Kertokaapa mikä siinä on, että vaateliikkeiden miestenvaateosastolla näkee enemmän naisia kuin miehiä?
Ja se vielä, että jos näkee keski-ikäisen pariskunnan miestenvaateosastolla, niin nainen johtaa ostosaktia miehen seisoessa vain mallina?
Onko näiden pariskuntien miehet (tai miehet yleensä) toivottomia pukeutumisen suhteen? Vai onko niin, etteivät naiset luota miesten kykyyn valita tarpeeksi muodikkaita tai käytännöllisiä vaatteita itselleen vai että ne täytyy hyväksyttää naisella ennen ostoa?
Onhan se hemmetin noloa, jos mies ei yksin pysty ostamaan vaatteita itselleen tai ei omaa näkemystä pukeutumisensa suhteen ja antaa puolison vaatettaa itsensä.
Itse hätistelen vaimokkeen toisaalle vaateostoksia tehdessäni ja ongelmatilanteessa luotan myyjän ammattitaitoon/-näkemykseen.
Ja se vielä, että jos näkee keski-ikäisen pariskunnan miestenvaateosastolla, niin nainen johtaa ostosaktia miehen seisoessa vain mallina?
Onko näiden pariskuntien miehet (tai miehet yleensä) toivottomia pukeutumisen suhteen? Vai onko niin, etteivät naiset luota miesten kykyyn valita tarpeeksi muodikkaita tai käytännöllisiä vaatteita itselleen vai että ne täytyy hyväksyttää naisella ennen ostoa?
Onhan se hemmetin noloa, jos mies ei yksin pysty ostamaan vaatteita itselleen tai ei omaa näkemystä pukeutumisensa suhteen ja antaa puolison vaatettaa itsensä.
Itse hätistelen vaimokkeen toisaalle vaateostoksia tehdessäni ja ongelmatilanteessa luotan myyjän ammattitaitoon/-näkemykseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pidä vaatekaupoista kovinkaan paljoa. Luottaa minun makuuni. Usein minä ostan miehelle vaatteet, koska niin pyytää. Lähden myös hänen mukaansa vaatekauppaan, kun hän jotain tarvitsee. Kalsarit voi ostaa kokeilematta, mutta housut, paidat ja puserot täytyy useimmiten kokeilla päälle. Joitain halpavaatteita mies ostaa itselleen ulkohommiin yksin.
Mies on kuitenkin mielellään mukana katselemassa minun vaateostoksiani. Ja sanoo mielipiteensä. Ehkä on helpompi nähdä vaate toisen päällä kuin oman itsensä päällä.
Meillä ei ole kyse kenenkään kyykyttämisestä, vaan ihan toisen auttamisesta ja seuran pitämisestä.
sinkkuus.
En ole itse huomannut samaa, kyllä tuolla miestenosastoilla vielä toistaiseksi on enemmän miehiä pyörinyt.
Minä olen aika usein miehen mukana vaateostoksilla, vaikka hän aivan hyvin osaa itsekin niitä tehdä. Minä olen avarakatseisempi ja kokeilunhaluisempi. Kiitosta on tullut monesta vaatekappaleesta, joita mies ei olisi ostanut, ellen olisi "pakottanut" kokeilemaan.
Mun mies osaa kyllä pukeutua hyvin ja valita itse ostamansa vaatteet, mutta ei omaa suurta innostusta pyöriä ympäri kauppoja jotenm usein miestenvaateosaston ohi mennessäni tsekkaan mahdollista tarjontaa josta voin sitten hänelle binkata, jos jotain on osunut silmään.
Ja tuleehan sitä joskus jotain sieltä miehelle itsekin ostettua, kun tulee pyörittyä niissä kaupoissa häntä enemmän.
Mutta olen kyllä käynyt miestenosastolla ja viimeksi ostin t-paitoja..Ovat halvempia, eivätkä liimaudu ihoon kiinni.
Minä vihaan vaatteiden ostamista, mutta pakko niitä on ostaa - jo siksikin, että töissä ei voi kulkea missä tahansa rytkyissä.
Oma miekkoseni pyytää minut mukaansa, kun tuntee tarvetta uudelle rievulle. Kas hänkin vihaa vaatteiden ostamista, joten kahdestaan tuska on helpompi kestää.
Mielelläni tulenkin makutuomariksi. Mies kyllä hyvin tietää, mitä tahtoo, joten omaksi hommaksi lähinnä jää eri kokojen raahaaminen sovituskopperoon.
Itse en ota pulttia kenenkään vaatteiden ostosta. En jaksa edes kaupoissa kiinnittää huomiota, miten ne naiset ja miehet siellä käyttäytyvät.
Sitäpaitsi - jos mies antaa kohdella itseään kuin pikkulasta, niin ehkä hän onkin ansainnut pikkulapsen kohtelun.