Onko kokemuksia perheillä, jotka ovat kohdanneet "kakkosen", joka himoitsee miehen/naisen lisäksi myös perheen varallisuutta.
oi joi
onnenonkijaa
443633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
sellaisesta
kovissa henkilökohtaisissa veloissa eikä miehelleni niistä juurikaan kertonut. Suhteen paljastuttua naisen mies lähetti pari kertaa sähköpostia, jossa mm. tämä asia selvisi. Mieheni ei olisi halunnut uskoa asiaa, mutta uskoi kumminkin asiallisen sähköpostiviestin.
Mieheni ei tietenkään, ollessaan tietämätön veloista, ollut kertonut meillä olevan avioehdon ja ,että miltei kaikki varallisuus on minun nimissä. Hänellä lähinnä palkkatulot.
Kai se nainen oli ajatellut miehelläni olevan reippaasti rahaa ,kun ajeli minun upouudella mersulla ja vaatteet oli butiikkitasoa.
....outo.
Luulen jopa, että tälläinen on aika yleistä. Varsinkin , jos on kysymyksessä vanhempi mies ja nuorempi nainen. Avioparilla voi olla ajan saatossa kerättyä omaisuutta ja uudella niinsanotusti tuulen huuhtoma pe....
toisinpäin ... nainen varakkaampi, kuin mies (meillä näin päin)!
Yleensä asia on niinpäin että se petetty ykkönen jatkaa avioliittoa just omaisuuden takia.
meilläkään ei avioehtoa ja nettoaisin hyvin, jos eroasin, mutta vaakakupissa kuitenkin suuremmat asiat kuin omaisuus!!!
Väänsit miten se onnistuu?
Nainen iski mieheni, kun kuvitteli hänen olevan varakas (mieheni aseman takia). Valehteli, ettei voi tulla raskaaksi. Kappas vain, tulikin. Nyt kuvittelee tulevan lapsen saavan perintörahoja mieheni kuollessa. Olisi kannattanut selvittää tarkemmin, niin olisi saanut tietää, että elämme kädestä suuhun; kaikki menee mitä tulee.
Kulutatte sen, mitä saatte. Eipä tule silloin kenellekään perilliselle mieleen riidellä raha-asioista. Toivottavasti saavat itse kunnollisen ammatin ja toimeentulon, ettei elämä ole perinnöistä kiinni.
että rikastumaan pääsee. Uskon, että ainakin minun lapseni tulevat pärjäämään omillaan.
Kumpa kaikki ihmiset vain tajuaisivat sen, ettei kenenkään asema yhteiskunnassa takaa aina sitä, että mikä on hänen todellinen varallisuutensa. Elämiseen ... taloon, autoon sun muihin kuluihin ja jos toinen on vielä kotona, menee aika paljon rahaa. Se on todella miltei sitä kädestä suuhun elämistä.
Meistä kumpikaan ei ole saanut mitään ilmaiseksi. On pitänyt opiskella lainarahalla jne. Kummankin vanhemmat todella köyhiä. Mutta onpa se opettanut meidät työtä tekemään ja arvostamaan. Ihmetyttää tuollaiset ihmiset, jotka yrittävät hyötyä toisten kustannuksella. Ja kuinka paljon surua ja murhetta saavat aikaan viattomissa ihmisissä.
onko teillä omaisuutta?
Tarkoitan lähinnä taloa, mökkiä jne?
Koska näistä lapsi tulee saamaan vähintään lakiosansa.
naisissakin. Aina ei silti ole siitä kyse.
vielä velkainen talo ja mökki. Täytyy miettiä nuokin jutut sitten, kun isyys on varmistettu, että miten niiden kanssa toimitaan. Ja miten ylipäänsä perintöasiat hoidetaan. Mieheni haluaa ajatella vain meidän yhteisiä lapsia, ei tätä aviotonta lasta, ymmärrettävää, kun on tullut huijatuksi isäksi. Toki hänellekin lakiosuus kuuluu, jos jotain jaettavaa on.
testamentti. Tietysti asiaa voi ajatella niinkin, ettei se ole lapsen vika millaisiin olosuhteisiin syntyy.
estä saamasta lakiosaansa. Siis testamentti.
Ja, tosiasiahan on se että lapsi on tässä täysin syytön siihen mitä hänen vanhempansa on tehneet.
Eihän lapsi voi valita vanhempiaan. Mutta hoitakoon tämä naikkonen lapsensa, kun hänet on halunnut maailmaan saattaa. Mieheni ei ole sitä halunnut. Säälin kyllä lasta. Nainen kyllä tiesi heti alkuvaiheessa, että mieheni ei halua isäksi ryhtyä lapselle, taloudelliset velvoitteet hoitaa, tottakai. Sääliksi minulla käy myös omat lapseni, kun joutuvat kärsimään tämän katalan naisen takia. Itsekäs ihminen. Ja mieheni on vastuussa siitä mitä on tehnyt meille.
Lapset ovat vain aina altavastaajia ja heikoimmassa asemassa. Eikä minusta lapsen tarvitsisi enää kärsiä siitä, miten on alkunsa saanut. Mietin vain, että miltäköhän hänestäkin tuntuu joskus vanhempana, kun alkaa asioita enemmän ymmärtämään. Monesti tulee identiteettikriisit sun muut. Lapsi, kun tarvitsisi, sekä isän, että äidin. Tässä tapauksessa mahtaa tuntua hyvältä, kun on siitetty hyötymistarkoituksessa (toki julmaa sanoa lapselle näinkään asiaa), eikä oma biologinen isä varmaankaan koskaan edes siedä silmissään, vaikka kuinka yrittäisi olla kiltti. Itkettää tuon lapsen puolesta. Ei aikuisten.
on äidistä kiinni miten hoitaa tilanteen. Jos äiti järjissään on, mitä epäilen suuresti, hän yrittää mahdollisimman hienotunteisesti selittää lapselle isän puuttumisen. Hänhän on ensisijaisesti vastuussa tästä tilanteessa. Mutta lapset ovat yllättävän vahvoja, he selviävät pahoistakin tilanteista. Ja jos on rakastava vanhempi ja muita välittäviä sukulaisia lähellä, niin lapsi kyllä pärjää.
Omassa lähipiirissä on isättömänä kasvanut lapsi, joka on mitä vastuuntuntoisin, tasapainoisin ja välittävin ihminen mitä tunnen. Äiti hoiti tilanteen todella hienosti. Hän ei vaatinut isältä mitään, ei sotkenut lapsen kuvioita sellaisella isällä, joka ei hänestä välitä. Kasvatti yksin lapsensa, antoi rajattomat määrät rakkautta, lapsella oli tätejä ja enoja hoitamassa.
noin. Toivon sitä todella.
"Ja kuinka paljon surua ja murhetta saavat aikaan viattomissa ihmisissä."
Lainaus sinulta.
Niin, missä kohtaa sinun miestäsi käytettiin hyväkseen? Eikös hän ihan vapaaehtoisesti mennyt toisen naisen kanssa sänkyyn ja ei huolehtinut EDES ehkäisystä? Hänhän olisi voinut saada vaikka minkä taudin minkä olisi sitten tartuttanut myös sinuun.
Hän kantakoon oman vastuunsa ja hänellä ei ole mitään varaa haukkua tätä toista naista. Vaikka tämä olisi valehdellut että ei tule raskaaksi.
Pääseehän mies helpommalla kun kaikki syy menee tämän toisen naisen päälle.... jippii tämä tasa-arvoinen maailma.
Ja miehestäsi ei saa viatonta tekemälläkään.
Jos siementää niin hoitakoon kylvön myös.
ps. minun mieheni teki myös avioliiton aikana lapsen toiselle naiselle. Tai nyt on kyllä ex-mies. Lapseen hän ei ole yhteydessä, mutta minä olen. Minun kauttani sisarukset ovat toisiinsa tutustuneet. Että näinkin voi käydä ihan oikeassa elämässä :).
Enpä olisi osannut odottaa, että tältä palstalta tulee näin hyvä mieli. Oli ihanaa lukea tekstisi ja täytyy nostaa sinulle kunnolla hattua! Mahtavaa, että löytyy tuollaisia ihmisiä, jotka aidosti ajattelevat lapsen parasta - ja jopa muiden kuin omien, eikä pura heihin pettymyksiä joita joutunut kokemaan exänsä taholta. Vaikka on surullista, että olet joutunut kokemaan petetyn osan, niin hyvä mieli tuli siitä, että huomaa jonkun hoitavan asian "oikein" vaikka syy ei hänessä olekaan, sekään ei ole niin helppoa kuin luulisi, ja vielä kaikenlisäksi et halua painaa unholaan lastesi sisarpuolta.
Hauskaa päivänjatkoa ja kiitos hymystä, jonka sait kasvoille. :)
miehen kanssa jatkaa tulevaisuutta, joka on tehnyt toiselle lapsen?
vastuussa, tottakai. Toisaalla tässä ketjussa jo totesinkin sen. Mutta se ei poista naisen vastuuta. Hän se alunperin valehteli. Vastuu ehkäisystä kuuluu molemmille. Mieheni kysyi asiasta ja nainen väitti ettei ehkäisyä tarvita. Silti mieheni olisi pitänyt käyttää kondomia. Sitä en kiellä. Tässä aloituksessa oli nyt kyse onnenonkijoista, jollaiseksi luokittelen tämän kyseisen naisen. Onko vastuullista äidiksi haluavan naisen ryhtyä hankkimaan lasta jo toisaalla aviossa olevan miehen kanssa? Onko vastuullisen aikuisen toimintaa se, että ryhdytään leikkimään muiden ihmisten elämällä. Onko vastuullista huijata mies isäksi vastoin tämän omaa tahtoa? Itse en missään tapauksessa voisi kuvitella ryhtyväni yrittämäänkään lasta miehen kanssa, jota en kyllin hyvin tunne. En varsinkaan, jos miehellä on jo perhe. Nainen on itse ottanut ohjat käsiinsä siinä vaiheessa, kun on valehdellut. Hän on tieten tahtoen ollut saattamassa tulevaa lastaan sellaiseen tilanteeseen, että hän joutuu elämään ilman isää.
Jos naiselle tehtäisiin sama tempppu, niin sehän olisi aivan hirveää! Mies olisi täysin vastuuton huijari. Mikä oikeus naisella on päättää haluaako mies lasta? Naiset ovat vaatimassa mahdollisuutta hankkia lapsi yksin, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita niistä yksin vastaamaan. Mieheni ottaa vastuun taloudellisesta puolesta, mutta ei kai ketään voi pakottaa isäksi. Ei sellainen ole edes lapsen etu.
"Onko vastuullisen aikuisen toimintaa se, että ryhdytään leikkimään muiden ihmisten elämällä. Onko vastuullista huijata mies isäksi vastoin tämän omaa tahtoa?"
Miten käsittelet miehesi vastuun perheestänne, kun lähtee tälläisen naikkosen mukaan? Vieläkö jatkat tälläisen miehen kanssa?
Vanhempani erosivat 90-luvun laman aikana. Isälläni oli suhde eronneeseen naiseen. Jälkeenpäin sain kuulla, että äitipuoleni oli joutunut "puijatuksi", isäni nimittäin oli valehdellut hänelle omaisuudestaan, "oli kuulemma hyvät tulot ja firmakin". Omaisuus oli kuitenkin pankin panttina ja valtavat velat niskassa. Ja kun elettiin lama-aikaa, kaikki meni ja velat jäivät. Raskaaksikin tuli, luuli varmaan, että lapsi takaa hänelle, rahallisesti, hyvän aseman. Olisi kannattanut selvittää taustatietoja vähän tarkemmin, nimittäin sitä saa mitä tilaa.
Teet aika raskaita syytöksiä, onneksi täällä olet nimetön - oikeudessa olisit todella heikoilla. Emme tiedä, mitä toinen nainen on miehellesi sanonut, et sinäkään. Voihan olla, että nainen todellakin on luullut ettei pysty saamaan lapsia. Tämä lapsi voi olla yllätys myös tuolle toiselle naiselle. Tai voihan olla, että tuo toinen on rakastunut mieheesi ja halunnut antaa hänelle sen arvokkaimman lahjan, mitä nainen voi miehelle antaa - lapsen.
Miehesi on vastuussa teoistaan ja hänen on vastattava myös uuden lapsensa kasvatuksesta. Sinun tehtäväsi on omien lastesi äitinä tukea miestäsi tässä työssä, eikä ryöpyttää tuota toista julkisesti, eikä varsinkaan omille lapsillesi.
Tämä uusi lapsi on todellakin siitetty hyötymistarkoituksessa - miehesi haki siitä toisesta naisesta seksuaalista tyydytystä. Miehesi on ollut täysin vastuuton ryhtyessään suojaamattomaan seksiin tämän toisen naisen kanssa - hän ei ole ajatellut yhtään sinun terveyttäsi. Miehesi typeryyden maksumiehiä ovat kaikki hänelle läheiset ja varsinkin tuo uusi tulokas.
minä tiedän asioista kuin sinä. Syytöksistä puheen ollen, sinä et siis syytä ketään? Sinä kuitenkin olet täysin ulkopuolinen henkilö tässä asiassa ja esität tietäväsi miten asiat on. Ja mikä lahja sellainen on, jota toinen ei halua?
Mieheni vastuuttomuus ja typeryys ei poissulje naisen vastuuttomuutta. En itse ainakaan lähtisi perustamaan perhettä perheelliselle toisen kanssa aviossa olevalle miehelle. Mielestäni lapsen saaminen ja -teko pitää tehdä vakaasti harkiten ja sellaisen ihmisen kanssa, joka myös haluaa sitä.
Minä en enempää keskustele tästä asiasta täällä. Ajatelkaa ihan mitä haluatte. Kotona selvittely jatkuu.
Mun mielestä miehesi oli tyhmä, tietenkin ihminen, joka suostuu suhteeseen niinkin epärehellisen kuin pettäjän kanssa, ei voi itsekään olla mikään äiti Theresa ja nyt miehen on kestettävä tyhmien tekojensa seuraukset. Mutta tiedätkö, että itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa tämä exäsi/miehesi muija, vaikka vihaisit häntä enemmän kuin ruttoa ja lopunelämääsi, niin mitä siitä hyödyt? Enemmän kiinnostaisi se, miten pääset asian yli ja saat kiinni elämästä. Voithan sanoa taas, että se on sen naisen vastuulla, mutta oletko hänelle itselleen sitä sanonut? Vaikka hän tietäisi asiasta, niin hänellä ei pakolla ole keinoja hyvittää asiaa.
Nyt ei ole kyse siitä, kumpi on parempi; sinä vai kakkonen. Vaan siitä, että tuskin kukaan haluaa sinua nähdä tällä palstalla vielä vuosien jälkeen vaatimassa sellaista asiaa mitä ei tapahdu. Surullista ettet saa hyvitystä, mutta sellainen elämä joskus on. Esimerkiksi kuolemansairas ihminen voi olla tilaansa täysin syytön. Varmasti hänkin vaatisi hyvitystä jossain vaiheessa ja että tauti pitäisi kitkeä pois, mutta joskus asiat vaan ei onnistu ja eikä siihen vaadita edes sitä syyllisyyttä.
mitä ajat takaa. En ole asettanut tässä ketään kilailuun paremmuudesta. Minä käsittelen asiaa mieheni kanssa yhdessä kotona ja terapiassa. Omille tunteilleen ei voi mitään, niitä pitää käsitellä. Jos tunnen vihaa, niin sitten tunnen. Sen kanssa ei ole helppo elää, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä. Toivottavasti ajan mittaan vihan tunne väljähtyy.
Minä otan itse vastuun omasta elämästäni, toivottavasti samoin tekee tämä ko. nainenkin eikä kuluttaisi energiaansa sellaiseen mikä on mahdotonta. Hänen olisi parasta keskittyä tulevaan lapseensa.
Tässä oli minun viimeinen kommenti aiheesta täällä. Hyvää jatkoa kaikille! Toivottavasti ne, jotka lyövät lyötyä, saavat siitä edes jotain tyydytystä, jotta ilkeys ei mene ihan hukkaan.
isäsikään nyt täysin oikein tehnyt, vai tekikö mielestäsi? Mitenkä tämä lapsi ... onko hänestä kuitenkin huolehdittu? Aikuisista en välitä pätkän vertaa, he kykenevät kyllä huolehtimaan omista asioistaan jollain tavoin, lapsi ei kuitenkaan kykene. Minusta on myös hirvittävää, miten paljon nykyään lapset joutuvat näkemään/kokemaan erotilanteissa. Lapsia manipuloidaan, puhutaan pahaa isästä/äidistä. Toki lapsi uskoo omaa vanhempaansa vähitellen, kuitenkin vanhempana voi tulla karu totuus eteen ja silmät aueta, että eihän se nyt ihan niin ollut mitä ollessani nuori väittivät. Lapseltakin riistetään ehjä, aidosti rakastava vanhemmuus ... lapset ovat pitkälti nykypäivänä vain pelkkiä pelinappuloita, joilla on hyvä kiristää ja kostaa puolisolle.
Miten sinä selvisit vanhempiesi erosta? Oletko ollut yhteydessä tähän sisko/velipuoleesi?
Tarkoitukseni ei todellakaan ole loukata. Olen vain oikeasti utelias tuosta toisen naisen vastuusta. Yleensä puhutaan, että esim. päättäjät ovat vastuussa tai muuta vastaavaa. Silloin odotetaan, että he tekevät jotain asian korjaamiseksi. Mitä toinen nainen voi tehdä asian korjaamiseksi, muuta kuin pysyä poissa? Ja miten sekään toisaalta korjaa luottamuspulaa, joka syntyi pettäjään. Pettäjähän on sellaisessa asemassa, että hän voi eniten tehdä asioiden korjaamiseksi. Minusta hänen pitäisi olla se taho, joka yrittää palauttaa luottamuksen liitossa ja nähdä enemmän vaivaa sen eteen, ettei tulevaisuudessa petä. Se toinen nainen oli vain osa tapahtumia, hän ei tule muutakuin lapsen kautta olemaan osa elämässänne.
Mietin kaikkia mahdollisia tapoja, millä toinen nainen voisi tuossa olla vastuussa ja tehdä jotain asian eteen:
- Henkilökohtainen anteeksipyyntö? Ihan hyvä ja suositeltavaa, toivottavasti se vaan auttaa sillä monesti huomannut ettei pahoillaan olemisella ole lopulta mitään merkitystä kun on tullut rankasti petetyksi.
- Itsemurha tai poissa pysyminen? Muuttaisiko se mitenkään tapahtuneita tai pettäjän halua olla uskollinen? Vain jos se toinen nainen on todellakin ollut se ainoa syy miksi mies petti. Monestihan myös vaikeat ajat parisuhteessa vaikuttavat eikä pakolla sillä tietyllä toisella naisella ole merkitystä, aina löytyy joku, joka suostuu suhteeseen. Ja noh, itsemurha on minusta liikaa vaadittu.
- Abortti? Ei, siinähän maksaa lapsi - ei toinen nainen, enkä usko että häntä voitaisiin laittaa vastuuseen heidän teoistaan.
Mutta jos mies olisikin se, joka on vastuussa?
- Osallistuminen terapiaan/keskusteluihin ynnä muuhun? Siitä olisi todella paljon apua. Hänhän se on kuitenkin ainoa, jolla edes pieni aavistus miksi teki mitä teki ja mikä voisi auttaa.
- Anteeksipyyntö? Ei tämäkään kaikkea korvaa, mutta olisihan hän silti se osapuoli, jonka teko sinua OIKEASTI ja ENITEN loukkasi. Hänen uskollisuutta ja kunnioitusta oikeasti haluat eniten, et jonkun tuntemattoman naisen.
Ehkä se vastuun kantaminen kakkosen osalta olisi parasta, että antaisi teidän rauhassa yrittää selvitä suhteesta ja jatkaa elämäänne ja riippuen petetystä, oppisi katumaan tekoaan joko ilmaisten sen hänelle tai ei. Ainahan vastuun kantaminen ei mene niinkuin pitäisi, lapsestahan on 50-50 vastuu vanhemmilla. Vaikka mieheltäsi olisi todellakin tärkeää muistaa vastuunsa myös isänä tälle lapselle, niin luonnollisesti se vastuu kuitenkin kaatuu tämän toisen naisen puolelle. Jos vanhempia täällä on, niin se vastuu onkin sitten niin suuri että. Ehkä jopa vanhemmuus ja nämä tapahtumat kasvattavat häntäkin eikä hän enää ajautuisi tuollaiseen sotkuun ja olisi osallisena tuottamassa tuskaa.
Eli noita kahta ajoin takaa; Konkreettisia tapoja, millä kakkonen voi kantaa jälkikäteen vastuuta ja sillä olisi myös samalla OIKEAA hyötyä. Sellaista missä kaikki osapuolet pääsisivät jatkamaan elämäänsä, sitähän lopulta kaikki haluavat. Toinen oli se, että tärkeintä sinun näkövinkkelistä olette nyt te ja parisuhteenne, ei toinen nainen. Lapsi muuttaa asioita vaikeammiksi, mutta niistäkin voi selvitä, kuten eräs täällä kirjoittanut kertoi.
Eikö se jälkikäteen ole kuitenkin ykshailee kuka tekee mitä asioiden parantamiseksi, jos sillä asioita parannetaan? Niin ikävää kuin se onkin, niin realistisesti katsoen sinulla ei paljoa vaikutusvaltaa ole kakkoseen, mutta parisuhteeseenne taas on. Aina kannattaa panostaa siihen, mitä voi muuttaa paremmaksi kuin tuhalata aikaa sellaiseen, mistä tietää saavansa vain negatiivista.
Lykkyä tykö, kovat ovat haasteet, mutta jos ne nyt voitatte niin olo sitäkin parempi ja voitte olla ylpeitä toisistanne, kaikki eivät varmaan selviä tuollaisesta alamäestä.
Tunnekuohuissamme luemme toistemme teksteistä sen, mitä haluamme. Olet suuressa kriisissä ja vihainen. Tietysti on parempi purkaa vihaasi täällä nimettömänä, kuin huudella totuuksia julki maailmalle. Siellä sanoistaan joutuu vastuuseen.
Olen pahoillani, jos haavoitin sinua sanoillani, se ei ollut tarkoitus. On vain aika vaikeaa uskoa, että olisi oikeasti ihminen, joka leikkisi tahallaan ihmisen, oman lapsensa, elämällä tavoitellakseen vain taloudellista etua.
Hyvä, kun tiedät kuinka kaikki on tapahtunut. Pystyt siis jo luottamaan mieheesi. En tiedä, kauanko kriisiänne on käyty, mutta jos olette vasta alkukuukausissa, vihasi tuota toista kohtaan on yksi luonnollinen osa prosessiasi. Nyt et voi vielä vihata puolisoasi, sen vihan aika on myöhemmin. Mutta sekin tunne on käytävä läpi, jotta pystytte rakentamaan suhteenne uudelleen.
Pettämisen jälkeen petetyn identiteetti murenee, varsinkin jos suhde pettäjään on ollut hyvin symbioottinen. Itse alan löytää itseäni vasta nyt, kun kriisimme alkamisesta on kulunut pian kaksi ja puoli vuotta.
Edessäsi on raskas taival, toivon, että löydätte vaikeassa tilanteessanne yhteisen tien puolisosi kanssa. Toivon kaikille lapsillenne, myös sille syntymättömälle, hyvää ja rakkauden ympäröimää elämää.
Meidän perheessä asia ei ole tuore, mutta aika tavalla samanlainen. Olemme järjestelleet asioita, niin että minun tuomani omaisuus ja rahat menevät omille lapsilleni, isänsä osuudesta tulevaisuudessa, jos elämä menee ospuilleen normaali kaavan mukaan, saa perheen ulkopuolela syntynt lapsi lakiosansa.
Isä maksaa omasta palkastaan elatusmaksut. Nyt opiskelevat " meidän" perheen lapset saavat avustusta ja tulevat saamaan sitä jatkuvasti valmistumisen jälkeenkin. Suuren osan miehen omaisudesta myymme piakkoin ja tulemme matkustemaan paljon, koska jäämme osa-aika eläkkeelle.
Olen sanonut miehelleni, että voi antaa ylim. rahaa omistaan esim. ko lapsen harrastuksiin, mutta hän maksanut lakisääteiset maksut- ei muuta.Lapselle en ole vihainen, mutta en halua myöskään pakosta olla missään tekemisssä, eikä myös omat lapseni halua häntä tavata. Asiasta on keskusteltu ja he sanovat, että heille poika on kuin kuka tahansa pikku poika.
Alkuvuosina mies tapasi lastaan, mutta nyt tapaamiset ovat hiipuneet. Ja nainen on uusissa naimisissa. Aika tekee tehtävänsä. Ei enää suurta katkeruutta. Mutta taloudellisissa asioissa pidän omien lapsieni puolta.
Aika erikoista, miten moni kirjoitus on valmis vapauttamaan toisen naisen raskauden vastuustaan ja syyllistämään vain varattua miestä "vahingosta". Lienee selvää, että mies on pettänyt ja ottanut suhteettoman suuren riskin. Se ei ole kuitenkaan poista toisen naisen vastuuttomuutta. Jos lapsen etua ajatellaan, on aivan älytöntä huijata joku isäksi. Naisellahan on mahdollisuus tehdä päätöksiä vielä vahingon tapahduttuakin. Ainakaan itse en tykkäisi tuollaisesta seinää vasten ajamisesta ja pakottamisesta.
Jos nainen haluaa pitää vahinkolapsen, hänellä on siihen oikeus. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa vasten tahtoaan isäksi, valitettavasti. Lasten kasvatus on haasteellista puuhaa ilman aikuisten välisiä ristiriitojakin. Jos itse hankkisin aviottoman lapsen, en haluaisi isältä edes elatusmaksuja enkä edes isyyden tunnustamista, koska haluaisin kasvattaa lapsen mieluummin yksin kuin ristiriitaisessa ympäristössä.
Eikö toinen nainen aio pitää lasta ja huolehtia siitä, kun puhutaan ettei ota vastuuta?
vanhempien erosta hyvin, vaikka elämä menikin sotkuiseksi vähäksi aikaa. Olin itse silloin 16-vuotias. Sisarpuolen kanssa olemme väleissä ja pidämmekin yhteyttä. Hänen kanssaan en ole kuitenkaan keskustellut koko asiasta, asia oli liian mutkainen. Isääni en ole ollut yhteydessä vuodesta 2001 lähtien, mitä nyt muistan heitä joulukorteilla. Äitiini olen taas ollut yhteydessä enemmän.
Mielestäni on vastuuttomuutta tehdä itse päätös ja vaatia muut omasta päätöksestä vastuuseen. Tottakai on selvää, että miehenkin tulisi ymmärtää, että seksistä voi seurata lapsi. Pitäisin kuitenkin miehelle lieventävänä asianhaarana, jos hän on ollut luulossa, ettei nainen voi saada lasta. En voisi itse jatkaa avioliittoa miehen kanssa, jolle joku toinen olisi raskaana. En myöskään voisi kuvitella perustavani uusperhettä, koska sivusta seuranneena en tiedä yhtään onnistunutta uusperheratkaisua.
Lapsen kannalta on ihan onnistunut ratkaisu kasvattaa hänet yksin. Jos kuitenkin yksin kasvattaminen on isän syyllistämistä siitä, ettei hän pidä yhteyttä lapseen tai äidin katkeruutta isän vastuuttomuudesta, lähtökohta on lapselle todella vaikea. Hän kaipaa koko ikänsä jotain saavuttamatonta. Mielestäni ei ole mitään lapsesta huolehtimista ja vastuullisuutta, jos päättää yksin lapsen hankinnasta, mutta maksattaa muilla päätöksensä seuraukset.
tunnustaa tätä lasta vapaaehtoisesti? Jos nainen on kerran itse tehnyt päätöksen haluta raskaaksi, niin vaatiiko todella lapsen tunnustamista. Antakaa mennä käräjille riita-asiana. Mahtaako nainen viedä sen sinne asti.
Meillä oli tässä vähän samanlainen tilanne, että eräs nainen halusi välttämättä mieheni lapsen, koska luuli kai sillä konstilla saavansa myös miehen. No miestä ei saanut ja mieheni on irtisanoutunut koko lapsensaantihommasta. On sanonut naiselle, että jos pitää lapsen, niin saa hoitaa sen itse, kun on kerran halunnutkin. Nainen ei aio sosiaalitoimistossa sanoa, kuka on lapsen isä.
Tälläisen tapauksen kuulin tuttavapiiristä. Kakkonen järkkäsi itsensä heti suhteen alussa raskaaksi varatulle miehelle ja sai tämän eroamaan. Mies otti osuutensa velattomasta kämpästä ja sitten osti uuden hienon talon Sipoosta, missä hän sitten leikkii onnellista uutta perhettä kakkosensa kanssa. Joutui tosin ottamaan velkaa kontolleen. En tiedä kumpi oli kakkoselle tärkeämpää lapsi vai talo. Ehkä lapsi, kun ikä oli lähellä neljääkymppiä. Inhottava tyyppi tuo kakkonen, mutta ehkä elämä kostaa hänelle aikanaan. Joskus on varmaan hänen vuoronsa miettiä lapsen kanssa kotona, että missä se mies luuraa ja kenen kanssa...
...jotkut ihmiset tekevät mitä vaan saadakseen haluamansa...hällä väliä vaika siinä menee joilatkin lapsilta perhe ym. sen päälle.
Jotenkin uskon että karma tuo eteen sen minkä on taakseen jättänyt...
Kannattaa miettiä ajoissa myös eron mahdollisuus ja suunnitella asiat niin, että omaisuuden jako tapahtuu oikeudenmukaisesti. On katkeraa, jos on hankkinut omaisuutta esim. kahta työtä tekemällä ja eron tullessa osituksessa maksaa omaisuutta tavallaan toisen kerran.