mutta mun mielestä semmoset tunteet kun esim. rakkaus ei voi päivässä muuttua.
Mitä mieltä te ootte tästä????????
Haluaisin mielipiteitä yhdestä asiasta.Olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä nyt kohta puoli vuotta ja alussa hän oli ihan erilainen, tuntui siltä että tämä on nyt se oikea.
Mä en vaan ymmärrä kun mies sanoo että tunteet ja mieli muuttuu niin nopeesti, sanoo yks päivä et rakastaa ja sit taas seuraavana päivänä oin melkein jättämässä. Mulla on koko ajan epävarma olo ja mies väittää et tunteet voi muuttua niin nopeesti mutta mun mielestä semmoset tunteet kun esim. rakkaus ei voi päivässä muuttua.
Mitä mieltä te ootte tästä????????
Vastaukset 5
Vanhimmat
mulla melkein sama paitsi mies ei ole ikinä rakastanut mua. välitti jollain tapaa kuiteski ja oli todella ihana. 4 kk alkoi muuttua ja puolessa vuodessa on täysin tunteeton mua kohtaan. hänessä ei kaikki khdat kuitenkaan matchaa narsistiseen persoonallisuushäiriöön, aika moni kylläkin: ensin hurmaa naisen, koukuttaa, täysin tunteeton, täysin kykenemätön tuntemaan empatiaa, itsekäs, ei siedä kritiikkiä itsestään yhtään
Aika ailahtelevainen ukko sulla sitten. Ei näytä tietävän mistä päästä pissii. Veikkaampa ettei noin omista tunteistaan tietämätön ihminen sua oikeasti rakasta. Kaipa se yrittää jotenkin johdatella tilannetta sinne eron suuntaan, kun ne "rakastan sua" sanat on pelkkää valhetta vaan. Mitä aiot tehdä? Odotatko siihen asti että sut jätetään, vai teetkö sen itse ennen miestä?
Mä olin kanssa reilu puoli vuotta samantyyppisen miehen kanssa... Oli oikeesti niin ihanaa ja tunne että "tää on nyt sitä"..kyllä se sitten piti hyvänä ja suunniteltiin jo tulevaisuutta, keskusteltiin toistemme haaveista ja elämänarvoista ja ne meni yksiin. ja muutettiinkii sitten yhteen miehen pyynnöstä. Sitten muuttukii meno kellossa...mä oli yksin kotona ja mies paineli kavereitten kanssa baarissa ja jatkoilla aina aamuseiskaan asti ja kun sanoin asiasta, ettei tommonen meno aina sovi.. olin muka riippuvainen ja kyttäri. Kysyin suoraa, että rakastaako se mua ja hän sano ettei oikeen kai tiedä mitä se on ja lässynlässyn. Minä menin niin pohjalle oman itsetuntoni kanssa että nyt ihan hirvittää, rupesin itsekkin uskomaan sen väitöksiin. No, selvispä vielä nupiksi että se on käyny jollain reissullansa nusauttamassa exäänsä. No, nyt se on sitten ex. Mun hyvät ystävät onneksi tulivat ajoissa ja hakivat mut pois sieltä talosta. Nyt kun olen ajatellut sitä suhdetta vähän "kauempaa" niin olen tajunnut, että sieltä lähteminen oli varmasti fiksuin teko mitä olen aikoihin tehnyt. Ei elämäänsä kannata tuhlata tommosten paskiaisten takia.
anna rauhassa tämän suhteen jäähtyä,kukutat vain energiaa miettiessäsi mitä toisen pään sisällä liikkuu,aika antaa siihen vastauksen.kokemusta on.
Heippa! Luin viestisi ja ymmärrän aivan täysin mistä puhut. Mulla on takana melkein yhdeksän vuotta kestänyt suhde avomieheeni ja hänen tunteensa tuntuvat ailahtelevan myöskin päivästä toiseen.Olenkin sitä mieltä että joko hän fuulaa rakkautensa tai ei oikeasti tiedä itsekään missä mennään. Jostain syystä en enää itsekään oikeastaan välitä mitä suhteellemme tapahtuu, sillä olen myös niin rikki samassa tilanteessa kuin sinä.Tuntuu umpikujalta, jolloin on vain yksi ulospääsy, purkaa juttuja ja pakittaa taaksepäin. Ottaa etäisyyttä asioihin.