Minulla kaksi asiaa, joista en erityisemmin pidä ja johtuu lapsuuden kokemuksista.
VESI - olin vaarassa hukkua lapsena
TULI - vaatteeni syttyivät palamaan lapsena
VESI - olin vaarassa hukkua lapsena
TULI - vaatteeni syttyivät palamaan lapsena
Mitä pelkäät tai välttelet?
Question.
321836
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Aina kun nään sellaisia tulee paha olo.
useinkin niihin törmännyt?
vaaleanpunaisia norsuja aina kavereilleni (sinkkuaikanani, nyttemmin se on jäänyt)
ja sen vuoksi välttelen siviieljä :)
on viisauden alku. Mutta mitäs minä välttelisin? Töitä ja stressiä?
Pelkään pimeitä porttikongeja yms. Mutta tämä lienee ihan terve pelko.
Pelkään myös ihmisiä, jotka ovat päällekäyvän arvostelevia, tietäviä jne. En oikein osaa sanoa, että hei, seurasi ei kiinnosta.
nykyään julkisuuteen, nimenomaan lehtiin, joutumista.
Ihan tarpeeksi kuviani näytelty paikallis- ja maakuntalehdissä, eikä se loppujen lopuksi ole kääntynyt vaikutuksiltaan aina myönteiseksi minulle.
Sitten, jos on ollut kuvia, joista olisi hyötyä, niistä on jätetty nimeni tai teoksistani niitten valmistaja eli minä, pois. Tai kuten Aamulehti teki jutun näyttelystäni, se julkaistiin kuvan kanssa VIIMEISENÄ näyttelypäivänä = Juhannusaaton aattona!!!!
Kyllähän nämät lehdet osaavat. :(
...en viitsi vaihtaa.
käynyt, että "näyttelysi" ei ollut enemmän arvoinen... Huh huh mitä itsekritiikin puutetta.
nimenomaan sellaisen, jolta alalta löytyy tekijöitä Pohjanmaalta. Ei myyntinäyttely.
Paskaako se minua haittaa, jos halutaan kirjoittaa eikä siittä lukijoille ole mitään iloa tai hyötyä...siis että ehtisi katsomaan, jos kiinnostaa!
Miksi sitten ylipäätään kirjoitetaan??
Pidä sinäpuska haiseva turpasi kiinni! Joskus toivoisi, että teilläpuskissa olisi jotain ITSEKRITIIKKIÄ.
...Aamulehden toimittajien pää.
Juuri tuleeohjelmaa luovuudesta.
Rönkkö kertoo tuossa, että hyvän oivalluksen TUNNISTAMINEN on tärkeää. Ihmisestä päälle päin ei näemiten luovahän. Luovuus näkyy vasta, kun annetaan luovalle henkilölle mahdollisuus NÄYTTÄÄ kykynsä luovuuteen.
Nämä pari viimeistä lausettatuli Kari Uusikylän suusta. Hän taasen on lahjakkuuden tytkija.
Kun joku aidosti kapuaa sinne ylös vuorelle, pitää olla turvavekko, että voi sitten pudota alas.
Epäonnistumisen PELKO on pahin luovuuden este, sillä epäonnistumisia tulee väistämättä.
Luovan ajatuksen TUNNISTAMISEN vaikeuden lisäksi(siis eka viestini tässä ketjussa tarkoitti tunnistamista).
Nyt, jos puska vielä jotai paskaa tähän laittaa...se tullaan poistamaan, sen lupaan.
:D
"hyvän oivalluksen TUNNISTAMINEN on tärkeää"
- Totta
"Luovuus näkyy vasta, kun annetaan luovalle henkilölle mahdollisuus NÄYTTÄÄ kykynsä luovuuteen"
- Totta
Luova henkilö NÄYTTÄÄ kykynsä luovuuteen, mutta luovuuden hyödyntämisestä/käyttämisestä päättävä ei TUNNISTA luovuutta. Kaikki luovuus menee hukkaan. Kumpikin ihan yhtä tärkeää luovuuden kannalta.
Lehti on voittoa tavoitteleva yritys, jonka tekee tuloksensa pääasiassa kahdella tavalla myymällä mainoksia ja lehteä. Jutut joiden arvellaa edistävän lehden myyntiä julkaistaan heti. Jutut jotka ostetaan rahalla (esim. mainokset, yritys/tuoteesittelyt) julkaistaan heti maksajan haluamalla tavalla.
"Tilan täytteeksi" julkaistaan satunnaisia lehden, toimituksen ja (suurimman) lukijakunnan kannalta ei niin tärkeita asioita sitten, kun sopivaa tyhjää tilaa jää.
Yrittivätkö myydä sinulle mainostilaa ensin? Jos yrittivät, niin sitten tuon julkaisun ns. myöhässä saattaisi tulkita vittuiluksi tai hyvän tahdon eleeksi (yhden päivän ilmainen mainos).
No taitohan sekin on, että ottaa kaikki asiat henkilökohtaiseksi vittuiluksi..
Itse olisin erittäin tyytyväinen, jos minun "tuotteesta" olisi Aamulehdessä juttu, vaikka siitä puutuuisikin minun ja/tai yrityksen nimi ja yhteystiedot. Mikäli se ihmisiä oikesti kiinnostaa niin he kyllä ne tiedot löytävät jostakin.
...kuin sinne huudetaan. Uskomaton mutta totta, kyllä internet on ihmeellinen =)
Taas ajan takaa tätä mielestäni lehdistön pakollista positiivista vaikuttamista...
Tässä siis tuli syitä, miksi välttelen toimittajien kanssa tekemisissä olemista. Luulevat tietävänsä asioista kaiken ja melkeinpä mielivaltaisesti tulkitsevat asiat haluamallaan tavalla...koska he ovat vaan sattumalta päättäneet niin.
Tämä luovuus on lemppariaiheitani...Jossain epäiltiin, että jos suomalaiset eivät opettele pikkuhiljaa muutakin kuin suunnittelua ja innovaatioitten tekemistä, muut aina vaan ja edelleen tulevat käyttämään tätä hyväksi...siis satsaavat siihen tuotannon kehittelyyn ja vievät tuoton. Suomalaisille ei sitten jää kuin mahdollisuus taas uudelleen yrittää jotain keksiä ja suunnitella uutta.
Tämähän on ollut teemana jo vuosia(kymmeniä). Tuotannon kehittelyyn ja tekemiseen ei sitten osatakaan satsata.
Mielestäni jonkun uuden asian esittelyssä pitää ollakin sitten kieli keskellä suuta. Minä ainakin sain ihan tarpeekseni siittä, että toimittaja kysyi kysymyksiä, että näinhän se siis tehään. Kun en vastannut, kuvitteli toimittaja sitten asian olevan niin kuin arvasi. Tämmöisten lehteen menneitten juttujen oikaisemiseen sitten olisi mennyt enemmän aikaa kuin alkuperäisen jutun tekemiseen.
En todellakaan ymmärrä sitä kiirettä millä minutkin haluttiin joksikin määritellä. Mielestäni kysymyksessä oli vain halu asettua työni yläpuolelle...todeta, että kyllähän tämä juttu tiedetään.
Ajanpuutteesta ei ollut kysymys, sillä toimittajat teki juttuja kotonani tai työtilalla tai vartavasten ajoi kymmeniä kilometrejä näyttelypaikoille.
avaruudellisesta hahmottamisesta. Sitä käsitettä naureskeltiin, kun jotkut puskajussit ja tupauunot eivät tajua mitä tarkoittaa. Kysymys ei olemistään avaruudesta. Vaan kyvystä kolmiulotteiseen ajatteluun...tilan hahmottamiseen.
Nooh, tämätaasen oli otsikossa Kouvolan sanomissa.
poistettiin jo tästä keskustelusta...enkä minä viitsi niitä vahtia, kunhan vaan jotain pyysin poitamaan toissapäivänä.
en jaksa vastata sinun toimittajien puolustuspuheisiin. Täällä Erkko-paikkakunnalla on pitkään vaikuttanut verikoira, jolla ihmeellinen tyyli hyökätä millon kenenkin naisen kimppuun. Olen seuraillut tätä toimintaa vuosikymmenet. Ei auta että olet suuren firman palveluksessa tai kuten minä, teet huomiota herättävää (koko Suomen mittakaavassa) taiteellista työtä.
Paikallislehden luulisi yrittävän vaikuttaa positiivisesti levikkialueensa, ja laajemmankin alueen, tapahtumiin. Nimittäin paikallisetovat tiedonkerääjiä ruohonjuuritasolla...niille suuremmille vaikuttajille, valtakunnallisille. Jos paikallislehden tiedonkeruu tapahtuu munattomien juoruämmien parissa...ei voi vetää kuin johtopäätöksen, että pikkasen voi olla 'värittynyttä' tieto.
Munattomilla juoruämmillä tarkoitan sitä, että juoruämmiä luullaan naisiksi...miehet on pahempia! Niillä pitäs olla munat, mutta ne sen sijaan puhuu paskaa.
Sitä paitsi ko. paikallislehden päätoimittaja 'avustaa' Ilta Sanomia kirjoittamalla sinne. Niin, että ei mikään ihme, jos lukijakunta sekottaa paikallislehden tyylin keltaiseen lehdistöön...siinä keltaisen tyylin olemassaolossa paikallislehdessä on perää...vaikkei mielestäni paikallislehden pidä kirjoittai kuin keltainen lehti.
-Välttämään painajaisia joita pelkään, niin yöt tuntuisivat huomattavasti mukavimmilta.
- Pelkään pimeällä kulkea hautausmaan ohi joten pyrin välttämään niitä jos mahdollista.
Joskus käynyt mielikuva miltä tuntuisi kuolla tulipalossa yöllä niin et herää siihen et on tulessa. Mut eipä kai siihen sitten enää herää kun savut tukkinut keuhkot.
Välttelen joutumasta hullujen ihmisten tapettaviksi esim. viikonloppuna kadulla. Eli ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia rajoja ja ovat persoonaltaan häiriintyneitä ja pitävät mua jotenkin "vihollisenaan" ja ei ymmärrä et ei ole mitään hätää.
On myös epämiellyttävää joutua hylätyksi tai sellaiseksi jolta vedetään matto jalkojen alta. Sekä myös sellaiseksi "ihmiseksi" jolla ei ole mitään väliä, jota ei oteta huomioon vaikka selvästi siinä tilanteessa kuuluisi.
On hyvä välttää pettämästä omaa vaatimustasoaan, täytyypä siis oppia vähentämään omaa vaatimustasoaan vieläkin enemmän/ olla armollisempi itselleen.Tekemällä parhaansa se riittää. Pitää kuitenkin muistaa pitää jonkinlaista itsekuria yllä, sillä sekin vaikuttaa hyvinvointiin.
Turha on tietenkin pelätä liikaa. Kuolema tulee kuitenkin joskus.
muun muassa..
-tahallinen ilkeys ja pahantahtoiset ihmiset
-tilanteet, joissa satutetaan toisia ihmisiä
-välinpitämättömyys
-sota
Vastaavasta asiasta juuri tuolla pelot ja jännitys-palstalla.. ..eli tullut tulokseen, että pelkoa ja suuttumista aiheuttavat usein ylipäätään tilanteet, joissa ihminen kokee olevansa voimaton ja avuton jollain tavalla.
että jonakin päivänä nuorimmaiseni unohtaa olla varovainen liikenteessä.
Koulutien varrella on vaarallisia paikkoja, mm. avoni ajoi yhden pyöräilijän hengiltä muutama vuosi takaperin, kun se tuli täysin pimennosta katsomatta suoraan auton alle.
Kyseinen paikka on koulutien varrella.
kokemus ajaa joku hengiltä!
avolla otti pitkään päästä siitä yli. Ovat sitten perkeleet istuttaneet jalkakäytävän ja ajoradan väliin sellaisia puskia ja puita, että kun tullaan suojatielle, ei tien ylittäjää näe ennen kuin se on ajoradalla.
Tämä pyöräilijä ajoi eteen pysähtymättä ja sivuilleen vilkuilematta.
Avo todettiin poliisitutkinnassa syyttömäksi, mutta sitä ihminen vaan syyttää siltikin itseään
siis mukana kyseisessä onnettomuudessa, alkaen maisema-arkkitehdistä, liikennesuunnittelijasta, puistonhoito-osastosta... Terveen järjen puute ja yleinen välinpitämättömyys lienevät olleet suurin tekijä tilanteen syntyyn. Ja lopuksi pyöräilijän kiire.
Koko yhteiskuntaa vaivaa ajattelun puute...
Onnettomuudet yleensäkkin johtuvat siitä, että monta asiaa menee päin prinkkalaa.
Mutta ei siitä ole otettu opiksi, koska vaikka puskia parturoitiin onnettomuuden jälkeen, sama paikka on taas kasvanut umpeen ja tuo saakelin suojatie on lapseni koulutien varrella.
Pelkään epäonnistumista ja mokaamista.
Välttelen tappelemista.
Kohtaamisemme ovat aina yhtä dramaattisia.Ehkä jkv.myös ampiaisia;) En muuta.
mutten välttele!
On monta asiaa joita pelkään.. Väkivaltaisia ihmisiä, onnettomuuksia, sotaa.
Suurin ja lähes jokapäiväinen pelko koskee kuitenkin omaa perhettä, omaa lasta - pelkään aina jotain kamalaa tapahtuvan, onnettomuus, sairaus tms. En varmaan kestäisi jos lapselleni tapahtuisi jotain. Myös mieheni, sisareni ja isäni menetykset pelottavat niin että sydäntä puristaa.
hyväksikäyttäjämiehiä. Ikävä kyllä heihin törmää liian usein. Paljon välteltävää.