Luin jostain lehdestä kun pareilta kysyttiin mustasukkaisuudesta.
Suurimmalla osalla oli asiasta kokemusta ja parhaiten meni heillä, jotka tajusivat järjestää asiansa niin, ettei mustasukkaisuudelle ole mitään aihetta!
Hyvä huomio; ei voi olla mustasukkainen ellei toinen anna siihen syytä.
Yleensä aina syyllistetään mustasukkaista osapuolta, häntä ei ymmärretä ja jopa halveksitaan hänen tapaansa penkoa toisen yksityisasioita.
Mutta mikä hänet on siihen ajanut?
Omalla kohdallani kävi niin, että aikaisemmassa suhteessa en ollut mustankipeä, mutta nyt olen ihan sairaaloisen.
Tähän on syynä avomieheni salaperäinen käytös.
Itse kerron aina kaikki hänelle suoraan, olen kuin avoin kirja, mutta hänellä tuntuu olevan kaikki niin salaista ja yksityistä ja eniten ottaa aivoon, että kuulen toisilta asioita, joita hän ei minulle ollut kertonut.
Tuntuu pahalta kuulla viimeisenä, ihan kuin en edes kuuluisi hänen elämäänsä!
Hän ei myöskään juttele koskaan syvällisiä, tuskin ajatteleekaan.
Päälle päin hän on silti kaikkien ihailema, ylisosiaalinen seuramies.
Ja sehän saa minut näyttämään ihmisten silmissä naurettavalta, jos kerron olevani mustis ja että syynä on hänen salaperäisyys.
Minä kun hiljaisempana vaikutan varmasti päälle päin sata kertaa salaperäisemmältä kuin hän!
mustasukkaisuuttakin on montaa lajia, on tervettä olla varovainen, varsinkin jos toinen kerran käyttäytyy oudosti.
Eri asia on kysellä toisen menemiset ja tulemiset, kuin äiti pikkulapselta.
Se on jo henkistä väkivaltaa! mutta niin on myös se, että toinen käyttäytyy tarkoituksellisesti niin, että aiheuttaa toiselle mustasukkaisuutta.
Aina ei vika ole yksin mustasukkaisessa.
Suurimmalla osalla oli asiasta kokemusta ja parhaiten meni heillä, jotka tajusivat järjestää asiansa niin, ettei mustasukkaisuudelle ole mitään aihetta!
Hyvä huomio; ei voi olla mustasukkainen ellei toinen anna siihen syytä.
Yleensä aina syyllistetään mustasukkaista osapuolta, häntä ei ymmärretä ja jopa halveksitaan hänen tapaansa penkoa toisen yksityisasioita.
Mutta mikä hänet on siihen ajanut?
Omalla kohdallani kävi niin, että aikaisemmassa suhteessa en ollut mustankipeä, mutta nyt olen ihan sairaaloisen.
Tähän on syynä avomieheni salaperäinen käytös.
Itse kerron aina kaikki hänelle suoraan, olen kuin avoin kirja, mutta hänellä tuntuu olevan kaikki niin salaista ja yksityistä ja eniten ottaa aivoon, että kuulen toisilta asioita, joita hän ei minulle ollut kertonut.
Tuntuu pahalta kuulla viimeisenä, ihan kuin en edes kuuluisi hänen elämäänsä!
Hän ei myöskään juttele koskaan syvällisiä, tuskin ajatteleekaan.
Päälle päin hän on silti kaikkien ihailema, ylisosiaalinen seuramies.
Ja sehän saa minut näyttämään ihmisten silmissä naurettavalta, jos kerron olevani mustis ja että syynä on hänen salaperäisyys.
Minä kun hiljaisempana vaikutan varmasti päälle päin sata kertaa salaperäisemmältä kuin hän!
mustasukkaisuuttakin on montaa lajia, on tervettä olla varovainen, varsinkin jos toinen kerran käyttäytyy oudosti.
Eri asia on kysellä toisen menemiset ja tulemiset, kuin äiti pikkulapselta.
Se on jo henkistä väkivaltaa! mutta niin on myös se, että toinen käyttäytyy tarkoituksellisesti niin, että aiheuttaa toiselle mustasukkaisuutta.
Aina ei vika ole yksin mustasukkaisessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse kerroin kaikista ajatuksistani, tunteistani ja ylipäätään ihan kaikesta miehelleni ja olin hänen kanssaan hyvin onnellinen, vaikkei hän avautunutkaan minulle samalla tavalla. Arvelin hänen sulkeutuneisuutensa johtuvan vaikeasta lapsuudesta, mikä itse asiassa taisi pitää ainakin osittain paikkansa.
Yhdeksän vuoden ja kahden ihanan lapsen jälkeen mies yllättäen heittäytyi täysin puhumattomaksi ja seinää vasten ahdistettuna sitten kertoi, ettei enään rakasta minua. Päätimme kuitenkin jatkaa, niin, että hän saisi keskittyä itseensä ja omien tunteidensa selvittämiseen. Toista naista ei kuulemma ollut.
Ei kulunut kuin viikko, niin sain selville, että hänellä oli kuin olikin kiihkeä rakkaussuhde toiseen naiseen! Miehellä, jonka luulin olevan yksi niistä harvoista, jotka eivät petä!
Erohan siinä sitten väistämättä tuli ja nyt asun toista vuotta yksin kahden lapseni kanssa. Mies taas meni naimisiin tämän kyseisen toisen naisen kanssa vuosi eromme jälkeen. Tiedä sitten, onko hän uudessa suhteessaan sen avoimempi..?
Juu, aina vika ei ole mustasukkaisessa!
Itse en omaa suuriakaan taipumuksia mustasukkaisuuteen, joskus on jopa sanottu että saisin olla enemmänkin mustasukkainen?
Olen aina ajatellut että parisuhteen tulee perustua avoimuuteen ja rehellisyyteen jolloin myöskään mustasukkaisuudelle ei ole sijaa.
Kuitenkin, jo edesmenneessä pitkäaikaisessa ihmissuhteessani, nainen alkoi käyttäytyä oudon salaperäisesti ja suorastaan valehteli. Johan heräsi mustasukkaisuus! Yritin selvittää asiaa puhumalla mutta minkäs teet jos toinen ei suostu keskustelemaan tai anna mitään selitystä, jatkaa vain hämäriä puuhiaan. Menin jopa niin pitkälle että tutkin hänen taskunsa ja puhelimen tekstarit (hävettää!!). Lopulta syyksi selvisikin toinen mies..siitä päästiin kyllä ylitse mutta epilogin alkua se silti oli. Luottamus ei enää palannut koska nainen edelleen sulkeutui eikä asiaa saatu lopullisesti selvitettyä. Mustasukkaisuus jäi elämään ja kalvamaan sisuksia.
No, nyt on uusi ihmissuhde ja täysin erilainen, nainen on avoin ja rehellinen kuten minäkin hänelle. Mustasukkaisuus on kadonnut ja eläminen on helppoa:) Jos joskus tunnen mustiksen oireita aion välittömästi ottaa asian puheeksi, selvittääkseni tuntemuksiani kumppanilleni sekä myös itselleni. Tässä päivänä eräänä keskustelimmekin mustasukkaisuudesta..en usko että sellaiseen "myllyyn" joudutaankaan.
Totesimme yhteistuumin että pieni mustasukkaisuus saattaa olla tervettä, suhteen suojelemista ja osoittaa että välittää toisesta. Puhuimme myös siitä mihin asti voimme mennä ennenkuin toinen tulee mustasukkaiseksi, nyt on selvät rajat jotka molemmat tietävät. Sekin tuli selväksi ettei kummallakaan ole tarvetta tai halua tehdä toista mustasukkaiseksi, huomion hakemiseksi on parempiakin keinoja (esim halipusuja) =D
Sairaalloinen mustasukkaisuus, täysin ilman syytä esiintyvä, toisen alistaminen ja nöyryyttäminen, sellainenkin on yllättävän yleistä. Kyseessä on mielestäni psyyken sairaus tai vaurio joka vaatii peräti hoitoa.
Niinpä, puhuminen auttaa näissäkin asioissa ja se kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos peikko näet tulee ulos on sitä vaikea tunkea takaisin luolaansa..tiedättehän sen peikon, mustan, karvaisen ja ruman, löyhkää peloille ja epäilyksille?? ;D
Jos puhuminen tuntuu vaikealta niin kirjoita kirje tai meili ja järjestä asia niin ettet itse ole paikalla kun toinen saa/lukee sen. Selkeää ja suoraa tekstiä miltä susta tuntuu ja mitä toivoisit toisen tekevän. Jos mies ei vielä avaudu vaan pakenee niin sitte se kyllä ansaitsee kenkää.
SYY on AINA mustasukkaisessa itsessään eikä siitä pääse eroon millään muulla tavalla kuin muuttamalla ja psyykaamalla itseään.
Jos toisen käytöksessä on jotain outoa siitä keskustellaan eikä tulla mustasukkaiseksi.
No oh hoh,olipas hieno havainto että puhutaan! Luuletko että sulkeutunut ihminen puhuu noin vain,ja varsinkinkaan silloin jos ei ole puhtaat jauhot pussissa.herää! Useimmiten kaikki kielletään viimeiseen asti,eri asia sitten on jos epäilevä osapuoli on niin tyhmä että uskoo heti kaikki selittelyt nielemättä..
On todellakin niin, että mustasukkainen voi olla, vaikkei toinen olisi uskoton alkuunkaan.
Käytät kuitenkin sellaista kieltä, olet ilmeisen nuori ja muutenkin eri planeetalta kuin minä, joten epäile rauhassa. Toisilla vain on erilainen elämä ja siinä erilaiset suhteet kuin toisilla.
Oletpas sinä nainen itseäsi täynnä oleva,parhaat vuotensa ohittanut ihminen.Et todellakaan tiedä minusta mitään,joten turha arvailla mitään ikää tai muuta..koska metsään menee!
sitten tietäväsi minusta jotain? Metsään menee ja pahasti.
Juuri siksi, koska sinä olet niin ehdoton mielipiteinesi en viitsi sen kummemmin selitellä näkökulmaani, koska et sitä kuitenkaan kykenisi ymmärtämään. Et edes viitsisi, koska olet niin täynnä itseäsi.
Haluaisin kuulla sanasi "parhaat vuotensa ohittanut ihminen" silloin kun itse olet 38v :)))!
Olen perehtynyt tutkimuksiin samasta aiheesta ja en voi kuin ihmetellä tuota lehdestä lukemasi kirjoituksen vastausta
"parhaiten meni heillä, jotka tajusivat järjestää asiansa niin, ettei mustasukkaisuudelle ole mitään aihetta!" Tällaiset ihmiset elävät umpiossa?
Tuleeko kenelläkään mieleen, että yhtä ei saa mustasukkaiseksi vaikka mitä tekisi, toinen taas on mustasukkainen kaikesta mitä ikinä omassa päässään keksii? Mustasukkainen voi olla mistä tahansa, ei siihen aihetta tarvitse antaa.