Postissa tuli Tradeka Oy:n julkaisema ME-lehti ja siinä oli hyvä artikkeli naisten(ja joskus miestenkin)käyttämästä korkkiruuvipuheesta... Lukekaahan juttu ja miettikää mikä on oma tilanteesi. Saisivat naiset joskus miettiä ihan ääneen ja tunnustaa omat mokansa ja ongelmansa eikä aina kaataa kaikkea miesten niskaan.
Ja sheriffille toivomus: älä nyt poista tätä vaikka onkin linkki
”Ei minua mikään vaivaa”, nainen mutisee. Elekieli kertoo toista: huokailua ja äkäinen väistö, kun mies yrittää koskettaa.
”Joudanhan minä sen saunankin lämmittämään, jatka sinä vain onkimista”, sanoo vaimo kireästi ja menee matkoihinsa. Mies miettii, pitäisikö lähteä saunalle vai ei. Jos menee, vaimo ei tuossa mielentilassa anna kuitenkaan tarttua hommaan, vaan sytyttää itsepäisesti saunaa niskojaan nakellen.
Korkkiruuvipuheessa ihminen puhuu muuta kuin ajattelee. Hän haluaa jotain, mutta ei sano sitä suoraan. Korkkiruuvipuheen osaavat monet miehetkin. Enemmän sitä puhuvat kuitenkin naiset. Miehet käyttävät sitä yleensä yrittäessään reagoida naisen vaatimuksiin olemalla mieliksi ja pettämällä omat toiveensa.
-Osalla naisista on outo harha, että jos mies rakastaa minua, hän tietää, mitä minä tarvitsen ilman, että sitä tarvitsee kertoa. Heistä tuntuu, että miehen teko ei ole samanarvoinen, jos hän tekee sen naisen pyynnöstä, sanoo parisuhdekouluttaja Leila Preisfreund.
Parisuhde alkaa usein siitä unelmasta, että toinen tekee minut onnelliseksi. Kuitenkin jos puoliso toivoo toisen reagoivan hänen tarpeisiinsa ja tunteisiinsa sanoitta, se muistuttaa lähinnä äidin ja vauvan suhdetta.
-On mielenkiintoinen kysymys, miksi jotkut nykynaiset, jotka muuten ovat yhä sanavalmiimpia ja itsenäisempiä, taantuvat tässä kohden tunnetasolla pikkulapsiksi. Pienen lapsen äidin on arvattava, mitä vauva tarvitsee, koska tällä ei ole vielä sanoja joilla ilmaista toiveensa ja tarpeensa, Preisfreund toteaa.
-Aikuisessa ihmissuhteessa ei voi edellyttää, että puolison pitäisi alla ajatustenlukija. Ja miksi sitä odotetaan miehiltä, kun ei sitä odoteta naisiltakaan.
Mukaan peliin?
Korkkiruuvipuhetta on monta alalajia. Yksi laji on sanoa juuri päinvastaista kuin ajattelee. ”Kyllä minä jaksan tämän kantaa itsekin”, nainen sanoo ja toivoo, että mies ottaisi kassin hänen kädestään väkisin. Jotkut ajattelevat, että sellainen käytös on naisellista ja söpöä. Oikeasti se on tyhmää, sillä parhaiten haluamansa saa, kun sanoo mitä haluaa.
Jos mies on lapsuudenkodissaan tottunut suoraan puheeseen, hän lähtee harvemmin arvailemaan, mitähän tyttöystävä tai vaimo oikeasti tarkoittaa. Jos nainen sanoo, että kyllä hän jaksaa laukkunsa kantaa, mies antaa hänen kantaa sen. Hän ajattelee, että jos nainen tarvitsee apua, hän pyytää sitä tai ottaa ainakin vastaan avun, jos mies sitä tarjoaa.
Toinen korkkiruuvipuheen alalaji on syytös: ”Taas sä tuut näin myöhään töistä. Aina mä saan odottaa”, vaimo valittaa.
-Oikeasti vaimolla on ollut ikävä miestä. Hän on pettynyt, kun tämä on viipynyt, ja hänellä on olo, että työ on miehelle tärkeämpää kuin hän. Sen sijaan, että alkaa syytellä kotiin tulijaa, kannattaisi kertoa omista tunteistaan. Syytökset pilaavat tunnelman ja loppuiltakin menee helposti ikävissä merkeissä, Leila Preisfreund sanoo.
Joillakin korkkiruuvipuhe on vihjailua, ilmeitä ja eleitä, joilla manipuloidaan toinen tekemään asiat, kuten minä tahdon. Peliin mukaan lähtevillä miehillä on usein ollut äiti, joka on käyttäytynyt samalla tavoin. Mies ajattelee, että sellaisia naiset ovat.
-Jos asioita ei puhuta selkeästi, kumpikaan ei ole onnellinen. Mies on koko ajan varpaillaan yrittäessään keksiä, miten hänen pitäisi olla ja mitä tehdä. Nainen on pettynyt, kun mies ei ymmärrä, mitä hän haluaa, eivätkä hänen toiveensa ja tarpeensa tule kohdatuksi.
Malli periytyy.
Korkkiruuvipuhe voi naamioitua myös nöyryyteen. Se on marttyyrin keino, jolla hän syyllistää puolison lisäksi usein muutakin perhettään. ”Kyllähän minä tämän tiskikoneen täytän”, marttyyri sanoo ja odottaa, että mies tai lapset työntävät hänet väkisin pois ja ryhtyvät itse hommaan.
Hyvä tapa katkaista kommunikaatiopelien syntyminen alkuunsa on ottaa puolison sanat sellaisina, kuin ne sanotaan. Puolisolle voi todeta, että tehdään niin kuin sanot. Kun hyvin käy, korkkiruuvipuhuja tajuaa, että ainoa tapa saada sitä, mitä oikeasti toivoo, on sanoa mitä oikeasti toivoo.
-Puoliso voi auttaa myös selkiyttämään sanomaansa kuuntelemalla ja toistamalla sitten, tätäkö sinä oikeasti haluat? Jos haluat, tehdään niin, mutta jos tahdot jotain muuta, sano se, sillä en osaa lukea ajatuksiasi, Leila Preisfreund ehdottaa.
Hän korostaa, että korkkiruuvipuheen käyttäjä tuhoaa parisuhdetta. Jos puolisot eivät puhu suoraan ajatuksistaan ja toiveistaan, he eivät kohtaa toisiaan aidosti.
-Tapa periytyy mallioppimisena omille lapsille, niin tytöille kuin pojillekin. Korkkiruuvipuhuja kylvää siten ongelmia lapsensa tulevaan parisuhteeseen. Jos äiti on korkkiruuvipuhuja, tytöt ottavat siitä naisen mallia ja pojat luulevat, että sellaista elämä naisen kanssa kuuluu olla.
Joskus naiset, jotka itkeskelevät tai riitelevät sanomatta, mikä heitä vaivaa, perustelevat sitä PMS-syndroomalla. Hormonikierrolla on kyllä vaikutksensa naisen tunteisiin ja mielialaan, mutta silloinkin aikuisen ihmisen tulee kantaa aikuisen vastuu käytöksestään ja puheistaan. Kuukautiskierrosta ei saa tulla tekosyytä, jonka varjolla voi käyttäytyä huonosti.
Ja sheriffille toivomus: älä nyt poista tätä vaikka onkin linkki
”Ei minua mikään vaivaa”, nainen mutisee. Elekieli kertoo toista: huokailua ja äkäinen väistö, kun mies yrittää koskettaa.
”Joudanhan minä sen saunankin lämmittämään, jatka sinä vain onkimista”, sanoo vaimo kireästi ja menee matkoihinsa. Mies miettii, pitäisikö lähteä saunalle vai ei. Jos menee, vaimo ei tuossa mielentilassa anna kuitenkaan tarttua hommaan, vaan sytyttää itsepäisesti saunaa niskojaan nakellen.
Korkkiruuvipuheessa ihminen puhuu muuta kuin ajattelee. Hän haluaa jotain, mutta ei sano sitä suoraan. Korkkiruuvipuheen osaavat monet miehetkin. Enemmän sitä puhuvat kuitenkin naiset. Miehet käyttävät sitä yleensä yrittäessään reagoida naisen vaatimuksiin olemalla mieliksi ja pettämällä omat toiveensa.
-Osalla naisista on outo harha, että jos mies rakastaa minua, hän tietää, mitä minä tarvitsen ilman, että sitä tarvitsee kertoa. Heistä tuntuu, että miehen teko ei ole samanarvoinen, jos hän tekee sen naisen pyynnöstä, sanoo parisuhdekouluttaja Leila Preisfreund.
Parisuhde alkaa usein siitä unelmasta, että toinen tekee minut onnelliseksi. Kuitenkin jos puoliso toivoo toisen reagoivan hänen tarpeisiinsa ja tunteisiinsa sanoitta, se muistuttaa lähinnä äidin ja vauvan suhdetta.
-On mielenkiintoinen kysymys, miksi jotkut nykynaiset, jotka muuten ovat yhä sanavalmiimpia ja itsenäisempiä, taantuvat tässä kohden tunnetasolla pikkulapsiksi. Pienen lapsen äidin on arvattava, mitä vauva tarvitsee, koska tällä ei ole vielä sanoja joilla ilmaista toiveensa ja tarpeensa, Preisfreund toteaa.
-Aikuisessa ihmissuhteessa ei voi edellyttää, että puolison pitäisi alla ajatustenlukija. Ja miksi sitä odotetaan miehiltä, kun ei sitä odoteta naisiltakaan.
Mukaan peliin?
Korkkiruuvipuhetta on monta alalajia. Yksi laji on sanoa juuri päinvastaista kuin ajattelee. ”Kyllä minä jaksan tämän kantaa itsekin”, nainen sanoo ja toivoo, että mies ottaisi kassin hänen kädestään väkisin. Jotkut ajattelevat, että sellainen käytös on naisellista ja söpöä. Oikeasti se on tyhmää, sillä parhaiten haluamansa saa, kun sanoo mitä haluaa.
Jos mies on lapsuudenkodissaan tottunut suoraan puheeseen, hän lähtee harvemmin arvailemaan, mitähän tyttöystävä tai vaimo oikeasti tarkoittaa. Jos nainen sanoo, että kyllä hän jaksaa laukkunsa kantaa, mies antaa hänen kantaa sen. Hän ajattelee, että jos nainen tarvitsee apua, hän pyytää sitä tai ottaa ainakin vastaan avun, jos mies sitä tarjoaa.
Toinen korkkiruuvipuheen alalaji on syytös: ”Taas sä tuut näin myöhään töistä. Aina mä saan odottaa”, vaimo valittaa.
-Oikeasti vaimolla on ollut ikävä miestä. Hän on pettynyt, kun tämä on viipynyt, ja hänellä on olo, että työ on miehelle tärkeämpää kuin hän. Sen sijaan, että alkaa syytellä kotiin tulijaa, kannattaisi kertoa omista tunteistaan. Syytökset pilaavat tunnelman ja loppuiltakin menee helposti ikävissä merkeissä, Leila Preisfreund sanoo.
Joillakin korkkiruuvipuhe on vihjailua, ilmeitä ja eleitä, joilla manipuloidaan toinen tekemään asiat, kuten minä tahdon. Peliin mukaan lähtevillä miehillä on usein ollut äiti, joka on käyttäytynyt samalla tavoin. Mies ajattelee, että sellaisia naiset ovat.
-Jos asioita ei puhuta selkeästi, kumpikaan ei ole onnellinen. Mies on koko ajan varpaillaan yrittäessään keksiä, miten hänen pitäisi olla ja mitä tehdä. Nainen on pettynyt, kun mies ei ymmärrä, mitä hän haluaa, eivätkä hänen toiveensa ja tarpeensa tule kohdatuksi.
Malli periytyy.
Korkkiruuvipuhe voi naamioitua myös nöyryyteen. Se on marttyyrin keino, jolla hän syyllistää puolison lisäksi usein muutakin perhettään. ”Kyllähän minä tämän tiskikoneen täytän”, marttyyri sanoo ja odottaa, että mies tai lapset työntävät hänet väkisin pois ja ryhtyvät itse hommaan.
Hyvä tapa katkaista kommunikaatiopelien syntyminen alkuunsa on ottaa puolison sanat sellaisina, kuin ne sanotaan. Puolisolle voi todeta, että tehdään niin kuin sanot. Kun hyvin käy, korkkiruuvipuhuja tajuaa, että ainoa tapa saada sitä, mitä oikeasti toivoo, on sanoa mitä oikeasti toivoo.
-Puoliso voi auttaa myös selkiyttämään sanomaansa kuuntelemalla ja toistamalla sitten, tätäkö sinä oikeasti haluat? Jos haluat, tehdään niin, mutta jos tahdot jotain muuta, sano se, sillä en osaa lukea ajatuksiasi, Leila Preisfreund ehdottaa.
Hän korostaa, että korkkiruuvipuheen käyttäjä tuhoaa parisuhdetta. Jos puolisot eivät puhu suoraan ajatuksistaan ja toiveistaan, he eivät kohtaa toisiaan aidosti.
-Tapa periytyy mallioppimisena omille lapsille, niin tytöille kuin pojillekin. Korkkiruuvipuhuja kylvää siten ongelmia lapsensa tulevaan parisuhteeseen. Jos äiti on korkkiruuvipuhuja, tytöt ottavat siitä naisen mallia ja pojat luulevat, että sellaista elämä naisen kanssa kuuluu olla.
Joskus naiset, jotka itkeskelevät tai riitelevät sanomatta, mikä heitä vaivaa, perustelevat sitä PMS-syndroomalla. Hormonikierrolla on kyllä vaikutksensa naisen tunteisiin ja mielialaan, mutta silloinkin aikuisen ihmisen tulee kantaa aikuisen vastuu käytöksestään ja puheistaan. Kuukautiskierrosta ei saa tulla tekosyytä, jonka varjolla voi käyttäytyä huonosti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tekstin on kirjoittanut Pirjoliisa Laurén, Me-lehteen 10/2006. Kiitos hänelle hyvästä jutusta!
vaan mieleen, että jotkut autoilijatkin vaihtavat kaistaa ensin ja näyttävät vilkkua sitten. Liittyisköhän se, että sanoo päinvastoin kuin haluaa myös mahdolliseen epävarmuuteen reaktiosta. Jos sanoo mitä haluaa voi tulla torjutuksi - jos sanoo mitä ei halua niin joko tulee torjutuksi mutta saa mitä haluaa tai ei saa mitä haluaa mutta ei tule torjutuksikaan. On helpompi olla toista vastaan kuin samalla puolella.
Onpa ilahduttavaa että joku perää naisilta aikuista käyttäytymistä ja tämä henkilö on vieläpä itse nainen. Tuollaista henkilökohtaista vastuunottoa ja kommunikaation suoruutta todella kaivataan useissa paikoissa.
Niin monet parisuhteet ovat jumissa tai suoranaisia helvettejä vain sen takia ettei osata kommunikoida kunnolla. Sanoa sitä mitä haluttaisiin. Sanoa silloin kun pitäisi. Ja pitää suunsa kiinni silloin kun meinaa sanoa jotain tuhoavaa.
oppivat katsomalla Salattuja elämiä. Sellaistahan se monen arki on, pelkkää kieroilua ja lieroilua.
Kylläpä on ketjussa vähän viestiä, kun häirikkönaisillekin taotaan tietoa päähän. Hiljaisuus vain korostaa, että nilkkaan on paukahtanut.