SATAKUNNAN KANSA 3.10 2006:
Raskaana ollut voitti irtisanomisjutun. Porilainen metallialan yritys syyllistyi laittomaan irtisanomiseen antaessaan potkut raskaana olleelle työntekijälleen. Porin käräjäoikeus arvioi, että ainoa syy työntekijän irtisanomiseen oli tämän vain kuukausi ennen potkuja työnantajalleen ilmoittama raskaus. Laiton irtisanominen tuli firmalle kalliiksi. Oikeus määräsi yrityksen maksamaan entiselle työntekijälleen erilaisia korvauksia noin 23 000 euroa sekä lisäksi yli 10 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Ja tätä naista ei varmaankaan haittaa että hän on maksanut jo useita vuosia liiton jäsenmaksuja.
Raskaana ollut voitti irtisanomisjutun. Porilainen metallialan yritys syyllistyi laittomaan irtisanomiseen antaessaan potkut raskaana olleelle työntekijälleen. Porin käräjäoikeus arvioi, että ainoa syy työntekijän irtisanomiseen oli tämän vain kuukausi ennen potkuja työnantajalleen ilmoittama raskaus. Laiton irtisanominen tuli firmalle kalliiksi. Oikeus määräsi yrityksen maksamaan entiselle työntekijälleen erilaisia korvauksia noin 23 000 euroa sekä lisäksi yli 10 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Ja tätä naista ei varmaankaan haittaa että hän on maksanut jo useita vuosia liiton jäsenmaksuja.
Vastaukset 20
Vanhimmat
jotain päivämääriä mukaan!
Montako vuotta kesti kyseinen prosessi?
Paljonko luulet naisen käytännössä netonneen? Summastahan vähennetään suurin osa päivärahoista, jotka liitto on maksanut irtisanomisen jälkeen!
Pelkkää propagandaa koko juttu.
Henkilö on jäänyt äitiyslomalle toukokuun alkupuolella 2005. Ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittivat oikeusapuhakemuksen joulukuun alkupuolella ennen itsenäisyyspäivää 2005. Asia laitettiin vireille Porin käräjäoikeuteen 21.12.2005. Haastehakemus jätetty 9.1.2006 ja päätös annettiin 2.10.2006
Kantaja saa käräjäoikeuden päätöksen perusteella korvausta lain vastaisesta irtisanomisesta 17090,94 euroa ja tämän lisäksi työnantaja korvaa Työttömyysvakuutusrahastolle työntekijän saaman korvauksen lisäksi 1725,06 euroa.
Lisäksi työnantaja määrättiin maksamaan hyvityksenä työntekijälle 4500 euroa tasa-arvolain rikkomisesta.
Oikeudenkäyntikulut maksaa työnantaja yhteensä 10690,97 euroa.
No mutta nyt sitten jäi vielä epäselväksi että mihin liittoa tarvittiin?
Kuten viestissäsi sanoit niin Ammattiosasto allekirjoitti oikeusapuhakemuksen. Mutta oikeusapuhan on kaikille suomenkansalaisille "avoin" palvelu. Ihmettelen että miksi Liiton piti tuo allekirjoittaa? Ja miksi ei käytetty liiton juristeja?
Ja kuten aina tällaisissa tapauksissa niin mikäli TA häviää jutun niin joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulut myös.
Eli ei tässä sinun esimerkissäsi liitolla kovinkaan suurta roolia ole ollut. Ainakaan tuon kertomasi perusteella. Korkeintaan henkisenä tukena...
oikeusapuhan ei ole ilmainen, vaikka niin annat käsittää. Tapauksessa työntekijä ei maksa penniäkään.
Ammattiosastossa kirjoitetaan liiton oma oikeusapuhakemus ja valtakirjat. Liitolla on lisäksi lukuisa määrä Tessin määrittelemän neuvottelujärjestyksen mukaisien neuvotteluiden "ennakko"tapauksia.
Näistä tapauksista ei järjestäytymättömällä TA:n eikä tt:n edustajilla ole tietoa. Suomeksi sanottuna oikeusaputoimistosta et saa sellaista asiantuntevaa apua, jota kaltoinkohdeltu tt tarvitsee.
Mutta senhän sinä järjestäytymätön suomenyrittäjä uskoakseni tiedätkin!
"Ja kuten aina tällaisissa tapauksissa niin mikäli TA häviää jutun niin joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulut myös."
Mites ne ennakkotapaukset saatiin, dorka? Jutun voittanutkin osapuoli voi valittaa tuomiosta;)
Koska tässä tapauksessa ei ollut kyse rikkomuksesta työehtosopimusta tai sen osaa vastaan, vaan tässä tapauksessa rikottiin työsopimuslakia ja tasa-arvolakia. Tällöin nämä riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Jos rikkomus olisi tapahtunut työehtosopimusta tai sen osaa vastaan, asia ratkaistaisiin työtuomioistuimessa.
Metallityöväen Liitto on ohjeistanut liiton säännöistä oikeusavun saannin seuraavasti: ”Jos työsopimussuhteesta syntynyttä erimielisyyttä ei ole saatu ratkaistua työpaikalla neuvotellen eikä liittojen välillä ja asia joudutaan viemään oikeuden ratkaistavaksi, voi kuusi kuukautta liiton jäsenenä ollut ja jäsenmaksunsa maksanut jäsen saada liitolta avustusta. Oikeusavun saamiseksi on käännyttävä ammattiosaston puoleen.”
Riita-asiasta neuvoteltiin niin paikan päällä kuin liittotasollakin. Työntekijäpuoli esitti useita kompromissiesityksiä, mutta mitkään eivät kelvanneet työnantajalle.
Tuossa, kun vertasit lakia yleisestä oikeusavusta, et tunnu tietävän siitäkään mitään. Haluat vaan olla eri mieltä ja vastustaa ammattiyhdistysliikettä apinan raivolla.
Maksuttoman yleisen oikeusavun saamiseksi on täytettävä tietyt ehdot. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi koko perheet tulot. Lähes poikkeuksetta jutun häviäjä, tuomitaan maksamaan myös vastapuolen oikeuskulut. Tätä ei yleinen oikeusapu korvaa. Sitä vastoin ammattiliiton oikeusapu kattaa myös tämän.
Kuin niin ei ole tietoa.
Kaikki työtuomioistuimen antamat ratkaisut löytyvät webistä (http://www.oikeus.fi/tyotuomioistuin/2652.htm). Ja ei tartte kummoinen juristi olla että noista voi tulkita ennäkkotapauksia.
Ja onhan ne vakuutuksetkin olemassa, jotka antavat sitä tukea jos sattuu iskemään omaan nilkkaan. Ja veikkaan että sellaiset tapaukset missä tt olisi häviämässä niin ei liitot niitä rosikseen vie.
Ja tottakai meidän jokaisen tulee miettiä kannattaako liittyä liittoon vai ei. Siinä on etunsa ja minun näkumsen mukaan siinä on haittansa. Se kumpi painaa vaakakupissa enemmän on meidän jokaisen asia. Ja minulla painoi nuo haitat. Koetan tässä vain tuoda esille että ei se Liitto ole ainoa joka tukee sinua juridisesti. Vaan voit tehdä sen itsekkin, mutta se on vain työläämpää toki myönnän. Mutta onnistuu yhtälailla
kuin liitoiltakin.
Ps. En ole TA:n edustaja vaan työntekijä. Mutta aatteellinen maailmani on hieman erilainen kuin sinun. Ja kun tarkoitus oli rakentavassa hengessä esittää toisenlaisia mielipiteitä niin tuollaiset dorka vastaukset ei mielestäni sitä ole...
Mikä vakuutus sinulla on työriitojen varalle, josta mainitsit?
Olisitkohan työntekijä?. Koska asenteesi ei kyllä vaikuta siltä. Niin Niinistökin sanoi, että kaikki on työntekijöitä- -- mutta missä asemassa...
Kysytään nyt seuraavanlainen kysymys..
1.Missä asiat käsitellään, jos
A) Työntekijä ja/tai työnantaja on järjestäytymätön?
B) Työntekijä ja työnantaja on järjestäytynyt?
Vastausvaihtoehdot:
1. Käräjäoikeus -> Hovioikeus -> Korkeinoikeus
2. Työtuomioistuin
eikä arpaa tapauksessa.
Jos olet asioista noin perillä kerroppa muutama esimerkki jossa työtuomioistuimessa kantajana ammattiliiton sijaan onkin työntekijä itse?
Eikö valehteluunkin pitäisi jokin raja panna? Kannaltanne hyvä raja voisi olla ettei valehtelustaan jää kiinni!
Kuten hyvin tiedätte niin työtuomioistuimeen ei voi työntekijöiden oikeuksia puolustavia juttuja viedä kuin työntekijäliitot.
meni ilman apua vetämään työnantajansa oikeuteen?
Mutta kerroppa missä määritellään liitolle monopoli asema viedä työtuomiistuimeen asioita?
Eli jos minä haastan työnantajani oikeuteen niin miksi en itse voisi asiaa viedä oikeuteen?
Ja jos todellakin on noin että en voi sitä viedä ilman liittoa niin tässä rikotaan jo tasavertaisuuden periaatteita sekä järjestäytymisvapautta (muista että vapaus tarkoittaa myös olla olematta järjestäytynyt). Ja jotenkin minusta tuntuu että tämä on aikalailla suomen lakien vastaista... :)
Tässä lainaus TYÖTUOMIOISTUIMEEN määrätystä laista:
" 12 §
Työtuomioistuimessa panee työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, ensiksi mainittu omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidotut. Nämä eivät voi olla kantajina, ellei osoiteta, että sopimukseen osallinen yhdistys on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.
Sopimukseen osallinen työntekijäin tai toimihenkilöiden yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin työntekijäin ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden kanssa tekemässään työsopimuksessa työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä."
Mutta silloinhan tämä esittämäsi pykälä on vasten yhdenvertaisuuden laki (säädetty 20.1.2004).
-----------------
6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
-----------------
Ja jos tulkitsen oikein tuota esittämääsi työtuomioistuimen pykälää 12§, niin liitothan kieltäytyvät panemasta kannetta vireille siloin kun kyseessä on liittoon kuulumaton henkilö. Jolloin se aukaisee henkilölle itselleen mahdollisuuden nostaa kanne työtuomioistuimessa?
Ps. Mihin me juristeja tarvitaan kun meitä kadun juristeja on näin paljon ;)
(tuo edellinen kommentti oli sitten heitetty pilke silmäkulmassa, joten ei kannata vetää siitä hernettä nenään)
jokainen voi viedä omat haasteensa käräjäoikeuteen, joko syyttäjän avustuksella tai sitten siviilikanteena. työtuomioistuin taas on ihan eri instanssi, johon ei yksityishenkilöt millään voi haasteita toimittaa.
Mutta et näköjään älynnyt vaikka kapitaaleilla kirjoitin mitä tahoa asia suoraan koskee.
Tästä voimme päätellä myös, että et ole myöskään kykenevä sanomaan onko ammattiliitosta mitään apua.
Syyttää osaat yhtä ja toista...
Sama olisi tapahtunut ilman liittoakin. Työnataja hävisi jututn, joten firma maksoi oikeudenkäyntikulut.
Ainoa ylimääräinen kulu oli työntekijän maksamat jäsenmaksut.