Valaisi hyvin miten työpaikkakiusaaja toimii. Hän pystyy manipuloimaan työyhteisön toimimaan haluamallaan tavalla, samoin kuin uskonlahkot tekevät ihmisten edes huomaamatta sitä. Työntekijä joka on tunnollinen ja syvetynyt työntekoon välittämättä olemassa olevista kuppikunnista kuinka helppo onkaan manipuloida ryhmä vihaamaan kyseistä henkilöä. Kukaan ei kyseenalaista toimintaa vaan menee täysillä mukaan kun haluaa miellyttää ryhmää ja tuntea olevansa sen jäsen. Se jäsenyys vaan maksaa joskus jonkun hengen ja aika usein ainakin kohteen sairastumisen masennukseen. Kaikki uskovat vielä että syyllinen on se sairastunut ja työyhteisön úlkopuolelle suljettu henkilö. Se onkin koomista kóska kiusattu leimataan hankalaksi ihmiseksi , miten hän voi olla hankala jos ei ole mitään kontaktia edes työtoverihin. ei anneta mahdollisuutta olla ryhmän jäsen?????
eiline prisman
ohjelma
7424162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Tiedän, niin se menee.
Masennus seuraa ja näköalattomuus. Kun kerran et ole kenellekään mitään pahaa tehnyt, työsi hyvin hoitanut ja joutunut kiusatuksi, menee usko että jossain muualla olisi erilaista.
Alkuun etsin vikaa itsestäni. Ja muutkin. Antoivat neuvoja kuinka olisi pitänyt tehdä, kun se ja se eki sitä ja sitä. Joo.
Mutta, on tällä toinenkin puoli.
Olen katsonut itseäni tarkkaan. Olen käpertynyt sisäänpäin ja kerännyt voimia.Luulen että alan nähdä omat ongelmani kirkkaammin ja muiden ongelmista tällä hetkellä en olekaan kiinnostunut.
Luottamus ihmisiin on sopimus, ainoastaan jollain tavalla vammainen ihminen luottaa ja on hyvä, vaikka toisten kohtelevat kaltoin. Joku sanoi, että maailma ei ole ruusunpunainen, vaikka katsoisit ruusunpunaisten silmälasien läpi.
Joten, minä olen opintiellä.Olen saanut lahjan. Minun tulisi olla joku päivä kiitollinen kiusaajalleni ja hännysväelle. Sen aika odottaa kuitenkin vielä tulemistaan.
Luonnehäiriöinen on kuin cobra, sitä vastaan on turhaa taistella, mutta sen käytöstä on turvallista seurata tarpeeksi pitkän välimatkan päästä.
Näin olen ymärtänyt asian aiheeseen liittyvistä eri artikkeleista.
Usein nämä henkilöt eivät tunne mitään, ei iloa, ei surua, ei rakkautta, ei edes vihaa, kaikki on vain pään sisällä pyörivää "peliä" ja sen voittamista keinolla millä hyvänsä.
Sekä kaiken mahdollisen hyväksi käyttämistä tämän "pelin" tavoitteen saavuttamiseksi.
Kaikki on sallittua, valehtelu, mustamaalaaminen, savustaminen, henkinen ja fyysinenkin väkivalta, uhkailu, kiristäminen.
Yleistä on "hovin" kerääminen, eli porukalla hiillostetaan sitten yhtä, joka on ilman tukea.
Asiat käännetään pitkäaikaisella "myyräntyöllä" niin, että uhri on syyllinen, jo ennen, kuin uhri edes tajuaa olevansa uhri.
Mutta mikäli kiusaaja/luonnehäiriöinen itse joutuukin toimenpiteiden kohteeksi, voi hän alkaa esittää marttyyriä, eli taas käännetään asiat itselleen parhaiten sopiviksi.
Kiusaajalta puuttuvat kuitenkin todisteet, eli mitään faktaa ei valheiden ja panettelun lisäksi löydykkään.
Kuitenkin, liian usein faktoja ei edes yritetä selvittää, vaan asian ensin kertoneen tarinat uskotaan, tähän "myyräntyöllä" juuri pyritään.
Manipuloivan ihmisen ajatuksissa "peli" käynnistyy jo silloin kun ensimmäistä kertaa joudut tämän henkilön kanssa kosketuksiin.
Alkaa arviointi, seuraaminen, lyöttäytyminen kaveriksi, yksityisasioiden utelu ja hyvin varhaisessa vaiheessa.
Tämä on tiedon keruuta, tiedon, jota myöhemmin tullaan käyttämään valehteluun, mustamaalaamiseen, selän takana puhumiseen ja iskun odottelua.
Arvioinnin aikana selvitetään myös kuinka suuri uhka olet luonnehäiriöiselle, vai voiko sinut liittää "hoviin".
Jos olet uhka alkaa suunnitelman toteutus.
Kun uhri havahtuu kiusaamiseen, että kaikki ei ole nyt oikein ja alkaa puolustautua, uhrin käytös muuttuu totutusta ja työyhteisössä kummastellaan ennen niin mukavan ja rauhallisen työtoverin purkauksia.
Kiusaajalla on selitys valmiina ja se on kerrottu kaikille jo "pelin" alusta alkaen.
Uhrilla on ongelmia kotona tai elämässään, uhrin elämä, ystävät, puoliso on kiusaajan mielestä usein uhrin "käyttäytymisen" takana ja tämän kiusaaja uskottelee valheellisesti muille.
Siis kun uhri havahtuu/puolustautuu, on jo liian myöhäistä.
Työpaikan asenteet uhria kohtaa on muokattu jo aikaa sitten, puolustautuminen tulkitaan väärin työyhteisössä, koska kiusaaja on aloittanut manipuloimaan ihmisten mielipiteitä jo heti "arvioinnin" jälkeen, itselleen oikeaan suuntaan.
Tästä johtuu mielestäni se, että uhri nähdään ongelmana työpaikalla, ei kiusaaja.
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa...
juuri näin, kiitos. Tämä tukee omia ajautksiani kiusaajan luonteesta!!
Näin se meni ihan todistettavasi, mutta kukaan vaan ei halua hoitaa asiaa. Työnantaja ummistaa silmänsä ja meni mukaan kiusaamiseen. Työterveyshuolto syyllisti,(syvensi näin ahdinkoani) uskoi vasta kun vein perättömän kirjeen, jossa väitettiin työterveyshuollonkin olleen mukana neuvotteluissa. Ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin, mutta lupasi antaa lausunnon tarvittaessa valheellisesta lausunnosta. Liitto ei halunnut auttaa.. lakimies vain hätäisesti selitti puhelimessa että juttua ei hoideta, ei edes kirjallista päätöstä siitä???? Sanoi vain että on kiire ja hän selittää asian nopeasti, ei antanut edes mahdollisuutta kysellä neuvoja???? Vaadin uutta käsittelyä, lupasivat hoitaa vaan eipä kuulu mitään..... mun oikeustajun mukaan tässä on jotain hämärää, vai mitä mieltä olette???
kannattaa selvittää voitko valittaa kyseistä asiasta eduskunnan oikeusasiamiehen kautta tai joku vastaava elin. Mutta mielestäni se on tuo kyseinen taho yhteystiedot löytyy eduskunna sivujen kautta.
Laita ihmeessä asia eteenpäin. Tsemppiä!
Toit tekstissäsi esiin käsitteen hovi. Se on mielestäni yksi kiusaamiseen oleellisesti liittyvä ja keskeisinpiä pointteja.
Ilman hovia, kiusaaja ( oli hän sitten koulussa tai työpaikalla)on lähes aseeton, ja useimmiten melkoinen surkimus vailla keinoa purkaa pahaa oloaan.
Hoviin taas kuuluu usen melko tavallista porukkaa, kuten vaikka sinä ja minä.
Siksi kunkin meistä olisi hyvä kohdallaan miettiä kuulummeko mekin vakituisesti tai satunnaisesti tähän porukkaan. Pienellä itsetutkiskelulla voisi olla tässä paikka ja se voisi johtaa siihen, että emme itse ole välillisesti mukana tuossa surkeassa pelissä.
näin on asia.
"Hoviin" kuuluu taviksia, jotka ikävä kyllä uskovat kiusaajan valheet, eivätkä itse tarkista uhrilta asioiden oikeaa laitaa.
Jos he näin tekisivät, loppuisi kiusaaminen siihen.
Näinkin on joskus käynyt ja kiusaaja on jäänyt yksin.
Hyvä nyrkkisääntö on se, että älä puhu pahaa kenestäkään seläntakana, äläkä osallistu keskusteluihin, joissa muut näin tekevät.
Jos rohkeus riittää, niin voit jopa huomauttaa porukalle, joka juoruilee, että mitäs jos kävisitte selvittämässä nuo asiat naamatusten ko. henkilön kanssa, ettei tarvitse seläntakana puhua...
Allekirjoitan täysin näkemyksesi.
Olin 90-luvun lopussa muutaman vuoden eräässä työpaikassa, jossa jouduin kiusaamisen uhriksi.
Se että siellä näin pääsi käymään oli, että minä keskityin 101% työntekoon ja tavoitteiden saavuttamiseen, eikä minulla ollut aikaa seurata kyseistä peliä. Eräs myyntituloksistani kateellinen henkilö väänsi minun tietämättä asiat ylösalaisin ja keräsi porukkaa ympärilleen puhumalla seläntakana paskaa, koska ei kestänyt että hänen tulokset oli huonommat. He keskenään yrittivät saada minun aluetta ja huippu alaisiani ja sen takia sopivat että yhdessä "todistelevat" minun seläntakana että olen täysin yhteistyökyvytön/luonnevikainen ja minä pilaan työilmapiiriä ja se on syynä heidän heikkoon tulokseen. Siinä vaiheessa kun esimies soitti ja kertoi että hän on pakotettu antamaan minulle varoituksen "työrauhan rikkomisesta", rupesin asioita oikomaan ja se prosessi kesti noin puoli vuotta ennenkuin asiat selkesi ja työnantaja ymmärsi mistä oikeasti oli kysymys. Se aika oli elämäni raskainta aikaa. Ensin ajattelin että otan lopputilin heti saatuani puhelin soiton, mutta sitten ajattelin että en hyppää uppoavasta laivasta, vaan oikaisen asiat ja sen jälkeen näpäytän työnantajaa ja lähden eri firmaan.
Asioiden oiettua minä ja muutama alaiseni teimme sopimuset kilpailevaan firmaan ja lähdimme samalla oven aukasulla. Esimieheni yritti siinä vaiheessa
kaikin konstein, että jäisimme, mutta me lähdimme eikä se ole harmittanut päivääkään. Kyseisestä toimipakasta lähti yli 80% myynnistä meidän mukana ja niitä lukuja eivät ole saavuttaneet vieläkään vaikka aikaa on kulunut jo 7 vuotta ja tuskin tulevat koskaan saavuttamaankaan. Kaikille muille jotka ovat joutuneet kokemaan vastaavaa niin voin sanoa ja kannustaa että "kaikki mikä ei tapa niin se vahvistaa".
Kaikkea mitä tästä eteenpäin puhutte voidaan (ja käytetään) käyttää teitä vastaan.Uudessa työpaikassani on meno kuin amerikkalaisissa poliisisarjoissa.Siksi puhunkin siellä vain säästä ja työasioista.
Luulin olleeni tervetullut tullessani työpaikkaani innokkaana mutta sitten se alkoi:
-Ekana aamuna ei sanota edes päivää vaan katsellaan nenänvartta pitkin.
- Miitäpä turhaan sille näyttämään töitä tai muutenkaan perehdyttämään mihinkään,Pyöriköön orpona piruna nurkissa.
-eihän sille tarvitse edes työpaikan avaimia heti antaa ,sehän voi vielä varastaa jotain.
-voihan Sille jotain tiuskia ja äyskiä.
-hoitakoon asiansa naapuriosaston esimiehen kautta.(pukukopinavaimet,tuntilistat yms)
-Voihan Sen kaikkia työhönliittyvien asioita viivästyttää.
-Ja klassiset seläntakana puhumiset firman juhlissa joihin Se ei osallistunut:Se on outo ja sinutkin se on uhannut pahoinpidellä ja vaikka mitä.
Sitten kun Se hermostuu ja alkaa päästellä vihaisia ääniä niin alkaa ihmettely: On Se kummallinen ,ihan neiti, kun ei pientä sanomista kestä.
(huom. Se on se nimi jolla minua kutsutaan)
ja niin edelleen.
Hiekkalaatikkoleikit ne jatkuvat läpi elämän.
Eli tuosta analyysin allekirjoitan kaiken
Manipuloiva työpaikkakiusaaja halveksii sekä kiusattua että hoviinsa höynäyttämiinsä. Yksinkertaisesti työpaikkakiusaaja suhtautuu kaikkiin ihmisiin tasaisen halveksivasti. Puheista sitä ei heti huomaa, koska hän osaa peittää sen mielistelyllä.
Erto psykopaateista
http://www.erto.fi/viestinta/erto-lehti/verkkolehti2/?ARTICLE_NUM=19994
Psykopaatti on jäänyt osittain henkisesti alle 5 vuotiaan lapsiruhtinaan tasolle. Alle 5-vuotias ei pysty ennakoimaan seurauksia eikä tunne empatiaa, mutta mielistelee vanhempiaan. Oikean ja väärän, totuuden ja valheen erottaminen toisistaan ei oikein luonnistu. Ennakointi-/arviointikyvyttömyyden takia psykopaatin bisnekset menevät pieleen.
Nämä on hyviä valehtelijoita ilmeisesti sen takia, ettei ne viesti samalla tavalla valehdellessaan kuin normaali ihminen, joten valehtelun merkkejä on vaikea huomata.
Toisin kuin psykologiassa väitetään, kokemusteni mukaan menestyksekäs valehtelu ei vaadi älykkyyttä vaan harjoittelua ja asennetta. Tyhmä tuttavani valehtelee ihan sujuvasti, kunhan se on parikymmentä kertaa kokeillut mikä versio tarinasta menee läpi.
Vaatii hyvää itsetuntoa ja oman arvon tuntemista sekä omaa ajattelukykyä olla kuulumatta hoviin. Oman työpaikkani "hovilaisten" kanssa ei synny keskusteluja sillä emme puhu samaa kieltä ts. en osallistu pahan puhumiseen ja mustamaalaamiseen jotka ovat hyväksyttyjä kiusaamismuotoja työpaikalla. Jopa esimiehet ovat enemmän kiinnostuneita juoruista kuin siitä onko työntekijä ammattitaitoinen. Lisäksi tehdään omat analyysit ja johtopäätökset alaisten sairaslomista ja sairauksien synnystä, huom ! omien luulojen perusteella. Työpaikoilla on liikaa hiekkalaatiko asteella olevia. Vaikka tietoa ja taitoa on saatavilla asioiden parantamiseen, uusavuttomat ihmiset eivät pysty sitä hyödyntämään ja omaksumaan.
Kuin naulan kantaan osui kuvauksesi. Suoraan minun työpaikan meininki. Niin kauan jaksaa kun ei mene itse mukaan kiusaamiseen, vaan pyrkii olemaan reilu kaikkia kohtaan. Kyllä kiusaajakin lopettaa, kun ei saa vastakaikua.
Itse olen joutunut "ripittämään" kiusaajan ja hänkin on oppinut ettei simputtamalla ainakaan minuun saa otetta. Annan takaisin, jos hän tulee niin sanotusti iholle eli sekaantuu asioihin, jotka ei hänelle kuulu. Kiusaaja on työnantaja ja olen toki myynyt 8 tuntia päivästäni hänelle, mutta kun teen työni kunnolla ja rehdisti, ei hänellä ole varaa pottuilla.
Naisvaltaisilla aloilla on paljon ongelmia ns, tunnesyiden takia. On siis hyvä antaa joidenkin asioiden mennä toisesta korvasta ulos saman tien.
veit sanat suustani
vaikka olen maksanut liittoon jäsenmaksua jo yli 30v!! Mutta tämä kiusaajahan olikin osaston puheenjohtajana ja hänen kätyriluottamusnaisensa sihteeri/luottamushenkilö!
Nauroivat partaansa valtaansa
Minun tapauksessani vain luottamusmies on mies ja pomo on nainen. Sinun tapauksessasi molemmat ovat miehiä, koska sanoit, että "he nauroivat partoihinsa"!!
ovat ja heidän klaaninssa, paitsi pomo on mies!
Työsuojelupiiri on sellainen johon voi ottaa yhteyttä ja pyytää selvittämään työpaikkakiusaamisasiaa. He tekee työtä virkavastuulla ja ovat velvollisia pistämään kiusaamisasian vireille. Heillä on keinoja puuttua nykyäänhän todistustaakka on työnantajalla, ei kiusatulla.
Minä olen tehnyt ohjeesi mukaan ja olen ollut 16 vuotta työpaikkakiusattu. En kulje juoruamassa ympäriinsä enkä oikomassa mustamaalaavia puheita, joten "hovissa" on yksipuoliset näkemykset jotka perustuvat juoruihin ja pahanpuhumiseen selkäni takana. Aina löytyy se joku "ystävällinen" joka "hyvää hyvyyttään" nämä juorut minulle sitten kertoo, kuitenkaan haluamatta kertoa niitä esimerkiksi esimiehelle.
En myöskään osallistu pahanpuhumisiin muista ja jos joku sattuu ehtiä kertomaan jonkun juorun jostakin selän takana, aina muistan sanoa kertojalle että muodostan itse oman mielikuvan ihmisistä ja sanon että kannattaisi keskustella ko henkilön kanssa,koska minä en voi asiassa auttaa.
Nyt työnantajani on pyytänyt työterveyslaitoksen psykologin selvitystä, jossa on haastateltu sekä minua että muutamia työntekijöitä. Asetelma on sellainen että muut voivat tietoisena anonyymiydestään kerto mitä vain. Minun nimeni on ainoa jonka nimi tulee esiin selvittelyraportissa. Sain tarkastettavaksi tekstin jonka työterveyslaitoksen psykologi oli tulkinnut kertomastani. Pyysin kopiota tuosta paperista mutta psykologi sanoi etten saa sitä nyt enkä milloinkaan ja loppuihin kysymyksiin kuulema vastaa työterveyslaitoksen lakimies.
Ihmettelen outoa asetelmaa enkä voi käsittää että työnantajan toimesta järjestetään tilanne jossa anonyymi ryhmä on minua vastaan. Henkilöt on valikoitu sillä perusteella että he ovat yhtä mieltä keskenään ja minun kantani poikkeaa heidän kannastaan (sanoi psykologi). Minusta tässä poljetaan minun oikeusturvaani pahemman kerran ja varasinkin oikeusaputoimistosta ajan itselleni. Koen että minut leimataan työnantajan toimesta, koska minä joudun kantamaan vastuun sanomisistani, mutta muut voivat laukoa tietoisena anonyymiydestään mitä vain.Eihän minkään asioiden todenperäisyyttä päästä tutkimaan jollei ihmiset vastaa sanomisistaan. Voisinhan minäkin tehdä nimettömiä valituksia ja tietysti nimellänikin, aiheita ja virheitä löydän etsimättäkin työkavereiden toimista ja töistä. Minusta kuitenkaan ei ole minun asiani mennä juoruamaan muiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.
Otan työni vakavasti ja asiakaslähtöisesti. Teen työni esimiehen antamien ohjeiden mukaan ja toisena nuorana on virkamieslaki, joka aika selkeästi antaa ohjeet siitä kuinka virkamiehen tulee toimia. En käyttäydy koskaan asiakkaalle huonosti, vaikka asiakkaalla olisi kuinka huono päivä ja vaikka vastaan tulisi mitä. Työtavoistani keksitään jatkuvasti jotain sanomista ja huomautettavaa, eikä minulle kerrota töihini olennaisesti liittyviä asioita jotka ovat edellytys sille että voin tehdä työni. Työkaverit keksivät keskenään uusia työtapoja, sen jälkeen juoruavat pitkin taloa etten osaa työtäni ja sitten lopulta kun kaikki uskovat tarinan, kerrotaan se esimiehelle totena.
Tiedän että teen työni hyvin ja tunnollisesti. Muilla on varaa istua jalat pöydillä ja kikatella keskenään, mutta jokuhan ne työt tekee sillävälinkin....Kun esimies saapuu paikalle, on kaikki yliaktiivisina töissään ja mielistelemässä. Itseäni lähinnä oksettaa se peilaaminen. Monesti toivon että esimies tulisi 10 minuutin kuluttua takaisin ja näkisi kuinka porukka on jalat pöydillä takahuoneessa kikattelemassa ja hihittelemässä. Kun sitten tehdään töitä, ne pitää luetella kaikki kovaan ääneen jokainen työ kerralla,itse teen työni, enkä niitä ääneen luettele mitä olen tehnyt.Olen tottunut tekemään työni kaikessa hiljaisuudessa sen suurempaa numeroa siitä tekemättä.
Asiakkaat haukutaan ennenkuin he ehtivät kuuloetäisyydeltä pois. Ihmettelen myös sitä etteikö asiakkaat oikeasti valita, vai eikö esimiehemme ota vakavasti valituksia tai puutu niihin. Nämä ei kuitenkaan ole minun asiani kertoa esimiehelle. Esimies voisi itse olla enemmän läsnä ja katsoa mitä työyhteisössämme oikeasti tapahtuu.
Yhtä jokaiseen tapaukseen sopivaa ohjetta ei ole ja sellaista tuskin koskaan saadaan aikaan.
Hyviä ohjenuoria voi taasen olla useita ja niitä yhdistelemällä on mahdollista saada ratkaisu jokaiseen tapaukseen.
Ikävä kyllä tilanteessa, jossa työpaikalla on tarpeeksi monta "lapsellista" henkilöä on vaikeaa selvittää oikeasti mitään asioita, siis järjen kanssa.
Työnantajalla on työnjohto ja härintään puuttumisen velvollisuus, joten ilmoituksen saatuaan olisi asioille tapahduttava jotain ja pian.
Näinhan asia on lakiinkin kirjattu, mutta käytäntö on sitten aivan jotain muuta...
Pari linkkivinkkiä:
http://www.eok.fi/
http://www.tyopaikkakiusatut.net/
Tiedän että työnantajan pitäisi lain mukaan ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin jotka ovat riittävät syrjinnän ja kiusaamisen estämiseksi.Tuo psykon haastattelu on sitä toimenpidettä, jolla kartoitetaan tilanne. Kuitenkin se tuntuu minusta epäreilulta asetelmaltaan ja herättää minussa epäluottamuksen että puututaanko oikeasti vai halutaanko vain saada näyttämään asiat siltä että olen tosiaan hankala ja ammattitaidoton ihminen jonka kanssa ei pysty työskentelemään, koska muut ovat anonyymeja ja minut leimataan lisää nimellä.Tiedän kyllä ketä on haastateltu, mutta heitä on sen verran että heidän yksityisyytensä on turvattu, eikä purkutilanteessa pystytä erottelemaan kuka on puhunut ja mitä, paitsi minä, joka joudun esiintymään omalla nimelläni tässä.
Uusi esimieheni on kohdellut minua reilusti ja asiallisesti ja tuntuu olevan aidosti huolissaan jaksamisestani. Hän tuntuu puolueettomalta ja sanoi itsekin käsittäneensä tuon selvitysraportin eritavalla, että jokainen haastattelu tulee nimellä jne. Esimiehestäni minulla ei ole pahaa sanaa sanottavanani, jos jotain haluaisin kritisoida, niin edellisiä esimiehiäni, jotka eivät ole aijemmin puuttuneet asioihin silloin kun on pitänyt puuttua ja he ovat sallineet tämän jatkua. Nyt uusi esimies joutuu selvittelemään ja purkamaan vuosia kestäneen kiusaamisen ja syrjinnän aiheuttamaa kaaosta. Tämä kaikki on tullut kuitenkin minulle maksamaan aivan liikaa. Olen menettänyt parisuhteeni, itsekunnioitukseni ja terveyteni. Välillä tuntuu etten jaksaisi jäädä katsomaan tätä tuhoa. Tekisi mieleni nukahtaa sadaksi vuodeksi ja herätä kun kaikki on hyvin.
Meillä on kuitenkin lapsia ja on pakko jaksaa. Keskityn vain työhöni edelleen ja kerään voimia että jaksan hymyillä ja olla "normaali" ja kaikesta välittämättä kun teen töitä.
Uusi esimieheni on oljenkorsi johon tällä hetkellä nojaan. Pakko vaan luottaa siihen että hän oikeasti on reilu ja puolueeton. Välillä menetän uskoni, mutta silti ei ole vaihtoehtoja.Pelkään että reiluus ja asiallinen kohtelu on vain näennäistä lain edessä, mutta yritän kuitenkin pitää mielessäni että se on vain pelko oman pääni sisällä ja niiin kauan kun esimies on reilu, minun on pakko luottaa aitouteen.
Olen uhka, koska en osallistu "hoviväkeen" arvostelemaan muiden ihmisten ominaisuuksia. Olen uhka koska olen perheellinen julkilesbo, olen rikkonut montaa tabua työpaikallani vain elämäntavoillani. Ja juuri sen vuoksi olen kiusattu ja syrjitty, koska kuulun vähemmistöön, enkä ole kaapissa, en suostu muitakaan vähemmistöjä morkkaamaan, vaan muodostan oman mielipiteeni ihmisistä yksilönä, en ryhmänä.
Keskityn työntekoon ja otan työni vakavasti. En kulje juorumassa tai edes korjaamassa juoruja itsestäni, teen töitä senkin ajan kun muilla on aikaa juoruamiseen selän takana, koska luonnollisesti jonkunhan työt täytyy tehdä silläkin ajalla kun tätä mustamaalaamista ja valittamista tapahtuu selkäni takana.
Ihan näin se minullakin meni. Toiset sai todellakin istuskella ja juoruilla, syödä kuormasta jopa varastaa vanhuksilta ja taisi siinä lähteä jonkun mukaan työntekijöille tarkoitettu virkistyskassakin..varmaankin sain syykseni sekin, ääneen ei sitä sentäs sanottu. On todella raskasta kantaa sitä taakkaa jonka työyhteisö sysää kiusatulle, kaikki huono olo on yhden ihmisen syytä. Yritin keskittyä työhöni ja tehdä sen kunnolla, ei jäänyt aikaa istuskella kuppikunnissa, hoitoalalla kun riittää työtä jos vain on halua tehdä. Toisaalta minut myös eristettiin joten ei annettu tilaisuutta jutella muiden kanssa ja solmia suhteita. Se olikin kiusaajieni taktiikka, erisää minut niin sai rauhassa tehdä myyräntyötä.
Myös minun kohdallani vain minun nimi mainitaan ja muita suojellaan, minusta on valitettu mutta sitä ei kerrota kuka ja mistä ... lopulta kun vaadin kokouksista ja valituksista muistiot en saanut kuin yhden ihannormaalin osastokokousasiakirjan .. Mitään ei tietysti ole olemassakaan kun kaikki on valetta kiusaajieni puolelta mutta siltikään johtaja ei halua uskoa minua....
En voi kuin ihmetellä miten voi olla tuollaisia johtajia jotka ei ota asioista selvää ja eivätkä voi myöntää virheitään. Taitaa olla niin että koulutusta ei taida olla ihan riittävästi annettuun tehtävään ja tehtävään ei olisi päässyt ilman kuulumista tiettyyn piiriin joten sen ehdoilla on sitten pelattava jäi sitten joku jalkoihin tai ei.
Työpaikkakiusaaminen on valitettavasti erittäin hankala näyttää toteen, varsinkin jos on vain sana sanaa vastaan. Hyviä selityksiä tapahtumille löytyy kosolti. Siinä on työsuojelupiirin virkamiehen hankala tietää oikeaa totuutta asiasta. Prosessi voi olla pitkä ja hermoja vievää kaikille osapuolille. Virkamiehen on oltava puolueeton henkilö kuuntelemalla molempia osapuolia. Kukas tietää, jos vaikka Narsku-kiusaaja osaa manipuloida ja selittää virkamiehen puolelleen (varsinkin kokemattoman), ihminenhän hänkin vain on omine tuntemuksineen. Kaiken kaikkiaan todella hankalaa. Jos mahdollista olisi parempi lähteä koko työpaikasta, mutta tänä työttömyden aikana sekään ei ole varsin helppoa. Ovatkohan virkamiehet pystyneet edes omat kiusaamisasiansa selvittämään omissa työsuojelupiireissään ?! Niitäkin nimittäin on ja kosolti ! Varsinin näin UPJ-pisteiden keruun aikaan.
T: Tarkastaja jostain päin Suomen maata
Jos et tiedä mitä ympärilläsi tapahtuu. Olet puolustuskyvytön ja hyvä kohde. Kukaan ei halua myöntää olevansa ongelmasta tietoinen. Uhkanahan uhri on jalostettu kaikille sopivaksi. Syynä voi olla jopa rasismi oletetusta etnisestä taustasta.Ahkera, osaava, kehityshaluinen jne niin omaat jo tunnusmerkit uhriksi joutumisen uhasta.
Vedä kiusaajaa kunnolla turpaan,tms...Tee se kuitenkin niin,ettet joudu vastuuseen.Ei muuta kuin halkoa päähän perkele.
Heka, se oli TODELLA HYVÄ analyysi tapahtumien kulusta!!!
Ihan kuin olisit ollut meidän työpaikassa.
Mielleeni tuli, onkohan tämä monelle tuttu asia.
Mitenkähän sitä voisi tutkia?
Jos sais jotain faktatietoa tämän tueksi.
Hgin käräjäoikeuden päätös v.05, hovioikeudessa käsittely hävinneen (valtion laitos)valituksesta 11.10.06 klo 9.00 alkaen, nämä ovat julkisia juttuja. Yksi monista saman viraston jutuista, kassillinen paperia löytyy.
laitttoi oven lukkoon ja minä makasin lattialla. Vieläkään en muista mitä tapahtui, kiusaaja on iso ämmä ja minä pieni, mutta heräsin lattialta kun joku aukaisi oven väkisin ulkopuolelta. Niskassani on edelleenkin patti muistona tuosta.
Kai nostit syytteen?
Jos kiusaaja kavereineen kieltää kaiken, niin lääkäri ja poliisi kyllä voivat ottaa ruhjeesta näytteen, joka todistaa syyllisyyden. Tämä siis, mikäli menet oitis lääkärille.
Jos kokoero on iso, kyseessä on törkeä pahoinpitely ja siitä tulee aina tuomio: ehdoton tai ehdollinen.
Ajatelkaa, sitten vielä työpaikan saavat säilyttää ne, jotka osallistuvat tämmöiseen "peliin" työajalla. Hän joka tekee ahkerimmin töitä ja tuottaa parhaiten työpaikalle tulosta joutuu uhrina lähtemään!!! Ei ihme, että suomalaisilla yrityksillä menee huonosti, kun arvostuksen saavat nämä alhaiset riidankylväjät. Kuinka suuren energian he käyttävätkään näiden ilkeämielisten juttujen kehittelyyn ja mitä he oikeasti saavat työssä aikaan???
Juuri näin se on että, kiusaajat ja muut "häiriköt" = lue juoruajat/pahanpuhujat, käyttävät työaikaa tupakointiin ja panetteluun härskisti. Tunnolliset tekevät töitä senkin ajan. Itse olen alkanut löysätä systemaattisesti työtahtiani, koska kukaan ei kiitä hyvästä työstä ja tunnollisuudesta, eikä arvosta muutenkaan. Joutuu vaan kiusallisen huomion kohteeksi ja kiusatuksi jos on perinteinen kunnollinen työntekijä. Siksi on osattava pitää puoliaan ja sanoa EI.
Tupakoivat työntekijät pitivät 20 minuutin tupakkitauot. Reilumman pituiset ruoka-ja kahvitauot.
Kyllä tympii vieläkin yks sairasleikkaamon lihamies. Oikea juorukello keksiessään perättömiä juttuja ja levitteli niitä osasolta oastolle.
lINNAREISSU ODOTTAA!
ja pomo alkoi huutaa minulle!!! Miksi olen tauolla vaikken tupakoikaaan? Sanoin haisteelvani happea! Minä olin ulkona..tupakoijat saastuttivat työympäristöäni sisällä..
= > tupakoijat joutuivat ulos tupakoimaaan... ja minä tietty syyt niskoilleni ja kiusauskohteeksi!! Arvatkaa vihaanko tupakoijia entistä enempi??
KYLLÄ
Pomo tuli henkilöstön kahvihuoneeseen ja kysyi minulta ja eräältä toiselta, että "oletteko te jo kahvilla", niin minä vastasin, että "eikun me juomme vettä".
Tyhmään kysymykseen kannattaa antaa tyhmä vastaus.
On hämmästyttävää, miten saman kaavan mukaan kiusaaja hoveineen käyttäytyy! MIKSI YHTEISKUNTA ON NÄIDEN VIIRIPÄIDEN EDESSÄ YHÄ TÄYSIN ASEETON JA HALUTON AUTTAMAAN UHREJA??? Syy kaikkiin työyhteisössä esille tuleviin ongelmiin löytyy aina uhrien ja muiden itsenäisesti ajattelevien ihmisten pään sisältä, käytöksestä ja historiasta. Miten tämä voi olla mahdollista?
Miksi ihmiset alistuvat kiltisti kiusattavaksi? Siinäpä yksi perussyy. Kiltteys, joka on meillä suomalaisilla liian yleistä. Kiusaamista varten on jos jonkunlaista auttajaa tänä päivänä. Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä esim.työterveysihmisiin te kaikki kiusatut. Pitää olla lujana oikeuksiensa puolesta tai muuten kävellään yli. Työnantajakin on ahtaalla tänä päivänä ja haluaa tehokkuutta työpaikalle. Ihmissuhdeongelmat vievät tehokkuudesta osansa.
Ovatko ihmiset kaiken kaikkiaan niin lopen uupuneita etteivät huomaa kuinka toisiaan kiusaavat. Vai tuleeko malli kauniista ja rohkeista? Siinähän juonitellaan koko ajan jonkun pään menoksi.
Minun kiusaajani oli pomo, joka antoi ymmärtää, että minun takiani on asiakkaita vähentynyt. Olen iloinen, työni osaava ja pidetty työpaikalla. Hän vain yritti aluksi nujertaa minut, koska oli kateellinen siitä, että minusta pidetään. Nuoremmat alkoivat uskoutua minulle ja kertoivat, että omistaja on vuosikausia valitellut ongelmiaan työpaikalla. Kaikki olivat jo kyllästyneet siihen. Onneksi sain taustatukea heiltä. Muuten olisin jo vaihtanut maisemaa. Asiakkaat ovat kertoneet, että meillä on kiva käydä kunhan tuo omistaja ei ole vastassa "naama nurinpäin".
Vanhat työntekijät ovat kiltisti alistuneet pomonsa oikutteluihin, koska hän on heidän työnantajansa. Toki kunnioitettavaa, mutta selvää väärinkäytöstä ei tarvitse kestää. Olen ottanut yhteen hänen kanssaan muutaman kerran ja marina on vähentynyt. Kiusattua ei hänestä ole kuitenkaan tehty. Omalla tavallaan hän on rehti, mutta yhden hovineitinsä kanssa puhuu edelleen pahaa ihmisistä. Kai hän tarvitsee jonkin kanavan pahan mielen purkuun ja itsetuntonsa kohottamiseen. Säälittävää.
Kaikki ammattinsa osaavat voivat tehdä työnsä rauhassa, kun itse pysyvät oikeudenmukaisina eivätkä alistu mielivallan uhreiksi.
Raha se maalimaa pyörittää. Esimiehellä PITÄÄ olla valtaa TAITOA osata ennenkaikkea USKALLUSTA pidättää palkanmaksua, JOS esim. Narsku toistuvasti ja todistettavasti kieltäytyy työstään ja siirtää työnsä toisten tehtäväksi venkoilemalla. Tämä asia ainakin lienee /työjärjestysten ja ym. vastaavien avulla) helpostikin todietettavissa!
Kun rahaa ei tule, jokohan käytös muuttuu ! Monesti nämä Narskut ovat lisäksi krapulassa töissä tai kännissä. Tähän on, po. kaikilla työpaikoilla keinot puuttua.
USKALLUSTA puuttuu monilta tahoilta. Todisteet pitää olla varmat,kun lähdetään tälle tielle. HYVÄ KONSTI !
En katsonut kyseistä ohjelmaa, mutta aihe kiinostaa kovasti. Mitäpä muuta siinä ohjelmassa oli ?
TV-ohjelma oli keskusteluksi muutettu versio kirjasta "Naamiona terve mieli" ja nettisivusta narsistienuhrientuki.info. Jos et ole koskaan joutunut narsistisen/persoonallisuushäiriöisen ihmisen uhriksi, voit olla kiitollinen. Minulta henkilö tuhosi itsetunnon, terveyden, työpaikan, harrastukset, lasten terveyden. Sitä ennen hän oli tuhonnut oman perheensä; entinen vaimo on nyt mielenterveyspotilaana ja molemmat lapset mielenterveys ongelmaisia ja hoidossa sukulaisten luona toisessa kaupungissa.
Perättömät juorut tavallisia. Vakuutusyhtiön konttorissa naistyöntekijät pistivät perättömän jutun, että olisin homo, kiertämään. No se sai aikaan sen, että minut erotettiin.
Itse naisena ainakin tuntisin itseni turvalliseksi homon seurassa. Homoilla ei ole "SE" minun suhteeni aina mielessä.
Sitä paitsi homojen ja lesbojen syrjiminen työelämässä on laissa kielletty.
Kyseisellä tavalla käyttäytyvät henkilöt (persoonallisuushäiriöidet, luonnehäiriöiset, narsisti, pykopaatit) ovat kansankielellä "hulluja". He vain eivät itse ymmärrä sitä.
Heitä ei voi auttaa, eikä ole terapiaa tai lääkitystä,joka heidät parantaisi.
Heitä on kaikkialla, kaikissa ryhmissä, organisaatioissa ja kansankerroksissa.
Voi sitä onnetonta, joka heidän silmätikukseen joutuu.
Lukekaa lisää www.narsistienuhrientuki.info
ja kirjoista:
Mäkelä: Naamiona terve mieli
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä ?
Jorma Myllärniemi: Narsismi - vamma ja voimavara
Menkää hyvät ihmiset oikeisiin töihin!
Oikeissa töissä kaikilla riittää tekemistä omissa töissään, ei tarvitse keksiä ajankulua muiden kiusaamisesta.
Ryhmäurakat ainakin liha-alalla ovat kaikkien aikojen pahimpia kiusaamispaikkoja miesten porukoissa.
Kaikenlaisia systeemjä niitä pyöritetäänkin digitaaleineen ja valkkaamisineen.
Olispa elintarviketyöläisten liitolla todella tarvetta oikoa noita urakoiden vääristymiä.
Kaiken kaikkiaan sairasta touhua.
Aivan uskomatonta!
kohteeksi erinäisissä paikoissa mutta ratkaisin
"vain" ongelman sillä että jätin suomen.. elikkä
olikka voisko tää olla yxx ratkasu eli jätät a o
maan ja alat puhtaalta pöydältä ulko mailla
Toivon, että työtoverit miettisivät tarkoin ennen kuin laittavat nimensä mihinkään listaan, jossa toista yritetään häätää pois. Samoin toivon, että ne , jotka eivät laita nimeään listaan, jaksaisivat tukea syrjittyä ja oikoa epäasiallisia puheita,koska he kuulevat niitä. Kiusattu ei edes tiedä mistä häntä syytetään. Nyt ole oppinut nämä asiat, kun itse olen kiusattuna. Aiemmin olen yrittänyt pitää itseni ulkopuolella, olla mahdollisimman neutraali, enkä ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Havaitessaan aiheettomia syytöksiä, valehtelua, tyhjän puhumista toisesta
koen meidän jokaisen velvollisuudeksi tarkistaa asia ja pyytää palaveria asiasta, jospa sitten tyhjänpuhujalle menisi jauhot suuhun.
Kyllä maisemien vaihto on käynyt mielessä myös. Olen miettinyt, miten paljon tämä kiusaaminen on osa suomalaista kulttuuria? Onko sitä enemmän tai vähemmän muualla? Luulisin että ainakin ystävälliset ja suvaitsevaiset ruotsalaiset poikkeavat tässä suhteessa meistä. Tämä on erittäin huono maa ihmiselle asuttavaksi, sen olen minäkin todennut.
Minnepäin sinä lähdit?
Ruotsalaiset osaavat vain piilovittuilla lahjakkaasti. Siitä saa melkein pahemmat traumat.
Kiusaajat on aina erittäin kateellista väkeä.Jos he saavat oman palkan paremmaksi kuin kiusatulla sekään ei riitä.Jos sä olet komea tai söpö ulkonäöllisesti sekös niitä kismittää. Parhaiten pärjäät noitten kateellisten kanssa,kun ajattelet että LUOJALLE KIITOS ettei sinussa ole mitään samaa kiusaajan kanssa.
Tällä hetkellä sosiaalialalla. Esimies pystyy kiusaamaan todella pahasti. Pisteytys ala-arvoinen. Henkilökohtaiset lisät tulee KANTELIJOILLE. Kuka sanoo vastaan saa palkaksi pahan mielen.
Jeps. Minunkin kiusaajani kuuluu tuohon henkisesti köyhään kategoriaan, jota muut käyttävät äänitorvenaan, kun haluavat itse 'luistaa' vastuustaan tiukan paikan tullen. Onneksi olen kirjannut nämä tapahtumat ja aion kirjoittaa siitä vielä kirjan heidän omilla nimillään, tuttavani avustuksella. Hänelle olen luovuttanut kirjelmäni. Kiva kuunnella kommentteja jälkikäteen!!
Tiedän, mitä työpaikkakiusaaminen pahimmillaan on, sillä kesällä 2005 olin meidän työpaikalla uhrina. Ensin kiusaaminen oli nälvimistä kollegalta, pian mukana oli muitakin työntekijöitä ja vielä päällepäätteksi työmaapäällikkö, jonka tehtävänä on pitää työporukan yhteishenki kunnossa. Kestin kaiken, vaikka välillä teki kipeää...mutta en näyttänyt sitä. Opin tuosta kesästä paljon. Kurjinta on, että en pysty sitä unohtamaan, ja sen vuoksi uuteen porukkaan sisäänpääseminen ottaa aikaa...en luota enkä päästä enää lähelleni ketään...
nimeltä "Naamiona terve mieli", kirjoittanut Raimä Mäkelä.
Yllätyin saatuani kirjan käteeni, miten tarkaan siinä kuvailtiin mm. pomoani. Psykopaattia, luonnehäiriöistä kiusaajaa, koko työpaikan ilmapiirin myrkyttäjää.
Lukekaapa muutkin. Saatatte hämmästyä. Kirjassa annetaan myös konkreettisia neuvoja, miten tuollaisten kanssa voi toimia.
Luin tukka pystyssä kirjan yhdeltä seisomalta läpi ! Keroi kuin miniästäni 100 % ja kaiken lisäksi x-mieheni oli samanlainen ja nyt kollega ollut jo 15 v.Luojan kiitos hän eon eri toimipisteessä kuin minä, mutta mielipahaa aiheutta JOKA JUMALAN VIIKKO VENKOILEMALLA TYÖNSÄ MINULLE !!! Nauraa partaansa ja haukkuu lisäksi minut pomolle !Arvaa kenen palkka noussut N, Narskunpa tietysti. Näin se menee.
Koetan kestää vielä jonkun aikaa. Työtä ei ole muualla paljoa tarjota minun ikäiselleni ja velkaakin jäljellä.
Tämä on todella mielenkiintoinen ketju.
Olen ollut työpaikkakiusattuna noin 16 vuotta. Välillä on ollut parempia aikoja pidempäänkin, jolloin kiusan kohteena on ollut joku muu, jolloin olen saanut olla itse rauhassa.
Nyt olen varannut oikeusaputoimistosta ajan, koska en voi käyttää työsuojeluvaltuutettua, koska hän on mukana tässä kiusaamisessa. Hän yllyttää muita minua vastaan ja mustamaalaa minua. Hän on kahteen kertaan uhannut että minut tullaan savustamaan ulos talosta ja viimeisen kerran että siitä tulee "verinen taisto joka loppuu vasta kun olet ulkona" "ja siihen osallistuu kaikki".
Tällä hetkellä ei ole muita vaateita kuin työrauha, mutta jos joudun oikeuteen, niin sitten vaatimukseni tulee kasvamaan sen mihin lain mukaan minulla on oikeus.
Rikoslain 24 luvussa sanotaan (lainaus: www.finlex.fi):
8 § (9.6.2000/531)
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
10 § (9.6.2000/531)
Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kannattaa hankkia pitäviä todisteita.
Sitten kannattaa muistaa että työssäsi olet elinkeinoelämän palveluksessa, joten puhtaasti työtäsi koskeva arvostelu ei ole kunnianloukkaus. Mutta herkästihän kiusaajat menevät yksityisyyden puolelle ja silloin asia muuttuukin jo toisin päin.
Tämä on asia joka kannattaa myös pitää mielessä kun tilittää tuntojaan tällaisilla nettifoorumeilla. Eli kiusaamisesta voi kertoa ja pomon toimintaa arvostella julkisesti kunhan vain pysyy puhtaasti työpaikalla tapahtuneissa asioissa eikä kirjoittele henkilökohtaisuuksiin meneviä asioita.
Kiitos vinkeistä:)
nimenomaisesti yksityiselämääni mm. seksuaalista suuntautumistani, parisuhdettani yms on arvosteltu ja reposteltu. Eli silloin kun minun yksityiselämästäni levitellään juoruja, se ei liity millään tavalla töihin. Riippumatta siitä mikä on seksuaalisuuteni tai mitä sukupuolta puolisoni on, ei kuulu työpaikalleni. En ole seksityöläinen, eikä otsassani lue "olen homo". En ole tullut työpaikalleni flirttailemaan,joten seksuaalisella suuntaumuksellani ei pitäisi olla mitään tekemistä työni kanssa.
Ole sinäkin,psykopaatti voittaja!
Minulle on varmaankin käynyt tietämättäni juuri näin. Työhön uppoutuessani en ole tiennyt että verkko ympärilläni kiristyy. Sain pysyvän työpaikan taannoin. Sitten alkoi tapahtua mielestäni outoja juttuja. En ollutkaan muka pätevä siihen työhön jota pääasiallisesti tein. Sitten minua ei pian tarvittu muutenkaan, yhtenä päivänä pomo pyysi huoneeseensa ja minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että hän ehdottaa minulle potkuja. Se oli kauhea päivä. Kuitenkin puhuin asian niin, että sain sinnitellä tässä pikkufirmassa edes niin kauan, että ansiosidonnainen päiväraha tulee täyteen. Olen varma siitä, että jotakin tapahtui. Selkäni takana kuhistiin ja minusta tehtiin jotakin mitä en ole. Jälkeenpäin yksi työntekijä arvoituksellisesti virkkoi, että hänen vuokseen muut joutuvat lähtemään täältä. Olen miettinyt monta vuotta mitä mahtoi tarkoittaa, koska toinenkin työntekijä lähti samoihin aikoihin pois firmasta. Tämä työkokemus aiheutti sen, etten uskalla mennä enää pikkufirmojen palkkalistoille. En keksi mitään järkevää syytä sille, että minut heitettiin ulos.
Minulle on myös käynyt niin. Uppoudun työhöni ja teen työni hyvin, keskityn vain työhöni, enkä osallistu kuppikuntiin. aina löytyy se joku muka "ystävällinen" ihminen joka juorut minusta kertoo minulle. Tai esimies kertoo minulle minusta tehdyt valitukset, jotka eivät yleensä pidä paikkaansa.
Verkko ympärilläni on kiristynyt ja jokainen uusi työntekijä käännytetään minua vastaan. Niin kauan uutta mollataan, kunnes tajuaa ettei minun kanssani saa tulla toimeen ilman seuraamuksia.
Olen antanut polttaa itseni loppuun... Tosin minulla on virka. Monet kertomat tässä ketjussa ovat kuin minun kokemaani. Olen uhka, koska en suostu kuppikuntiin ja muodostan oman käsityksen ihmisistä. En hauko henkeä vaikka vastaan kävelisi viisipäinen ihminen, tähän ikään mennessä tuntuu että olen nähnyt jo kaiken, ettei mikään uusi ominaisuus ihmisessä, ulkoinen tai sisäinen, voisi saada mieltäni järkkymään. Ainoastaan ilkeät ja pahansuovat ihmiset.
19½ vuoden työurallani, minua on solvattu, yksityiselämän asioitani on reposteltu ja levitelty ja halveksittu, minut on leimattu hankalaksi ihmiseksi, mutta kukaan ei kuitenkaan ole osannut yksilöidä mikä minussa on hankalaa. Minun kanssani ei kuulema mikään toimi, mutta kukaan ei ole osannut yksilöidä mikä tarkalleen ottaen ei toimi. Minua on 19v aikana uhattu pahoinpidellä, töitäni on sabotoitu ja minusta on kerrottu esimiehelle perättömiä asioita ja minua on mustamaalattu.
Passiivisesti osallistuvat sanovat aina ettei kannata välittää, tee työsi kuten ennenkin ja anna mennä toisesta korvasta ulos. Kuitenkin töiden sabotointi estää minua tekemästä työtäni hyvin ja saa aikaan noloja asiakaspalvelu tilanteita. En voi olla välittämättä. Kaikki työssä tarvitsema tieto, on minun haettava toisaalta ja olla kokoajan valppaana milloin tulee taas puukkoa selkään.
Jos jään sairaslomalle, työkaverit utelevat "mitäs me nyt olemme sinulle tehneet tai sanoneet kun jäit sairaslomalle?" , ikäänkuin olisin jäänyt sairaslomalle heidän takiaan? Eli tarkoituksellisuus paistaa tästäkin läpi, he olettavat tehneensä minulle jotain, jonka vuoksi olen jäänyt sairaslomalle. Miksi he olettavat niin, jos eivät tarkoituksellisesti ja systemaattisesti savusta minua ja alista? Jos olen ollut sairaslomalla, en tietenkään heille kerro miksi olen ollut, joten he olettavat näin omien tekojensa pohjalta. No en minä ole pitkiä aikoja ollut sairaslomalla. Viime keväänä kun äitini sai sydänkohtauksen ja kesällä kun äitini menehtyi ja nyt syksyllä infektion ja kystan puhkeamisen takia, joka aiheutti kovaa kipua yms..
Nyt olen antanut polttaa itseni loppuun. En jaksaisi enään,mutta ei ole varaa irtisanoa itseäni, koska minulla on 4 lasta elätettävänä.
Totta oli koko kirjoitus.Olen itse työpaikkakiusattu.Minut siirrettiin pois ja kiusaaja kumppanineen sai jatkaa työpaikassa johon olin tullut ennen kiusattua ja kouluttanut itseni hoitovapaan aikaan.Minut leimattiin ja puhuttiin jos jonkinaista.Olin vuosia masennuksen takia sitte sairauslomalla.Loppujen lopuksi palasin työhön osa-aikaisena.Kiusaaja kehtaa olla kuin ei olisi mitään tehnyt,samoin hänen glaanilaiset.Toivon että he joskus joutuvat vastaan teoistaan.Omat ansioni ovat pudonneet todella paljon.Elämä on tosiaan epäoikeudenmukaista.Miksi lapsena opetettiin että tee töitä ja ole rehellinen.Enää sitä ei edes työnantaja kunnioita.Juonittelu ja paskan puhuminen on kunniassa täällä Pohjanmaalla.Hävetkää jos tunnette edes pienen piston kiusaajat sisällänne.
Kilpailuvietti ajaa ihmistä tekemään toiselle sen mitä ei normaalisti tekisi. Työnantaja joka työntekijäänsä kuuntelee voi yrittää järjestellä työaikoja ja tapoja, kierrättää osastoilla tekijöitänsä. Josko työpaikalla tulisi ottaa se sen hetkinen työtilanne joskus porukalla puheeksi ja kertoa, jos työnantaja on alaisistaan kiinnostunut, missä on kehitettävää ja missä menee hyvin. Leikkaamalla paskapuheet ja kohottamalla alaistensa työmotivaatiota, voisi heikolla itsetunnolla kärvistelevät kiusaajat löytää paikkansa ja lopettaa kyynärpäätaktiikat.
T. Kiusattu jo työttömänä työnhakijana
Olen ollut työpaikka kiusattu.
Selvisin hengissä sentään.
Mutta vuosia myöhemmin kuulin että samaisella työpaikalla oli henkilö kiusattu hengiltä.
Eihän tälläsestä puhuta ääneen,kun eihän tällästä ole.Sivistyny yhteiskunta kun on.
Nyt pärjään hyvin.Mulla on ollu oikein kissanpäivät.
Jos nämä kiusatut tietäisivät kissanpäivistäni eivät varmaankkan olisi päästäneet minua menemään.
olis kuva tietää mitä soroskooppi tuo tullessaan m minulle ei ainakaan tiedä mikään mitään vai olenko niin helvetin sekaisin ettei ikään suossu onnistuvat ehkä naru onninnu kun sen saan jotenkin kaulaaan voi kamaka tule kiireestoí apupuun olen synt, 131249 äänekoski klo 14.15 päivällä onko apua saatavilla tai naru kaulaan
Jos tääältä vois apua kun esimies voi jäyyäytyä kuin vanha konna ja kukaan ei uslolla puhua mitäään ainoastaa edimies ja muut saa olla nurkassa kuin arvoisa aiteekkeri suostuu antamaan phheenvuoron on leijona synt 27-7-1949
apua tarvisen
Joitakin vuosia sitten olin työpaikasssa, jossa työyhteisöä terrorisoi tosi tehokkaasti rouvahenkilö, jonka mies oli pappi ja ns. sielunhoitaja. Yhdistelmä oli jotenkin vaikea käsittää. Mies hoiti tahollaan väsyneitä ihmisiä ja vaimo tahollaan teki kaikkensa, jotta henkilöillä, jotka oli ottanut silmätikukseen olisi ollut paha olla. Päällepäin näkyi mitä herttaisin ja ystävällisin ihminen, mutta kuvan kääntöpuoli oli jotain ihan muuta, jos sen joutui kohtaamaan. Salaa, hiljaa, huomaamatta, mutta tosi tehokkaasti kiusaaminen tapahtui. Aikaa on mennyt kymmenisen vuotta, mutta kyseinen naisihminen ei unohdu. Onneksi pankkikriisi hajotti tilanteen. Jotain hyvää siinäkin.
Erään suuren lääninhallituksen kouluosastolla oli ihan perinteenä kiusaaminen. Siellä työt aloitettuani ihmettelin, kun vanhat työntekijät naureskellen kertoivat, että jotain henkilöä oli siellä kiusattu niin, että häneltä oli lähteneet hiukset. Siis olivat oikeasti huvittuneita ja kertoivat mielestään hauskana juttuna hiustenlähdöstä! Eipä ihme, ettei lääninhallituksessa ihmeemmin koulukiusaamiseenkaan puututtu... Suoraan sanoen Kiusattujen Tuki ry -niminen aatteellinen yhdistys on enemmän tehnyt koulukiusattujen hyväksi kuin koko lääninhallitus koskaan.
Työskentelin kauan sitten erään pienen paikkakunnan poliisiasemalla, lähinnä ulosotossa.
Siellä oli epäkypsä ja ilmeisen häiriintynyt nainen ja niin alkoi kiusaaminen.
Tällä naisella oli pieni lapsi ja oli opettanut lapsen "huonoille" tavoille. Siksi lapsi valvotti äitiään. Mies ei suostunut ottamaan lasta nimiinsä ja tästäkin nainen tunsi alemmuutta.
Lisäksi hän oli lapsuuden kotinsa lellikki, koska oli tiettävästi ainut tyttö.
Tätä paskakasaa en lakkaa vihaamasta! Onneksi työsuhteeni oli määräaikainen sijaisuus ja vaikka olisin päässyt sinne työllisyystuella, en mennyt. Niin täysin tämä kateellinen, ääliö pilasi elämäni.
Onneksi sain muuttaa pois paikkakunnalta eikä tätä ämmää tarvitse missään tavata.
Nyt sillä on jo toinen pentu. Tyttö sekin.
Omakotitalo ja avoliitto natisee liitoksissa ja kuka lienee tämän hullu-ullan uusi kiusattava.
Älyä ääliö edes kunnolla hävetä, jos tunnistat tästä itsesi!!!!!
jotka tukevat myös minun kohdalle osuneita työpaikkakiusauksia.Olen rak.alalla,jonka luonteeseen kuuluu,että erialan ammattikunnat työskentelevät samaan aikaan työmaalla.Itse luen tunnolliseksi ja palkkani ansaitsevaksi työntekijäksi.Työsuhteeni on ollut ko.firmassa aika pitkä,ja näin ollen jengi oppii tuntemaan toisensa.Minua alettiin kiusata mm,haukkumalla ulkomäköäni,työnlaatua,vaatteitani,älyäni yms.Olen luonteeltani suhteellisen rauhallinen,mutta lopulta paloi "käämit"vuoden kiusaamisen jälkeen.Joten tein seuraavaa:Odottelin kun kiusaaja saapui työkohteelleni jossa työskenteli myös muita.Kun hän saapui ja aloitti jälleen kiusaamisen,niin nostin rinnuksista kiusaajan seinälle ja sanoin,että kohta lätisee turpaan,ellei vittuilu lopu.Ja kaikille paikalle olijoille sanoin,että kuulitte mitä sanoin.Jos vittuilu jatkuu,niin paikalla olevat ovat todistamassa oikeudessa,että on varoitettu kiusaamisen(vittuilun)johdosta.toisin sanoen jatka vaan kiussaamista(vittuilua)tulen hakkaamaan tavalla tai toisella ja homma selvitellään oikeudessa.Kaiken tämän jälkeen tuntui,että vartalooni tuli erittäin kevyt ja voimaa tulviva tunne.Itseluottamukseni palasi ja sain olla itsenäinen ja vapaa kiusaamisesta.Kiusaaja menetti otteensa minusta.Päässäni vain varmaan naksahti jotain,kun toimin näin.Mutta hyvin kävi.
HCD!
Taas loistava kirjoitus sinulta.
Olet palstan paras asiatuntija.
Jatka hyvää työtäsi!
Etkö enää muuta keksinyt? Taitaa olla ideat lopussa?
Kehuin väärää puuta.
Kehut olivat ketjun aloittajalle.
Luulin,että oli HCD kirjotus.
Anteeksi vielä kerran...
Hyviä kirjotuksia on HCD:lläkin!
Kiitän mielenkiinnosta aloitustani kohtaan. Huomaan että lukioita on ollut paljon ja on syntynyt mielenkiintoinen keskustelu aiheen ympärille : )
Toivottavasti tätä ketjua on lukeneet muutkin kuin me kiusatut ja etenkin työnantajat jotka haluaa puutttua kiusaamiseen.
Kiusaajat ovat todellakin ovelia näyttelemään viatonta ja kun kiusattu saadaan oikein nujerrettua niin hän ei enää jaksa eikä pysty puolustautumaan. Jos kiusattu vielä jaksaa ja uskaltaa puolustauta tai hakea oikeutta niin hänestä tehdään hankala ihmine, näin kävi myös minulle.
Omasta kiusaamisestani on jo n. viisi vuotta ja nyt ymmärrän vasta itseäni miksi en ole pystynyt hakemaan apua. Kärsin nimittäin pitkittyneestä traumaperäisestä tressireaktiosta, entinen työpaikkani ja kaikki siihen liittyvä saa minut vieläkin pois tolaltani, en pysty puhumaan asiasta niin ettenkö joudu suurten tunteiden valtaan mm. en pysty puhumaan tai ajattelemaan asiaa niin ettenkö itkisi, koen vielä ahdistuskohtaukia ja unettomuutta.
Huomaan että kiusaajatkin on löytäneet tämän palstan, se on ikävää.
Jaksamista kaikille kiusatuille
nuo kiusaajat on pelimiehiä/naisia.
Ei voi kuin hattua nostaa,kun ei itse ole samanlainen ihmissuhde ekspertti.
He ovat hyviä ja valitettavasti monet heihin uskovat.Peli on peliä ja fiksuin voittaa.
Olin sairaalassa sihteerinä ja työpaikkaani oli onnistunut manipuloimaan saaaamanlaisella koulutuksella ylempiä esimiehiä.Kollega sai mm. avata kirjeet ja eritoten uuteen virkaan hakijoiden paperit luettavaksi. Hänellä oli laaja-alainen ihmistunetumus paikkakunnalla ja soitteli toisiin työpaikkoihin "tutuille kavereilleen" millainen hän on teillä töissä, nyt hakee meille töihin?
Monet työnhakijat eivät tienneet moisesta systeemistä, joten pöytä oli haastatteluun töihin valittaessa valmiiksi katettu. Jouduin tuohon työhön aloin ihmetellä miksi täällä olen kaiken ulkopuolella tää eristämispolitiikka alkoi pelata hyvin. Mua alettiin pian syyttää, vaikka mistä ja jouiduin sairauseläkkeelle n. 15 vuotta sitten.
Olen saanut työtä sen jälkeen osa-aikaista, josta en paljoa hiisku ettei juorut ala taas jylläämään ja pilaamaan elämääni ikävillä puh soitoilla.Tää onnistuu, jos johto on johtamiskyvytön.
Joku ulkopuolinen pitäisi ujuttaa työyhteisöön, ja tämä ulkopuolinen sitten raportoi mitä kaikkea työpaikalla tapahtuu. Tarvittaessa tullee todistamaan myös oikeuteen. Ei oikeen muuta konstia ole näiden asioiden selvittelyssä.