Vaimo on oppinut pidättyväiseksi seksin suhteen siten, että ei tee aloitteita siihen. Jos mies tekee aloitteen, vaimo kyllä on lähes poikkeuksetta hommassa mukana. Mies tulkitsee asian siten, että vaimo ei halua häntä. Vaimo on yrittänyt selittää ongelmaansa ja on painottanut sitä että halun puutteesta ei ole kyse.
Vaimo toivoisi mieheltään silloin tällöin kukkia tai jotain muuta pientä muistamista. Mies ei suostu tähän, koska hän ei ole sellainen ihminen. Vaimo toivoisi, että mies siivoaisi omat jälkensä ja ottaisi osaa viikkosiivoukseen. Miehen mielestä vaimo on siivoushullu. Omia jälkiään hän korjaa silloin kun se hänelle itselleen sopii. Miehen mielestä rakkaus on tunne, eikä tekoja. Vaimon pitää uskoa, että mies rakastaa koska mies sanoo niin.
Vaimo on opetellut hyväksymään miehensä sellaisena kuin tämä on, koska se on ollut miehelle tärkeää ja koska hän rakastaa tätä. Samalla vaimo myös kuvitteli, ettei hänenkään tarvitse muuttua aloitteellisemmaksi ja että hänkin saa olla sellainen kuin on.
Nyt mies on ilmoittanut (jo toisen kerran kolmen vuoden yhdessäolon aikana) että seuraavan kerran seksiä on sitten kun vaimo tekee aloitteen. Ja jos seksiä ei ole, mies ottaa eron.
Mitä vaimon pitäisi tehdä?
Vaimo toivoisi mieheltään silloin tällöin kukkia tai jotain muuta pientä muistamista. Mies ei suostu tähän, koska hän ei ole sellainen ihminen. Vaimo toivoisi, että mies siivoaisi omat jälkensä ja ottaisi osaa viikkosiivoukseen. Miehen mielestä vaimo on siivoushullu. Omia jälkiään hän korjaa silloin kun se hänelle itselleen sopii. Miehen mielestä rakkaus on tunne, eikä tekoja. Vaimon pitää uskoa, että mies rakastaa koska mies sanoo niin.
Vaimo on opetellut hyväksymään miehensä sellaisena kuin tämä on, koska se on ollut miehelle tärkeää ja koska hän rakastaa tätä. Samalla vaimo myös kuvitteli, ettei hänenkään tarvitse muuttua aloitteellisemmaksi ja että hänkin saa olla sellainen kuin on.
Nyt mies on ilmoittanut (jo toisen kerran kolmen vuoden yhdessäolon aikana) että seuraavan kerran seksiä on sitten kun vaimo tekee aloitteen. Ja jos seksiä ei ole, mies ottaa eron.
Mitä vaimon pitäisi tehdä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oletko itsekäs?
Myös mies voi tarvita hellyyttä ja läheisyyttä. Sitä on yleensä rakastelun yhteydessä, siksi seksikeskeisyys. Opettele antamaan itsesi toisen hellimiseen, mene lähelle ja pidä hyvänä, kosketa oikeasti. Ei siinä mitään seksialoitteita tarvita.
Ihminen kaipaa rinnalleen toista keskustelukumppaniksi. Aito rakkaus on antamista; anna itsesi rakkaallesi. Anna myös itsellesi lupa olla heikko. Pyydä avuksesi: "auttaisitko tässä, tehdään tämä yhdessä".
Entäpä jos läheisyys johtaa aina seksiin? Entä jos mies tulkitsee läheisyyden aktiin johtavaksi? Vaikka asioista olisi puhuttu. Kyllä siinä helposti itse syyllistyy välttelemään toisen lähestymistä.
Olen toki tavallani itsekäs. Toivon itselleni asioita, jotka minua miellyttävät. Toivon itselleni samaa oikeutta olla muuttumatta vaikeissa asioissa, koska miehelläkin on se oikeus. Olen ollut valmis opettelmaan muutosta, mutta kun itse saan aina vastaukseksi että "pitää hyväksyä sellaisena kuin on", niin motivaatio hiipuu. Silti tiedän että minun pitäisi muuttua ja antaa miehelle sitä mitä hän haluaa. Joskus vain kaipaisi itsekin sitä rakkauden näkymistä.
Älä muutu, avaudu. Opettele kuuntelemaan toista, mutta pysy itsenäsi. Keskustelu on muutakin kuin puhumista.
Monesti on syytä tarkistaa toisen sanomaa; "ymmärsin tämän näin, sitäkö tarkoitit?"
Mieti miten toimit, kuinka lähestyä toista kun ei halua rakastelua. Torjunta on miehen vaikea hyväksyä. Esim. tyyli "olen nyt niin väsynyt, rakas ota minut kainaloon, siinä on niin hyvä olla, anna minun vain olla vierelläsi" voi toimia. Tarvittaessa voi jatkaa " rakas en todellakaan jaksa nyt, ehkä huomenna kun vain saan levätä, sinun läheisyytesi on kuin lääkettä minulle".
Jos haluat rakkauden näkymistä, niin anna palaa vain. Näytä itse rakkautesi täysillä, sillä on itse annettava, jos haluaa jotain saada. Valitukset pois, "tee sitä tai tätä näyttääksesi rakkautesi"-pyynnöt; ne ei todellakaan toimi.
aika päiviä sitten ja moneen otteeseen, ei ole toiminut, ei...
ja etsii itselleen sopivamman miehen. Jos kolmen vuoden aikana jo noin paljon mättää, mitä se on vielä useamman vuoden jälkeen. Tuossa vaiheessa ei vielä pitäisi olla vaikeuksia.
Olen pohtinut samaa asiaa. Olisiko niin että osa miehistä on niin "juroja" että kokevat seksin pelkästään läheisyydeksi eivätkä niin kaipaa muuta. On kuitenkin miehiä joille kosketuskin, vierekkäin istuskelu ym. on läheisyyttä ja sitä kaipaavat. Ihmisten läheisyyden tarve on mielestäni erilainen.
Itse ainakin torjun myös jos yhden kosketuksen täytyy heti johtaa seksiin, mutta jos seksiä edeltää suutelua, kosketusta, läheisyyttä, usein johtaakin siihen...
Kyllä "pakkoseksistä" kaikkoaa kenen tahansa halut...
Miehelle suora torjunta voi tuntua tosi kurjalta. Kuinka olet saanut torjunnan toimimaan?
hmm..piti oikein miettiä kysymystäsi. Ehkä naputtelin tähän vähän hätäisesti...tarkoitin, että jos ei siis ole ilmassa muuta läheisyyttä, tai jos asioista ei keskustella ja ARKI on aina läsnä, siis en ole mikään glamour-pelle, mutta sitämieltä - että joskus voisi poiketa KAHDESTAAN arjesta vaikka lähtemällä picknikille jos ei muuta keksi. Siis jos lähestymistapa on sitä että huvittaisko tänään... ja vielä yleensä aikaisintaan klo 24.00.
Ei jaksa eikä kiinnosta / t. kahden lapsen äiti
Sano miehelles suoraan että nyt ei toimi, ei. Tarvitsette yhteistä aikaa, kahdenkeskistä lomaa (edes viikonloppu). Lapset hoitoon (ei oteta mukaan). Järjestäkää aikaa, pyydä mieheltäsi apua. Pois kotoa, mars.
Pitääkö tuosta nyt pulma tehdä?
Meillä mieheni ei tykkää tehdä aloitetta, joten saisin juosta kylillä jos sitä ihmettä odottaisin! Niinpä teen aloitteet itse ja huomaan, kunka hän nautii kun on haluttu. Samalla voi ohjailla seksin tekotapaa suuntaan jos toiseen.
Seksillä uhkailu kiristys tai pihtaaminen vie loputkin halut. Siinä ei pakotteet toimi vaan porkkana ja suhteen vaaliminen.
...tarkoittaa "on oppinut pidättyväiseksi"? Mistä on oppinut ja miksi on oppinut? Jos asiaan liittyy jokin trauma, niin sen käsittelemättömyys johtaa parisuhteessa siihen, ettei ihminen voi olla kokonaisena ja täysillä mukana parisuhteessa.
Toinen asia, mikä osui heti silmään, on se, että mies ei arvosta vaimoaan, eikä kuuntele tätä. Toisaalta molemmat painottavat kovasti omaa itseä parisuhteessa, käyttävät sanaa "minä" (=vaimo, mies) sanan "me" sijaan. Puhetyyli kertoo laajasti harjoitettavasta itsekkyydestä parisuhteessa.
Jos kumpikaan ei halua tehdä mitään hyvää toiselle, eikä halua antaa missään tilanteessa periksi, siis tehdä kompromissia, on parisuhde tuhoon tuomittu. Jos molemmat haluavat selvittää tilanteen, antaa periksi, suostua kompromissiin, on parisuhde ehkä hieman paremmissa kantimissa. Mutta tie tulee olemaan pitkä ja kivinen.
Asiaan ei liity mitään sen kummempaa traumaa. Ihmiset vaan ovat erilaisia ja minä olen pidättyväinen luonteeltani. Kotoa kai sitä jo opitaan tiettyjä toimintatapoja.
Olen ollut valmis ottamaan toisen tarpeet huomioon ja olen ollut halukas oppimaan toisen laista tapaa toimia. Olen ollut hyvinkin valmis kompromisseihin.
Haluan tehdä hyvää miehelleni ja mielestäni teenkin kaikenlaista. En vain tee aloitteita seksiin. Niitäkin olen tehnyt aiemmin ja kokemukset ovat olleet huonoja. Olen tullut entistäkin varovaisemmaksi.
Tuo puhetyylin valinta oli ehkä huono. Yritin saada esitettyä asian jotenkin neutraalisti. Taisi mennä pieleen :)
Meillä tämä toimii läheisyytenä, pyydän läheistäni kainaloon. Keskustelen (meillä ei ole salaisuuksia). Olketko ajatellut että miehesi haluaisi tietää milöloin haluat seksiä. ettei hän tuntisi wettä sinä et riittäisi hänelle ( rakklaus kertoo kaiken)
Eikä sitä suhde ainakaan kiristämisellä toimi... Jospa antaisit ottaa eron?
Parempaa olisi luvassa sinullekin, aivan varmasti...