On siinäkin kinastelun aihe, onko etu- vai
takavetoinen parempi. En haluaisi kummankaan
paremmuuteen sen enempää ottaa kantaa, vaan
pikemminkin niihin perusteluihin mitä täältä saa
lukea. Puhutaanpa nyt talviajosta, sillä kesällä
vetotavalla ei ole MITÄÄN merkitystä
normaaliajossa.
Eli, täällä väitetään esim. että takavetoinen
on siitä turvallinen auto, että jos perä lähtee
liukkaassa mutkassa irti, sladiliikettä voidaan
säädellä ja sivuttaisvoimaa voidaan lisätä
ralliautomaisesti lisäämällä kaasua. Joopa-joo.
Tottakai tuo teoriassa on totta, mutta
käytännössä ei. Normaali reaktio on päästää kaasu
ylös ja korjata liike. Ei kukaan liikenteessä
ajattele (tai ainakaan pitäisi) että "Kappas,
perä lähti luisuun, jatketaanpa tästä sitten
kylki edellä mutka loppuun..."
Sama pätee etuvetoisiin. Kyllä taas rallipolulla
oikea korjaus olisi kääntää pyörät luisusuuntaan
ja tallata kaasu pohjaan, mutta tätähän ei kukaan
täysjärkinen oikeasti liikenteessä tee (tai
pitäsi, taaskaan).
Eräs perustelu etuvetoisille jota en ymmärrä
ollenkaan on "Eihän ne hevosetkaan niitä rattaita
puske, vaan vetää..." Mitä ihmettä, eikö hevoset
ole nelivetoisia!? Tottakai ymmärrän mitä
haetaan, mutta vertaus on täysin päätön, sillä
tuossa vertauskuvassa auto ei ole ne rattaat,
vaan juuri se hevonen. Esim. asuntovaunu voisi
vastata rattaita. Tämän korjauksen jälkeen tuo
väite kääntyykin etuvetoisuutta vastaan, kuten
suurin osa muistakin. Itse asiassa etuvedon hyviä
puolia ei voi perustella muulla kuin käytännön
tosiasioilla. Se on normaaliliikenteessä kaikissa
keleissä yleisturvallinen ja helppokäyttöinen.
Mielestäni jo se on erinomaisen hyvä argumentti
sen puolesta. Jos taas puhutaan
urheilullisuudesta ja suorituskyvystä, on täysin
typerää väittää etteikö takaveto olisi
luonnollisempi ja parempi ratkaisu. Sen sanelee
fysiikka. Ei ne formlatkaan sattumalta
takavetoisia ole.
Optimaalinen ratkaisu on luonnollisesti neliveto
jossa on kummankin hyvät ominaisuudet.
takavetoinen parempi. En haluaisi kummankaan
paremmuuteen sen enempää ottaa kantaa, vaan
pikemminkin niihin perusteluihin mitä täältä saa
lukea. Puhutaanpa nyt talviajosta, sillä kesällä
vetotavalla ei ole MITÄÄN merkitystä
normaaliajossa.
Eli, täällä väitetään esim. että takavetoinen
on siitä turvallinen auto, että jos perä lähtee
liukkaassa mutkassa irti, sladiliikettä voidaan
säädellä ja sivuttaisvoimaa voidaan lisätä
ralliautomaisesti lisäämällä kaasua. Joopa-joo.
Tottakai tuo teoriassa on totta, mutta
käytännössä ei. Normaali reaktio on päästää kaasu
ylös ja korjata liike. Ei kukaan liikenteessä
ajattele (tai ainakaan pitäisi) että "Kappas,
perä lähti luisuun, jatketaanpa tästä sitten
kylki edellä mutka loppuun..."
Sama pätee etuvetoisiin. Kyllä taas rallipolulla
oikea korjaus olisi kääntää pyörät luisusuuntaan
ja tallata kaasu pohjaan, mutta tätähän ei kukaan
täysjärkinen oikeasti liikenteessä tee (tai
pitäsi, taaskaan).
Eräs perustelu etuvetoisille jota en ymmärrä
ollenkaan on "Eihän ne hevosetkaan niitä rattaita
puske, vaan vetää..." Mitä ihmettä, eikö hevoset
ole nelivetoisia!? Tottakai ymmärrän mitä
haetaan, mutta vertaus on täysin päätön, sillä
tuossa vertauskuvassa auto ei ole ne rattaat,
vaan juuri se hevonen. Esim. asuntovaunu voisi
vastata rattaita. Tämän korjauksen jälkeen tuo
väite kääntyykin etuvetoisuutta vastaan, kuten
suurin osa muistakin. Itse asiassa etuvedon hyviä
puolia ei voi perustella muulla kuin käytännön
tosiasioilla. Se on normaaliliikenteessä kaikissa
keleissä yleisturvallinen ja helppokäyttöinen.
Mielestäni jo se on erinomaisen hyvä argumentti
sen puolesta. Jos taas puhutaan
urheilullisuudesta ja suorituskyvystä, on täysin
typerää väittää etteikö takaveto olisi
luonnollisempi ja parempi ratkaisu. Sen sanelee
fysiikka. Ei ne formlatkaan sattumalta
takavetoisia ole.
Optimaalinen ratkaisu on luonnollisesti neliveto
jossa on kummankin hyvät ominaisuudet.
Vastaukset 25
Vanhimmat
puhut, totta turiset
>Optimaalinen ratkaisu on luonnollisesti neliveto
>jossa on kummankin hyvät ominaisuudet.
Mutta olisi hyvä tunnustaa se tosiseikka, että nelivedossa reaalistuu yksi keskeinen niinustekijä: monimutkainen tekniikka.
Etuvetoisia autoja valmistetaan tosiasiassa siksi, että etuveto voidaan toteuttaa yksinkertaisemmalla ja halvemmalla tekniikalla ja samalla säästetän tilaa ja kustannuksia.
Etuvetoisten ajo-ominaiksuuksilla argumentointi on alun alkaen mainosmiesten kesksintö, jolla ei reaalimaailmassa ole todellisuuspohjaa. Nimimerkki Diesel selvittää tätä asiaa perinpohjaisesti alempana otsikolla "Vetää ja työntää".
Yksinkertainen nyrkkisääntö voisi siis olla:
Jos tekniikan monimutkaisuus ja kalleus ei oole kielteinen asia, valitse neliveto (huolimatta sen oikullisuudesta tosi liukkailla keleillä...)
Jos ajat pääasiassa kaupunki/taajama-ajoa, valitse etuvetoinen, koska se on helpompi paikoittaa ja sillä on helpomi lähteä taskuparkista liukkaalla kelillä.
Jos ajat pääasiassa maantie/matka-ajoa, valitse takavetoinen, koska se on paras ajettava suurilla nopeuksilla ja etenee miellyttävämmin lumisella ja sohjoisella tiellä.
Jos et pane painoa erikoisesti millekään näistä tyypillisistä ominaisuuksista, valitse samanlainen auto kuin naapurillasikin on. Huonoja autoja ei Suomessa myydä, koska kenelläkään ei olisi varaa ostaa huonoa.
"Jos ajat pääasiassa maantie/matka-ajoa, valitse
takavetoinen, koska se on paras ajettava suurilla
nopeuksilla ja etenee miellyttävämmin lumisella
ja sohjoisella tiellä" täähän on ihan
paskapuhetta, takavetoa ei tarvitse kuin luokkaa
250hv olevissa autoissa paremman pidon takia,
mitään muuta etua siitä ei ole.
Jaa, kokeile etuvetoisella yli 150hv autolla
kääntää ja painaa kaasu pohjaan heti kurvissa,
mihin auto menee?
Oikea vastaus: Ojaan. Ja sitä kutsutaan torque
steeringiksi, mitä ei takavedoilla tapahdu.
mitäs tapahtuu takavedolla, perse heittää sivulle
jonka takia matkanteko hidastuu kun pitoa ei ole.
Ainakaan yhtään nopeammin ei takaveto kaarretta
mene läpi joten huono selitys
"Sama pätee etuvetoisiin. Kyllä taas rallipolulla
oikea korjaus olisi kääntää pyörät luisusuuntaan
ja tallata kaasu pohjaan, mutta tätähän ei kukaan
täysjärkinen oikeasti liikenteessä tee (tai
pitäsi, taaskaan). "
On se hyvä meidän ammattikatselijoiden iloksi,
että on noinkin tekeviä rallikuskeja...
Esittämälläsi esimerkillä ollaan pellolla ja
nopeasti!!! Et ilmeisetikkään ole ajanut ikinä
etuvedolla "rallia"! Etuvedolla ajettaessa ei
MISSÄÄN NIMESSÄ ohjata luisun suuntaan, vaan
pidetään renkaat mutkansuuntaisesti ja annetaan
kaasua reippaasti! etuveto on rallissa kiistatta
nopeampi kuin takaveto, ainoastaan todella isolla
tiellä erot tasoittuu... Mitä mutkaisempi ja
pienempi tie on sitä nopeampi on edestä raapiva,
menee meinaan just sinne minne pyörät näyttää,
takapää tulee kyllä sieltä perästä... vähän kuin
heittäisi vasaraa, varsi seuraa päätä...
Ne teistä, jotka olette joskus ajaneet Saab 96:a
soratiellä, tietävät tuon edellä kerrotun
vasaravertauksen täydeksi todeksi. On muuten ihan
uskomaton peli ja aikansa rallikuningas.
lieneepi edestäraapivien ykkönen,edelleen. Harmi
ettei sitä enää valmisteta. Koska sellaista
uutena ei ole saatavilla,onpi ihmisen ajettava
hyvällä takavetoisella -niin kauan kuin niitä
vielä kaupasta kohtuuhinnalla saapi...
Myönnettävä on,että 96-nen soratiellä on
ehdottomasti auto elementissään. Osaavan
kuljettajan tyylikkäästi hallittavissa.
Osaamattomiltahan karkaavat käsistä mitkä vain.
...jos tullaan mutkaan joka kartaa esim. oikealle
ja auton perä irtoaa ja lähtee vasemmalle, eikö
siinä tapauksessa "...pidetään renkaat mutkan
suuntaisesti..." käytännössä tarkoita juuri sitä,
että pyöriä käännetään vasemmalle, eli luisun
suuntaisesti??? Enpä tiedä olinko epäselvä mutta
samasta toimenpiteestä puhumme.
oikaiseminen takapyöräluistosta vastaohjauksella
ja kaasun painamisella ei todellakaan ole
älytöntä tai vastuutonta. Siis jos sen osaa. Ei
se ole edes vaikeaa ja auto oikeaa nopeammin kuin
polkemalla kytkin pohjaan. Olen itse opetellut
tämän tavan aikanaan -80 luvun loppupuolella mm.
jääradalla ja se on siitä lähtien tullut
yllättävässäkin tilanteessa "selkärangasta".
Luistoilla leikkiminen liikenteessä on turhaa
touhua.
Mikä nyt sitten on "luistoilla leikkimistä"?
Nykyautoilijoille on tehty kovin hankalaksi
autonsa luistokäyttäytymisen kokeileminen. Ennen
vapaasti käytetyt jäätyneet järvet/merenlahdet
kun ovat kiellettyjä. Useimmilla ei ennen
ensimmäistä hallitsematonta luistoa ja ehkä
onnettomuutta ole lainkaan käytännössä hankittua
käsitystä siitä "mitä mä nyt teen!".
Itselläni on tapana aina ensi liukkailla
vaarattomissa ja häiritsemättömissä paikoissa
hieman palauttaa tuntumaa autoni hallintaan
luistossa. Sitäkin tarpeellisempaa, jos auto on
välillä vaihtunut. Mahdollisissa tiukoissa
paikoissa on sitten vähän paremmat edellytykset
reagoida vaistomaisesti hätääntymättä oikein - on
muuten ollut hyötyäkin käytännössä.
Muuten olen sitä mieltä, että takavetoinen on
toki hauskempi ajettava, mutta etuvetoinen on
liukkaalla keskimäärin turvallisempi - varsinkin
tottumattomalla. Tärkein syy on liian kaasutuksen
vaikutus liukkaalla melkein suoralla tiellä.
Takavetoinen on äkkiä poikittain ja ojassa,
etuvetoisella vain kierrokset hetkeksi nousee,
joka saa kyllä jalankin nousemaan ja tilanne on
ohi. Varsinkin vesiliirto on etuvetoisella helppo
havaita ilman vaaraa, mutta takavetoisella
tappava. Esimerkkejä on.
Eli mielestäni turvallisempi etuveto voittaa
hauskemman takavedon. Noin yleisesti. Ajaisin
mielelläni huvikseni mutkaisilla metsäteillä
takavetoisella, mutta käytännössä se ei vain ole
mahdollista. (Nuorempana oli, eikä ollut
nopeusrajoituksiakaan häiritsemässä :)
No, nykyiset takavedot joissa on kunnon luistonestojärjestelmä ovat lähes mahdottomia saada poikittain.
Luistoneston valo vain vilkuttaa ja varottaa liukkaudesta. Muuten menee kuin juna.
Kaikki parhaat autot ovat takavetoisia. Jostakin kumman syystä jopa toyotan huippumallit (Lexus) ovat takavetoisia.
Formulat ovat keskimoottoriautoja, joten niitä
käyttäytymismielessä pidetä takavetoautoina kuin
normaaliautoja.
Jos kesällä ei ole merkitystä vetotavalla
normaaliliikenteessä, ei sillä kovin suurta
merkitystä ole talvellakaan. Ainut merkittävä ero
on liikkeellelähtökyvyssä, ja sekin on enemmän
kiinni kuljettajasta ja renkaista kuin
vetotavasta.
Aivan, ja ihmisten tulisi pitää myös mielessä,
että uusissa takavetoautoissa on lähes
poikkeuksetta luistonestojärjestelmät, joten ei se
auto ihan niin helposti lähde käsistä enää.
Se missä moottori sijaitsee ei ratkaise
periaatteesa mitään. Jos painojakauma on 50/50,
voi moottori olla missä vain.
Ja keskimoottoriautossa painonjakauma 50/50 on
helpoin saavuttaa ilman vippaskonsteja. Mutta
keskimoottoriautoa tuskin kukaan silti haluaisi
perheautokseen.
Eikä painonjakauma 50/50 välttämättä ole paras
vaan hyvä kompromissi.
Kuten totesit, ihmisen luonnollinen reaktio auton
lähtiessä luisuun on päästää kaasu ylös ja
korjata liike. Näinhän se takavetoisessa tehdään.
Etuvetoisella kun tekee saman, saattaa tuloksena
olla kiepsahdus moottorijarrutuksen takia joka
tietysti jarruttaa eturenkaita.
Paniikkitilanteessa normaalilla kuskilla
etuvetoinen on vaarallisempi, eikä käytös ole
niin ennalta-arvattavissa.
Toki jos osataan säilyttää oikea tilannenopeus,
niin tällaisia tilanteita ei pääse syntymään
ollenkaan.
Näillä argumenteilla etuvetoinen ei ole
normaaliliikenteessä yleisturvallinen, saati
helppokäyttöinen. Samassa väitteessä vertaat
takavetoisuuden paremmuutta urheilullisessa ja
nopeassa ajossa.
Kyllä käytännöllisyyteen ja helppokäyttöisyyteen
pätee juuri ne samat fysiikan lait.
Omien kokemuksieni mukaan neliveto henkilöautossa
saattaa tuoda myös molempien vetotapojen huonot
ominaisuudet mukaan. Asiaan vaikuttanee
tilannenopeuden kasvu nelivedon tuoman
turvallisuudentunnun myötä ja hyvän liukkaalla
pinnalla kiihtyvyyden vuoksi. Nelivedon
käyttäytyminen luistotilanteessa ei välttämättä
ole johdonmukaista (vrt. takaveto).
Kokemuksia nelivedoista on enimmäkseen Subarusta
ja jonkin verran Seatin Leonista. Maasturit yms.
erikseen, ne eivät ole hyvä vertailupohja.
Lopputulos on nähdäkseni näistä jutuista makuasia:
Vetotavasta riippuen , auton voi suoristaa jos
osaa, jos ei , mennään metsään!
Aloitusjutussa nuo ohjauskorjaukset tuntuvat
olevan päinvastoin: "Takaveto=Siis vastaliike ja
kytkin alas, Etuveto= Ohjaus tien suuntaiseksi ja
kaasua!"
Takavetoinen ehkä olisi loogisempi, koska siinä
viedään kytkin alas! Etuvetoinen voi unohtua tuo
kaasun lisäys!
Mutta lopputulos siis ihan sama: Ennakointi ja
renkaat tärkeämpi kuin vetotapa. Suomen
rajoituksilla ei noita sladeja ikinä synny jos
noudattaa niitä!
nuo luistonestot voi aiheuttaa ikävän tilanteen
talvella ja kesällä pehmeässä hiekassa ja
ylämäessä. Kun joutuu kääntymään toiselle tielle
joka alkaa mutkaisella ylämäellä ja vauhtia ei
saa kerättyä ennen mäkeä.
tuota mäkeä ei selvitty Mersun luistonestolla,
koska luiston esto PUUROUTTI ja pysäytti menon.
tilanne otettiin uusiksi painamalla esp. pois
toiminnasta ja pääsimme mäen ylös reippaalla
kaasulla. Arveluttaa vai esim. Opel Omega jossa
KUULEMMA? ei luistonestoa saa pois päältä
napistakaan (miten sillä hoitaa vastaavat
tilanteet) On auto sitten etu tai takavetoinen,
pitäisi luistonesto saada myös pois päältä
kytkettyä, koska joskus esim. sääolosuhteet sitä
vaativat.
Tuossa pari kaveria väittivät että nuo
selittämäni korjausliikket etu- ja takavetoisella
olisivat väärin, ja selittivät sitten miten se
oikeasti tapahtuu. En tiedä kirjoitinko jotenkin
epäselvästi tai mitä, mutta ne selitykset
toistivat juuri sitä mitä yritin sanoa, eri
sanoja käyttäen.
Kyllä kesällä vetotavalla on suunnattoman suuri
merkitys. Maantieajo / suuntavakavuus.
Kääntösäde. ohjautuminen kiihdytyksissä /
kiihdyttäminen kaarteissa, sateella jne.
Renkaiden pidon säilyminen sateella ylensäkin.
Hiekkatiet / mökkitiet. Asuntovaunun/veneen tms.
veto.
Suurin osa näistä on jokaiselle
Suomalaiselle "normaali" autoilua joka kesä.
Joten kyllä minun mielestäni vetotapa on todella
merkittävä - ja kuten huomataan, yllä olevan
perusteella ainakin minun logiikalla takaveto
vetää pidemmän korren kesällä.
Jos tuntee auton alustan toimintaperiaatteita ja
rakenteita, ei todellakaan voi väittää moisia
typeryyksiä, ettei vetotavalla olisi merkitystä.
En sanonut ettei EROA ole vaan väitin ettei sillä
ole KÄYTÄNNÖSSÄ mitään merkitystä. Tottakai eroja
on, mutta mielestäni nillä ei ole käytönnän
merkitystä mainitsemissasi esimerkeissä. Kyllä
sinne mökille pääsee sekä etu- että
takavetoisella vaikka toinen sutii herkemmin ja
jos ei auto kujalla kertaheitolla käännä U-
käännöstä löytyy apuun peruutusvaihde. Väitän
edelleen että erot kesäajossa ovat käytännössä
mitättömät.
Sillä vetotavalla merkitystä.Itse ajan todella
paljon jo vuosia yli 80000 km/vuodessa.Ennen olin
vankka etuvedon kannattaja ja kun olen
autokauppiaan poika ajoin nuorempana erilaisilla
autoilla jääradalla todella paljon.Takavetoisella
normaali talvirenkain varustettu auto:ajo on
näyttävää laajoine sivuluisuineen yms,mutta
etuvetoinen vei kuitenkin ratakierroksen
nopeammin.Jos taas ajettiin kilpaa jääratanastoin
tulos muuttui takavetoisten eduksi.Tien päällä
väitän,että takavetoinen toimii tänäpäivänä
paremmin.Itselläni on nykyään 2 erittäin
tehokasta dieselautoa volvo v-70 lastutettuna ja
mb 300 e cdi.Varsinkin tehokkaissa etuvetoisissa
ohjattavuus kärsii kiihdytettäessä
huomattavasti,myöskin vesiliirto on paljon
suurempi ongelma.Renkaiden kuluminen on myöskin
otettava huomioon,sillä raskas etuvetoinen lyö
yllättävän helposti tyhjää asfaltillakin.
Tämän lisäksi väitän,että ns normaali autoilija
osaa helpommin oikoa käsistä lähtevän auton jos
se on takavetoinen.Yhdessä asiassa kuitenkin
etuvetoinen auto päihittää takavetoisen ja se on
liikkeelle lähtö liukkaalta.
Täysin samaa mieltä kaikista kohdista, vaikka
kilometrejä ei enää noin paljoa tulekaan.
Tehokas etuveto ei ole välttämättä miellyttävä
ajaa.
mutta uutta takavetoista haluavalle ei kovin
suuria vaihtoehtoja ole (tarkoitan normaaleja
perheautoja)!
Ja nelikko ne molemmat aika selvästi,ainakin kun
katsoo tausta peiliin kun itse on päässyt
300metriä niin takapotku 100 ja etu 110 m.
näin liukkalla ja hieman ylämäkeen,silloin ero
yksivetoisten välilläkään ei ole suuri.
se mitä lähtöön tulee yksivetoisten vetotavasta
riippumatta ensimmäisten kymmenien metrien
kiihdytys arvot ole kovinkaan kummoiset.
paitsi hondalla jos joku epäilee käykääpä
katsomassa ko palstan keskustelua.