Sairasta?

Siivoilin varastoa turhasta rojusta, ja löysin miehen vanhoja kalentereita. Siinä oli juuri se vuosi kun tavattiin, ja hymyilleen katsoin oliko hän merkannut sinne jotain tapaamispäivänämme. Ei todellakaan olisi pitänyt. Ihmettelin mikä on tuo numero nimeni perässä. Sehän oli järjestysnumero. Katsoin kalenteria ennen tapaamistamme, naisten nimiä, numero perässä. Siis kuinka mones pano tai seurustelusuhde.

Kuvotuksen tunne valtasi minut, vaikka tuo kuuluukin miehen menneisyyteen. Mutta miksi ihmeessä joku haluaa merkata ylös, laskea???? Tuleeko siitä jotenkin tosi macho olo... Nyt en pysty ajattelemaan mitään muuta, että entä jos hän haluaakin vielä kasvattaa lukuaan, entä jos jossain vaiheessa kyllästyy. Tuntuu pelkältä numerolta, ei puolisolta.

En ole mikäänpenkojatyyppi, enkä pitänyt tuota penkomisena. Olen minäkin joskus merkannut miehen kalenteriin jonkun jutun, ettei unohdu. Kuitenkaan en tiedä, kannattaako minun tästä sanoa miehelle mitään. On silti vaikea olla hiljaa. Mitä te tekisitte? Täytyykö nyt vain elää tuon tieto sisälläni..että olen niinmoneskymmenes. Kivaa.
61113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

kysyppä ukoltas ihan suoraan meinaako vielä kasvattaa tätä nais kerhoo.ite kyllä kysyisin jos omalla ukolla olis tommonen en kyllä kauaa enää kattelis ei ole täys järkistä.

Äänestä
  • No mä ainakin kysyisin ett mikä tää on? Heh vois mennä ukko vähintäänkin noloks jos on yhtään aikuistunnut sitten sinun tapaamisesi...

    Äänestä

kysyisin suoraan mikä se on kun löytyi siivouksen yhteydessä...vaatisin selitystä koska tuo on jo törkeää...itse en ainakaan sulattaisi tuota nopeasti

Äänestä

kysyin, ja sain valituksia et mitä menen urkkimaan hänen tavaroitaan. Siis tuo tapa on lähtöisin jostain nuoruudesta jo, ei sillä ole sen kummempaa syytä mutta hän vain jatkoi sitä huvin vuoksi! ei ole totta!! Kyllä mekin teininä laskettiin kaverin kanssa, keiden kanssa me ollaan pussattu :) mutta mun mielestä toi on jo hiukan outoa että vielä tässä iässä. huhhuh... hmm, onkohan jokaisella sitten vaan omat omituisuutensa. En ikinä uskoisi, että mieheni pettäisi minua, mutta hiukan tällaiset tulee mieleen kun on noin järjestelmällinen tapa kirjata naikkosia kalenteriin.

Äänestä
  • No ei tuota nyt niin tosissaan kannata ottaa. Mä kai naurasin vaan, Oon kuullu että yks jäbä teki tuota kans nuorempana. Tuskin siinä nyt mitään henkilökohtasta sua vastaan on. Ne on jätkien juttuja. Sitäpaitsi mitä jos se menis lukemaan sun päiväkirjaa ja sielä lukis jostain ukosta jotain niin jos se suuttus siitä, ei ois kauheen mukavaa. En olis niin tiukkapipo. Eihän tuo viittaa pettämiseen mitenkään.

    Äänestä

pitänyt itselläni sellaista ohjetta et jos "urkit" sinun on kestettävä näkemäsi,eli mieti ensin!
Mut tehty mikä tehty.
Itse ottaisin huomioon et merkintä on tehty tapaamis päivänä,jolloin tietoa tulevasta ei ollut.
Etkö itse ole koskaan laskenut kumppaniesi määrää?? jos olet itsekin,onko toteutus tavalla väliä?
En pitäisi tota kovin kummoisena loukkauksena.
Olen nimittäin herra 10 kanssa naimisissa,enkä aio kasvattaa lukua,koska ihanaa et sattui tasa luku.
Ja onni onnettomuudessa et ei osunut 9ksi sillä silloin kiusaus olis suuri.(olisko vaik mieheni olis kuinka hyvä?)MIETI SITÄ!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yök... kirjoitti:

Siivoilin varastoa turhasta rojusta, ja löysin miehen vanhoja kalentereita. Siinä oli juuri se vuosi kun tavattiin, ja hymyilleen katsoin oliko hän merkannut sinne jotain tapaamispäivänämme. Ei todellakaan olisi pitänyt. Ihmettelin mikä on tuo numero nimeni perässä. Sehän oli järjestysnumero. Katsoin kalenteria ennen tapaamistamme, naisten nimiä, numero perässä. Siis kuinka mones pano tai seurustelusuhde.

Kuvotuksen tunne valtasi minut, vaikka tuo kuuluukin miehen menneisyyteen. Mutta miksi ihmeessä joku haluaa merkata ylös, laskea???? Tuleeko siitä jotenkin tosi macho olo... Nyt en pysty ajattelemaan mitään muuta, että entä jos hän haluaakin vielä kasvattaa lukuaan, entä jos jossain vaiheessa kyllästyy. Tuntuu pelkältä numerolta, ei puolisolta.

En ole mikäänpenkojatyyppi, enkä pitänyt tuota penkomisena. Olen minäkin joskus merkannut miehen kalenteriin jonkun jutun, ettei unohdu. Kuitenkaan en tiedä, kannattaako minun tästä sanoa miehelle mitään. On silti vaikea olla hiljaa. Mitä te tekisitte? Täytyykö nyt vain elää tuon tieto sisälläni..että olen niinmoneskymmenes. Kivaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu