Muuttoautot verottomia!!!

Voisiko joku laittaa k.o. asian s-postina Eduskunnalle kansanedustajille nyt kun ovat paraikaa hoitamassa autoverotukset kuntoon.
Muuttoautojupakka tulee muuten pintaan taas jos ei nyt oteta huomioon uudessa laissa.

Valtiovarainministeriö, Tulli ja KHO ovat saaneet kirjeen tänään selvityksineen ja lisäksi Tullin laittomat vastaukset mukaan liitettynä. Jokohan nyt saadaan Tulli kyykkyyn?

EU Komission kirje autoverosta Suomen hallitukselle

EUROOPAN YHTEISÖ Bryssel, 17.12.2002
2001/2091
C(2002)5448
Arvoisa Herra Ministeri,
Haluan kiinnittää hallituksenne huomion ajoneuvojen verotukseen Suomessa yhteisön oikeuden kannalta. Tässä virallisessa ilmoituksessa huomautetaan erityisesti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994), joka tuli voimaan 1. päivänä tammikuutta 1995 1 , jäljempänä mainituista säännöksistä, joiden osalta Suomen kansallinen lainsäädäntö on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastaista. Tässä virallisessa ilmoituksessa tarkoitetaan ajoneuvoilla niitä henkilöautoja, pakettiautoja, moottoripyöriä ja muita ajoneuvoja, joista säädetään autoverolain 1 §:ssä.
1. Yleistä
Autovero on kulutusvero, joka kannetaan yleisiin tarpeisiin. Sen tuottoa 2 ei käytetä yksinomaan liikenteen aiheuttamiin kustannuksiin. Autoverolaissa tarkoitetaan maahan tuonnilla myös ajoneuvon yhteisötavarana tuontia Suomeen. Verovelvollinen on ajoneuvon maahantuoja ja Suomessa valmistetun ajoneuvon valmistaja. Verovelvollisuus voidaan siirtää kirjallisella sopimuksella. Siirrosta on ilmoitettava veroviranomaiselle.
Veroviranomaisia ovat tullilaitos ja ajoneuvohallintokeskus. Jäänteenä aikaisemmasta ennen Euroopan unioniin liittymistä olleesta lainsäädännöstä voidaan pitää sitä, että autoverotuksen yleinen johto ja valvonta pääsääntöisesti kuuluu tullihallitukselle.
__________
1 Voimaantulosta säädettiin eräiden Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen liittyvien verotusta, tulleja ja ulkomaankauppaa sekä tullilaitosta koskevien lakien voimaantulosta 31.12.1994 annetulla asetuksella (1542/1994). Näin voimaantulo tapahtui samana päivänä kuin Suomen tasavallan liittyminen Euroopan unioniin. Autoverolakia on muutettu kuusi kertaa, viimeksi 26.10.2001 annetulla lailla 925/2001.
2 Suomen valtion tilinpäätös 2001, autovero 5 483 miljoonaa FIM.


sivu 2
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Laivastokatu 22
FIN-00160 HELSINKI
Verohallitus huolehtii kuitenkin ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä olevan autoverotuksen yleisestä johdosta ja valvonnasta.
Autoverolain rakenteellisia muutoksia, jotka saattaisivat tasapainottaa suomalaisten ja toisesta jäsenvaltiosta olevien toimijoiden mahdollisuuksia toimia Suomen markkinoilla, ei ole pidetty kiireellisinä 3 Suomen viranomaiset ovat ilmeisesti olleet jo usean vuoden ajan tietoisia siitä, että Suomen autoverotus ei ole ollut yhteisön oikeuden mukaista. Näyttää siltä, että Suomen viranomaiset eivät edes pyri korjaamaan selvästi tiedossa olevia yhteisön oikeuden vastaisia kohtia kansallisessa lainsäädännössä 4. Suomen viranomaiset ovat olleet haluttomia antamaan tietoja autoverotuksesta ja sen perusteista. Muodollisina perusteina kielteisyydelle on esitetty kansallisia säännöksiä, erityisesti liikesalaisuutta koskevia 5.
Autoveron takia on edullisempaa ostaa suomalaiselta toimijalta ajoneuvo kuin hankkia ajoneuvo toisesta jäsenvaltiosta. Sen vuoksi vero on katsottava EY:n perustamissopimuksen 90 artiklassa tarkoitetulla tavalla syrjiväksi sisäiseksi maksuksi. Autovero on yleisten perusoikeuksien vastaisesti erisuuruinen eri toimijoille täysin samanlaisesta toisesta jäsenvaltiosta hankitusta ajoneuvosta. Autoverossa voidaan katsoa siten olevan tuontimaksun tai tullin piirteitä ja pitää sitä myös EY:n perustamissopimuksen 23 ja 25 artiklan vastaisena. Erisuuruista veroa Suomen viranomaiset ovat perustelleet kaupan portailla ja tullikoodeksin säännösten soveltamisella. Erisuuruisen veron on katsottava olevan välillistä ja välitöntä syrjintää, joka haittaa toisten jäsenvaltioiden toimijoita ja suosii eräitä kotimaisia toimijoita. Autovero maksetaan ainoastaan kerran ja koskee siten ajoneuvon koko elinkaarta. Rekisteristä poistetusta ajoneuvosta ei makseta autoveroa, kun ajoneuvo rekisteröidään uudelleen. Poikkeuksen muodostavat jäljempänä 4 kohdassa mainitut muutostyöt, joiden johdosta autoverolain 30 §:n mukaan maksuun pannaan autovero.
Yhteisöjen tuomioistuimen annettua 19.9.2002 asiassa C-101/00, Siilin, tuomion Suomessa on muutettu hallintokäytäntöä 6. Vakiintuneen oikeuskäytännön 7 mukaan kansallisen lainsäädännön ja yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten välinen ristiriita voidaan lopullisesti poistaa vain sellaisilla kansallisilla pakottavilla oikeussäännöillä, joilla on sama asema lainsäädännöllisessä hierarkiassa kuin niillä oikeussäännöillä, joita olisi muutettava. Pelkkää hallintokäytäntöä ei voida pitää perustamissopimuksen mukaisten velvoitteiden pätevänä täytäntöönpanon muotona.
__________________
3 Eduskunta vastauksessaan hallituksen esitykseen autoverolain muuttamisesta lausui 18.12.1998 muun ohessa: ”Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti selvittävän, miten voidaan oikeudenmukaisesti määritellä lähinnä vastaavan uuden auton hinta tai muulla tavalla se hinta, josta ikäalennukset lasketaan”. Hallituksen toimenpidekertomuksessa vuodelta 1998 (K 3/1999 vp) on asiasta lausuttu: ” Asia on valtiovarainministeriössä selvitettävänä”. Samanlaiset lausumat ovat kolmessa seuraavassa hallituksen toimenpidekertomuksessa (K 2/2000 vp, K 5/2001 vp ja K 3/2002 vp)
4 Suomen pysyvän edustuston kirje EUE/0046-19/14.09.2001.
5 Tämä ilmenee muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista, esimerkiksi 15.3.2002 taltionumero 582 ja 23.5.2002 H 202/02.
6 Hallintokäytäntöä on selostettu tullin Internet-sivustolla www.tulli.fi. Esimerkkejä käytettyjen ajoneuvojen verotuksesta EY-tuomioistuimen ratkaisun C-101/00 (Tulliasiamies ja Siilin) jälkeen, 27.09.2002.
7 Asia C-197/96, komissio v. Ranska, tuomio 13.3.1997, Kok. 1997, s I-1489, 14 kohta. Asia C-358/98., komissio v. Italia, tuomio 9.3.2000, Kok. 2000, s. I-1255, 17 kohta.


sivu 3
2 Uudet ajoneuvot
2.1 Toisesta jäsenvaltiosta tuodut ajoneuvot
Autoverolain 11 §:n mukaan Suomeen tuodun ajoneuvon verotusarvon perusteena on ajoneuvon hankinta-arvo vähennettynä autoverolain 16 §:ssä mainituilla määrillä.
Yhteisötavarana tuodun ajoneuvon arvo määritellään autoverolain mukaan noudattaen soveltuvin osin, mitä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 ja tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 säädetään. Verotusarvoon tulee sisältyä ajoneuvosta verovelvolliselle välittömästi tai välillisesti ennen verotusta aiheutuneet kaikki kustannukset toimitettuna Suomeen tai verovelvollisen ensimmäiseen varastoon Suomessa. Verotusarvoon ei kuitenkaan lueta ajoneuvon tavanomaisen myyntikunnostuksen arvoa eikä tämän yhteydessä ajoneuvoon lisättyjen enintään 80 euron arvoisten varusteiden arvoa. Ajoneuvon rekisteröintimaksua ja maksua rekisterikilvistä ei lueta verotusarvoon.
Jos ajoneuvon tuo toisesta jäsenvaltiosta Suomeen yritys, joka on tehnyt moottoriajoneuvoteollisuuden jälleenmyyntiä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’valtuutettu maahantuoja’ autovero määrätään käyttäen verotusarvon perusteena hankintahintaa osoittavaa kauppalaskua lisättynä kuljetuskustannuksilla.
Jos sen sijaan ajoneuvon tuo toisesta jäsenvaltiosta Suomeen yritys tai henkilö, joka ei ole valtuutettu maahantuoja, ei verotusarvona pidetä kauppalaskua vaan hintaa, jolla ajoneuvo olisi ostettavissa Suomen markkinoilla niin sanottuun tax free -hintaan. Toisin sanoen verotusarvona on hinta, joka käsittää valtuutetun maahantuojan ja jälleenmyyjän kustannukset ja voittomarginaalin. Näin ollen vero täysin samanlaisesta ajoneuvosta on eri suuruinen riippuen siitä kuka ilmoittaa ajoneuvon verotettavaksi 8. Sisämarkkinoiden periaatteen mukaista on, että ostajalla on oltava mahdollisuus hankkia hyödykkeensä mistä jäsenvaliosta tahansa. Suomen tullilaitos, jonka tehtävänä on toisista jäsenvaltioista hankittujen moottoriajoneuvojen verotus autoverolain perusteella, käyttää siis erilaista verotuspohjaa riippuen siitä, onko toisesta jäsenvaltiosta hankitun ajoneuvon tuoja yritys, joka on valtuutettu maahantuoja taikka muu yritys tai yksityinen henkilö. Kun sisämarkkinoiden periaate edellyttää, että kuluttaja voi ostaa moottoriajoneuvoja siinä osassa yhteisöä, missä hinnat ja myyntiehdot ovat edullisimmat, ei Suomella ole oikeutta
______________
8 Hintojen eroa selvittää kansanedustaja Bremerin kirjallinen kysymys N:o 539 vuoden 1999 valtiopäivillä. Kansanedustajan esimerkin mukaan ns. tax-free hinta, jonka kuluttaja maksaa viedessä Suomessa ostamansa auton muuttoautona toiseen jäsenvaltioon on Renault Megane 1,6 henkilöautosta 69 500 FIM ja Audi A4 1.8 henkilöautosta 105 400 FIM. Kansanedustaja esitti laskelman, jonka mukaan näihin tax free -hintoihin autovero oli (Renault) 60 000 FIM ja (Audi) 95 900 FIM, autoveron arvonlisävero vastaavasti 13 200 ja 21 100 FIM, sekä ostohinnan arvonlisävero 15 300 ja 23 000 FIM. Näin kuluttajan tuodessa auton toisesta jäsenvaltiosta Renault Megane 1.6 maksoi hänelle 158 000 FIM ja Audi A4 1.8 245 500 FIM. Vastaavat ajoneuvot maksoivat Suomessa pysyvästi asuvalle kuluttajalle ostaessa Suomessa ajoneuvon jälleenmyyjältä autoveroineen ja arvonlisäveroineen 130 000 FIM (Renault) ja 192 000 FIM (Audi). Kansanedustaja kirjoitti: ”Tästä havaitaan, että autoverolain verotusarvon tullikoodeksiin perustuva laskentamalli on kaikessa tapauksessa syrjivä, koska se riidattomasti suosii suomalaista merkkimaahantuojaa, koska sen Suomessa tuoman ajoneuvon hankintahinta (tehdashinta) on aina edullisempi kuin kuluttajan samasta tuotteesta toisessa jäsenvaltiossa maksama hinta, koska kuluttajan samasta tuotteesta maksama hinta sisältää kaikissa tapauksissa toisen jäsenvaltion jälleenmyyjän perimän myyntipalkkion. Näin ollen verotuksellisesti on estetty - käyttämällä ajoneuvon hankintahintaa verotusarvon pohjana - ettei toisessa jäsenvaltiossa toimiva autojen jälleenmyyjä (vähittäisliike) voi tarjota uutta autoa Suomessa pysyvästi asuvalle kuluttajalle. Menettely rajoittaa myös tavaran vapaata liikkuvuutta yhteisössä, koska järjestelmällä estetään rinnakkaistuonti”.


sivu 4
pyrkiä tätä estämään verotuskäytännöllään.
Komissio katsoo, että Suomi rikkoo perustamissopimuksen 90 artiklaa, kun toisista jäsenvaltioista hankituista ajoneuvoista kannetaan autoveroa enemmän muilta toimijoilta ja yksityisiltä kuin suomalaisilta valtuutetuilta maahantuojilta. Tämä huomautus koskee sekä uusia että käytettyjä ajoneuvoja.
2.2. Suomessa valmistetut ajoneuvot
Kotimaisen autotuotannon mahdollinen vähäisyys ei oikeuta säätämään verotuksellisesti edullisempia sääntöjä kotimaassa valmistetuille ajoneuvoille kuin muissa jäsenvaltioissa valmistetuille ajoneuvoille. Autoverolain 11 §:n 4 momentin mukaan kuitenkin Suomessa valmistetun ajoneuvon verotusarvo on ajoneuvon valmistajan ollessa verovelvollinen ajoneuvon valmistuskustannusten perusteella määritettävä ajoneuvon hinta valmistuspaikalla. Kun ajoneuvon verotusarvo näin määritellään vapaasti tehtaalta olevien valmistuskustannusten perusteella, säännös voi johtaa siihen, että Suomessa valmistettuja ajoneuvoja verotetaan ainakin joissakin tapauksissa lievemmin kuin toisesta jäsenvaltiosta tuotuja ajoneuvoja. 9 Tämä on perustamissopimuksen 90 artiklan mukaan kiellettyä 10.
3. Käytetyt ajoneuvot
3.1. Yli 6 kuukautta vanhat käytetyt ajoneuvot
Autoverolain 10 §:n mukaan, sellaisena kuin se on 30.12.1998 annetussa laissa (1160/1998), ajoneuvoa pidetään maahan tuotaessa käytettynä, jos ajoneuvo on ollut ulkomailla rekisteröitynä ja käytössä kauemmin kuin kuusi kuukautta. Näistä ajoneuvoista autoverolain 7 §:n mukaan, sellaisena kun se on osittain muutettuna 30.12.1998 annetulla lailla (1160/1998), kannetaan vastaavan uuden ajoneuvon vero alennettuna 0,6 prosentin määrällä käyttökuukautta kohden kultakin ensimmäiseltä 100 käyttökuukaudelta ja tämän jälkeiseltä 100 käyttökuukaudelta 0,9 prosentin määrällä käyttökuukautta kohden laskettuna jäännösarvosta sekä edelleen tuon jälkeisiltä käyttökuukausilta 0,4 prosenttia veron kunkin kuukauden loppuun lasketusta jäännösarvosta.
Kun nykyiset edellä mainitut 15.1.1999 voimaan tulleet prosentit säädettiin, oli Suomessa epäilyksiä, millä tavalla ne vastaavat todellisuutta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lausui 14.12.1998 mietinnössään VaVM 64/1998 muun muassa seuraavaa:
___________________
9 Suomen käytäntöä kuvaa tapaus, jossa Hangon tullikamari määräsi jälkiverotuksena maahantuojayritykselle maksettavaksi autoveroa ja arvonlisäveroa sen johdosta, että maahantuodut henkilöautot olivat olleet toisessa jäsenvaltiossa varastoituina ennen Suomeen kuljettamista. Yhtiö valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle huomautti muun ohessa, että jälkiverotus loukkasi tavaroiden vapaan liikkumisen periaatetta ja että päätös merkitsi toisessa jäsenvaltiossa tuotettujen palvelujen diskriminointia. Helsingin hallinto-oikeus päätöksellään 19.10.2000 n:o 00/1402/7 kumosi valituksenalaisen päätöksen perusteluissa mainiten EY:n tuomioistuimen tuomiot asiassa C-68/96, Grundig Italiana Spa v Ministero delle Finanze 17.6.1998 (Kok. 1998 s. I-3775) ja asiassa C-228/98, Charalompos Dounias V Ypourgou Oikonomikon, 3.2.2000 (Kok. 2000 s. I-577) sekä katsoi sovelletun autoverolain 11 §:n 3 momentin EY:n perustamissopimuksen 90 artiklassa tarkoitetulla tavalla syrjiväksi. Tulliasiamiehen valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus on 19.3.2002 antamallaan päätöksellä taltionumero 605 lausunut, että autoverolain säännökset eivät merkitse hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitettua EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan kieltämää syrjintää ja palauttanut asian tullipiirille uudelleen käsiteltäväksi.
10 Asia C-68/96, Grundig Italiana, Kok. 1998 s. I-3775, 26 kohta.


sivu 5
”Valiokunta toteaa, että käytettyjen henkilöautojen autovero jäänee edelleen sellaiselle tasolle, että tervettä kilpailua tuonnin ja kotimaan myynnin välille ei synny. Valiokunnan mielestä olisikin seuraavan hallituksen ohjelmaa valmisteltaessa selvitettävä mahdollisuudet autoveron maltilliseen alentamiseen. Lisäksi valiokunta toteaa, että laissa olevaa säännöstä koskien verotuksen perusteena käytettävää lähinnä uuden auton hintaa vastaavaa laskentatapaa, jossa yksityiset autoliikkeet laskevat veron perusteen, ei voida pitää hallinnollisesti ja kansalaisten oikeusturvan kannalta hyväksyttävänä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että hyväksytään lausuma, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti selvittää, miten voidaan oikeudenmukaisesti määritellä lähinnä vastaavan uuden auton hinta tai muulla tavalla se hinta, josta ikäalennukset lasketaan.”
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio voi soveltaa toisista jäsenvaltioista tuotuihin käytettyihin ajoneuvoihin verojärjestelmää, jossa ajoneuvon arvon todellinen aleneminen lasketaan yleisellä ja abstraktilla tavalla laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä määriteltyjen arviomääräisten perusteiden tai asteikkojen nojalla. Kuitenkin näiden perusteiden ja asteikkojen avulla on kyettävä takaamaan, että tällaisesta ajoneuvosta kannettavan veron määrä ei missään tapauksessa ylitä vastaavan kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn ajoneuvon arvoon sisältyvää verosta jäljellä olevaa määrää.11
Autoverolain perusteella muodostuu toisesta jäsenvaltiosta hankitun käytetyn ajoneuvon verotus sellaiseksi, että ajoneuvon autoverona maksuunpannaan enemmän veroa kuin on jäljellä Suomen markkinoilla olevan identtisen ajoneuvon hinnassa. Tämä johtuu erityisesti siitä, että autoverolain 7 §:n säännös vastaavasta uudesta ajoneuvosta antaa muodollisen perusteen sivuuttaa tullikoodeksin 29. artiklan mukainen kauppa-arvo verotusarvona. Tulliviranomaiset verotusta toimittaessaan käytännössä valitsevat vertailuajoneuvon, joka ei ole identtinen toisesta jäsenvaltiosta hankitun käytetyn ajoneuvon kanssa. 12 Vertailuajoneuvon identtistä ajoneuvoa suuremman hinnan takia verotusarvon lähtökohta muodostuu korkeaksi. Kun tästä lähtökohdasta lasketut autoverolain 7 §:n 1 momentissa säädetyt ikäalennusprosentit eivät vastaa kokemusten mukaisia ajoneuvojen arvon alentumisia, Suomen säännöksillä ja niiden soveltamiskäytännöillä asetetaan toisesta jäsenvaltiosta hankituille ajoneuvoille korkea autovero. Toisin sanoen, kun autoveron määrä näin Suomessa muodostuu olennaisesti suuremmaksi kuin Suomessa olevan vastaavan ajoneuvon veron jäljellä oleva autovero määrä, komissio katsoo, että autoverotuksen soveltaminen vaikuttaa haittaavasti toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien
_____________________
11) Asia C-393/98, Comes Valente, Kok. 2001 s. I-1327, 44 kohta ja asia C-101/00, Siilin, tuomio 19.9.2002, 61 kohta (ei vielä julkaistu)
12 Vertailuautona on Chrysler Voyager XE 3.0 autolle käytetty Chrysler Voyager 3.3. V&A4 SE merkkistä autoa, Helsingin hallinto-oikeus 13.6.2002 T:00/0749/7 ja Chevrolet Lumina 3.1. henkilöautolle Chevrolet Alero 3.4. -henkilöautoa, korkein hallinto-oikeus 3.4.2002 taltion:o 767.
Tullilaitoksen Helsingissä 19.7.2001 tekemän autoveropäätöksen n:o A2001-11-200-033 mukaan Suomen kansalainen on sanottuna päivänä ilmoittanut tuoneensa EU:n alueelta Citroen Evasion 2.1. TDI -merkkisen Ranskassa valmistetun henkilöauton. Sen valmistuspäiväksi on katsottu 1.1.1995 ja ensimmäiseksi käyttöönottopäiväksi 9.7.1996 ja käyttöönottopäiväksi ilmoituksen tekopäivä. Verotuslaskelman mukaan auton tullausarvoksi = autoveron verotusarvoksi on merkitty 135 000 FIM. Ikävähennystä on laskettu 35,40 %:n mukaan 46 161 FIM. Autoveroa on määrätty 84 238 FIM sekä autoverolle arvonlisäveroa 22 %:n mukaan 18 532 FIM. Määrätyt verot yhteensä 102 770 FIM on maksettu tullilaitokselle. Ajoneuvon tunnistetietoihin on kirjoitettu lisäksi ”VRT. CITROEN EVANSION 2.0”.


sivu 6
käytettyjen ajoneuvojen hankintaan. Suomi tässäkin kohdassa rikkoo EY:n perustamissopimuksen 90 artiklaa.13
Näin toisesta jäsenvaltiosta hankitun käytetyn auton hinta suomalaisine veroineen on yleensä suurempi kuin Suomen markkinoilta ostettavan samanlaisen käytetyn auton hinta. Eräiden tietojen mukaan kokonaiskustannukset toisesta jäsenvaltiosta hankitusta käytetystä autosta saattavat olla suuremmat kuin saman auton hinta uutena suomalaisessa kaupassa. 14
Suomen viranomaiset ovat perustelleet säädöstä, että käytettyjen ajoneuvojen arvo alenee lineaarisesti 0,6 prosenttia kuukaudessa 100 ensimmäisen käyttökuukauden aikana sillä, että tämä säännös perustuu tutkimukseen. Tutkimusta on pidetty niin salaisena, ettei siitä ole annettu tietoja komissiolle eikä edes lakiesitystä käsiteltäessä Suomen eduskunnalle. Tämän vuoksi on mahdotonta tarkastaa tutkimuksen luotettavuutta ja perusteita. Komission tietojen mukaan kaikkialla muualla yhteisössä ajoneuvojen myyntiarvon aleneminen ei ole lineaarista.15Autojen arvon aleneminen saattaa vaihdella 20 - 30 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana merkistä ja mallista riippuen.
Edellä 2.1 kohdassa on todettu, että myös käytettyjen ajoneuvojen osalta erisuuruisen autoveron periminen samanlaisista ajoneuvoista, on EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastaista.
Yhteisöjen tuomioistuimen nimenomaisesti lausuman periaatteen mukaan maahan tuodun käytetyn ajoneuvon omistajalla on oltava mahdollisuus riitauttaa oikeusteitse se, millä tavoin yleisiin kriteereihin perustuvaa asteikkoa on sovellettu hänen ajoneuvoonsa. Tämä edellyttää, että julkistetaan peruste tai ne perusteet, joiden pohjalta asteikko on laskettu.16 Koska mainittuja perusteita ei ole Suomessa saatettu julkisuuteen, komissio katsoo, että Suomen viranomaiset ovat jättäneet ottamatta huomioon yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön, jonka kohteena on ollut EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan tulkinta.
3.2 Alle 6 kuukautta vanhat käytetyt autot ja moottoripyörät
Käytännössä autoa voidaan pitää käytettynä heti sen liikkeestä ostamisen jälkeen. Toisin sanoen vain poikkeustapauksissa voidaan kuvitella , että auton arvo eli siitä saatava jälleenmyyntihinta olisi sama, jolla se on ostettu vähittäisliikkeestä. Autoverolain 6 §:n 2 momentin säännös, että ulkomailla käyttöön otetun, muun kuin 10 §:ssä tarkoitetun auton vero on aina vähintään uuden auton arvo, vaikuttaa syrjivästi niihin autoliikkeisiin, jotka myyvät autoja kuluttajille Suomeen. Samoin syrjivänä on pidettävä myös
______________________
13 Asia C-345/93, Nunes Tadeu, Kok.1995 s.1-479, 20 kohta, asia C-375/95, komissio v. Kreikka, Kok. 1997 s.1-5981, 20 kohta; asia C-213/96, Outokumpu. Kok. 1998, s.1-1777, 34 kohta.
14) Helsingin Sanomat 2.7.1999 uutisessa ”Tulli vetoaa autoverokiistassa huoleen valtion budjetista” kerrotaan, että tammikuussa [1999] Pietarsaaren tullikamari määräsi Ford Sierra 2,0 vuosimalli 1986 henkilöautosta maksettavaksi 73,85 %:n ikävähennyksen jälkeen autoveroa 20 647 ja sille arvolisäveroa 4542 FIM. ”Helsingin autoalan liikkeiden yhdistyksen hintatilaston mukaan vastaavasta Sierrasta pyydetään liikkeessä 19 900 - 23 300 FIM. Lopullinen myyntihinta on vielä alhaisempi.”
15 Asia C-375/95, komissio v. Kreikka, Kok. 1997 s. 1-5981, 22 kohta ja asia C-101/00, Siilin tuomio 19.9.2002, 78 ja 79 kohta (ei vielä julkaistu).
16 Asia C-393/98, Gomes Valente, Kok. 2001 s.1-1327, 31-34 kohta ja asia C-101/00, 87-89 kohta (ei vielä julkaistu)


sivu 7
autoverolain 8 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan ulkomailla käyttöön otetun, muun kuin 10 §:ssä tarkoitetun moottoripyörän vero on aina vähintään vastaavan uuden moottoripyörän vero. Notorista on, että ajoneuvon arvo alenee heti sen kaupasta ostamisen jälkeen Suomessakin. Sen vuoksi, jos ajoneuvo myydään edelleen, ei sen hintaan sisältyvän autoveron määrä ole sama kuin uuden ajoneuvon hinnassa oleva autovero, vaan arvonalennusta vastaavalla suhteellisella määrällä alempi. Erityisesti autoverolain 6 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen ja 8 §:n 2 momentin säännöksillä EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastaisesti syrjitään alle 6 kuukautta käytettyjen ajoneuvojen hankintaa toisesta jäsenvaltiosta.
4. Ajoneuvon osien vaihtaminen
Autoverolain 3 §:n mukaan, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30.12.1998 annetulla lailla (1160/1998), ajoneuvosta, josta on aikaisemmin kannettu vero uutena, on suoritettava uudelleen vero, jos sitä käytetään sen jälkeen, kun 50 prosenttia tai enemmän ajoneuvon osista on vaihdettu. Ajoneuvoa, josta on peritty vero toisessa jäsenvaltiossa käyttöön otettuna tai käytettynä tuotuna ajoneuvona, verotetaan uudelleen, jos 33 prosenttia tai enemmän sen osista vaihdetaan. Näin ollen on katsottava, että säännöksessä syrjitään viimeksi mainittujen ajoneuvojen omistajia EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastaisesti.
5. Autoverolain 5 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero
Autoverolain 5 §:n 1 momentissa säädetään. ”Se, joka on velvollinen suorittamaan autoveron, on velvollinen myös suorittamaan autoverosta arvonlisäveroa sen määräisenä kuin arvonlisäverolaissa (1501/93) säädetään.” Autoveron kantava viranomainen maksuunpanee tämän arvonlisäveron autoveron kantamisen yhteydessä.
Tätä autoverolle määrättävää arvonlisäveroa ei voida pitää jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17. päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 mukaisena arvonlisäverona. 18
Suomen hallitus on perustellut autoverolain 5 §:n arvonlisäveroa neutraalisuusyillä antaessaan 30.11.1994 eduskunnalle ehdotuksen kyseiseksi laiksi (HE 322/1994 vp) ja todennut: Kauppateiden uudelleen järjestely verotuksellisista syistä voisi vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon enimmillään useita satoja miljoonia markkoja.” Näitä laskelmia ei ole tarkemmin eritelty eduskunta-asiakirjoissa eikä niitä ole myöhemminkään julkistettu.
Suomen hallitus pyrkii eduskunnalle esittämiensä perusteluiden mukaan vaikuttamaan siihen, että tällä autoverolle maksuun pantavalle arvonlisäverolla vältettäisiin ”kauppateiden uudelleen järjestely”. Tämä antaa vaikutelman että nimenomaan on pyritty suosimaan kotimaista autokauppaa tai syrjimään toisissa jäsenvaltioissa toimivia liikkeenharjoittajia. Myös ilmeistä syrjintää on kohdistettu yksityisiin kuluttajiin, jotka ostavat toisesta jäsenvaltiosta uuden ajoneuvon. Kun autovero on erisuuruinen, kuten 2.1 kohdassa on
________________
17 EYVL L 145, 13.6.1977 s.1
18 Asia C101/00, Siilin, tuomio 19.9.2002, 98-103 kohta (ei vielä julkaistu)


sivu 8
todettu, johtaa tämä siihen, että autoverolain 5 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero on myös erisuuruinen.
Asiassa C-101/00, Siilin, annetussa tuomioissa on katsottu, että autoverolle maksuun pantava arvonlisävero on kuudennen arvonlisäverodirektiivin 33 artiklassa tarkoitettu sallittu verotusmuoto 19. Kyseisessä asiassa annetun tuomion mukaan EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäinen kohta on kuitenkin esteenä autoverosta suoritettavan veron kantamiselle siltä osin kuin toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta tällaisena verona kannettava määrä ylittää kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvästä verosta jäljellä olevan määrän. 20
Komissio edellyttää, että Suomen hallitus viimeistään vastatessaan tähän viralliseen ilmoitukseen esittää selvityksen siitä, mikä prosentuaalinen osuus on Suomen markkinoilla olevien toisesta jäsenvaltiosta hankittujen autojen ja moottoripyörien vähittäismyyntihinnassa autoveroa ja mikä osuus autoverolle määrättävää arvonlisäveroa. Myös komissio vaatii, että Suomen hallitus samalla esittää selvityksen siitä, minkä verran on Suomeen toisesta jäsenvaltiosta tuotua käytettyä autoa vastaavassa Suomessa olevassa identtisessä autossa jäljellä autoveroa ja minkä verran autoverolle aikoinaan määrättyä ”arvonlisäveroa”. Sama selvitys on esitettävä myös moottoripyöristä.
Euroopan yhteisön EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan nojalla komissio kehottaa hallitustanne toimittamaan huomautuksensa komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän kirjeen vastaanottamisesta.
Komissio varaa oikeuden, tutkittuaan huomautuksenne tai jos niitä ei ole annettu määräajassa, antaa tarvittaessa mainitussa artiklassa määrätyn perustellun lausunnon.
Kunnioittavasti
Komission puolesta
Frits BOLKESTEIN
Komission jäsen
KOMISSION PÄÄTÖKSEN MUKAINEN
Pääsihteerin puolesta
Sylvain BISARRE
Kirjaamon johtaja
_______________
19 Asia C-101/00, 104-107 kohta (ei vielä julkaistu)
20 Asia C-101/00, 114, 116 ja 117 kohta (ei vielä julkaistu)