Kiinnostaisi kuulla muiden ihmisten mielipiteitä erilaisuudesta ja siitä, mistä tietää, että toinen on juuri se mitä etsin.
Miehelläni on 2 kohtalaisen suurta tatuointia. Itse en ole näistä ikinä tykännyt, mutta kun poiskaan niitä ei saa. Tatuoinnit on alkaneet kunnolla häiritsemään vasta viime aikoina..
Tatuoinnit on tietenkin vaan jäävuoren huippu ja todellisuudessa varmaan mietin, että olemmeko tarpeeksi samanlaisia ja onko meillä tarpeeksi sama maku, että suhteemme tulee kestämään toisin sanoen haluammeko samoja asioita elämältä. Mieheni lyhytaikaisella entisellä tyttöystävällä oli aivan järkyttävän iso ja ruma tatuointi, joka oli kerrassaan mauton. Tämän vuoksi olen kai järkyttynyt siitä, että miten toinen on voinut olla tuollaisen naisen kanssa, onko sillä noin huono maku? tunnenko toista sittenkään ollenkaan vaikka olemme olleet pari vuotta yhdessä, josta puolet ajasta asuneet yhdessä? Mietinkö liikaa, takerrunko epäolennaisuuksiin vai ovatko nämä niitä asioita, mitkä viestittävät isommista asioista? nämä asiat mietityttää paljon, sillä en haluaisi "tuhlata" omaani ja hänen aikaansa suhteeseen, jossa osottautuisimme liian erilaisiksi..ja kai olemme siinä suhteen käännöskohdassa, että jatketaanko, panostetaanko kaikki eli myöhemmin lapsia, asuntolaina jne vai erotaanko. Ahdistavaa, kun tuntuu, että tekee niin lopullisia päätöksiä.
Miehelläni on 2 kohtalaisen suurta tatuointia. Itse en ole näistä ikinä tykännyt, mutta kun poiskaan niitä ei saa. Tatuoinnit on alkaneet kunnolla häiritsemään vasta viime aikoina..
Tatuoinnit on tietenkin vaan jäävuoren huippu ja todellisuudessa varmaan mietin, että olemmeko tarpeeksi samanlaisia ja onko meillä tarpeeksi sama maku, että suhteemme tulee kestämään toisin sanoen haluammeko samoja asioita elämältä. Mieheni lyhytaikaisella entisellä tyttöystävällä oli aivan järkyttävän iso ja ruma tatuointi, joka oli kerrassaan mauton. Tämän vuoksi olen kai järkyttynyt siitä, että miten toinen on voinut olla tuollaisen naisen kanssa, onko sillä noin huono maku? tunnenko toista sittenkään ollenkaan vaikka olemme olleet pari vuotta yhdessä, josta puolet ajasta asuneet yhdessä? Mietinkö liikaa, takerrunko epäolennaisuuksiin vai ovatko nämä niitä asioita, mitkä viestittävät isommista asioista? nämä asiat mietityttää paljon, sillä en haluaisi "tuhlata" omaani ja hänen aikaansa suhteeseen, jossa osottautuisimme liian erilaisiksi..ja kai olemme siinä suhteen käännöskohdassa, että jatketaanko, panostetaanko kaikki eli myöhemmin lapsia, asuntolaina jne vai erotaanko. Ahdistavaa, kun tuntuu, että tekee niin lopullisia päätöksiä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
häiritsevät noin kovasti, en usko, että teidän kannattaa jatkaa yhdessä.
Jos noin "pienet" asiat saavat sappesi kiehumaan niin mitä on tulossa sitten tulevaisuudessa, jos nyt ette tee asialle mitään.
Mielestäni tuo tatuointiasia on todellakin epäolennainen, sillä jos rakastat oikeasti miestäsi niin tatuoinnit ei siinä paljoa paina.
Mutta mielestäni tämä näyttää siltä, että tuhlaat molempien aikaa, varsinkin miehen, sillä hän luultavasti rakastaa sinua (kaikista virheistäsi huolimatta) ja sinä kiinnität vain huomiota hänen tatuointeihinsa...
musta toi kuulosti vähän siltä että ei sua oikeesti ne tatuoinnit haittaa vaan se miehesi ex mistä nämä tatuoinnit muistuttaa?unohda miehesi ex. mieshän valitsi sinut (vai toisinpäin) valitsitte toisenne. ehkä miehelläsi oli ennen huono maku mutta ei enää..makuasiat kehittyy;)..jollakin sitä on "harjoiteltava" ;). miksi olisitte erilaisia?siksikö kun sä et valitsisi miehesi exää mutta miehesi valitsi sen aikoinaan? vai etkö ole itse tautointi tyyppiä? mitä ajattelit kun törmäsit mieheesi ja näit tautoinnit? ajattelitko että rumat on mutta kai niihin tottuu?
no mut älä murehdi.ihan tavallisia kysymyksiä mitä tulee mieleen kun on aika astua eteenpäin. mieti ennemmin millasta teillä on ollut yhdessä. onko ollut enemmän hauskaa vai tyhmää?
Kukaan ei ole koskaan toiselle juuri se mitä etsii. Aina löytyy asioita ja ominaisuuksia, jotka rikkovat täydellisyyden. Kukaan ei siis ole "se oikea" ja parisuhteessa täytyy aina tehdä kompromisseja yhteisen elämän pystyssä pitämiseen. Jotkut sen hyväksyvät ja jotkut jäävät elämänsä loppuun asti etsimään sitä oikeaa ja täydellistä kumppania.
Merkitseekö sinulle tosiaan joku tatuointi noin paljon?Sehän on vain siinä pinnassa oleva kosmeettinen haitta-jos niin haluaa ajatella.Sama on sen exän kanssa.Ajatteletko samoin esim.raskausarvista tai leikkausarvista?Molemmathan voivat olla sinunkin tulevaisuutta.Haluaisitko miehesi ajattelevan niista sinun keholla samoin kuin sinä nyt ajattelet?Tällaisten kanssa oppii elämään,kun on pakko.Niitä pakoon ei pääse jos niin on käydäkseen.Miehet eivät yleensä välitä näistä,he hyväksyvät asian.Miksi sinä et hyväksy?Mitä se asia merkitsee sinulle oikeasti?
Joku asia voi olla mauton ja ruma jonkun mielestä,mutta toisella voi olla eriävä mielipide.Ehkä olet mustis miehesi entisestä.heillä kun on näköjään ollut sama kiinnostus kuvioida ihoaan.Onko sinulla ja miehellä omia yhteisiä kiinnostuksenkohteita?Tunnetko jääväsi suhteessasi jotenkin vaille jotakin?Pari vuotta suhdetta,jo alkaa arki häämöttää,ja toista alkaa katsella "oikeassa valossa".Etkö pidäkään näkemästäsi ja epäröit?
raskausarvet ja tatuoinnit.
tatuointi on merkki pään sisällä olevasta vammasta, samoin kuin tupakointi, ja alkoholismikin, samoin lävistykset.
Onneksi tyhmyys näkyy päällepäin, jotta sitä pystyy karttamaan.
En esim. palkkaisi tälläisiä henkilöitä töihin.
sen tatuoinnin nuoruuden uhmassa tms.,myöhemminhän se voi menettää hohtonsa,mutta kun se poistokin on hankalaa ja kallista,niin nahkassa pysyy.Eipä se silti kerro mitään siitä ihmisestä,mikä hän on miehiään/naisiaan.Lujassa on se kuva,että kaikki tatuoidut ovat linnankundeja.Onhan niitä ,jotka ovat tatuointialalla ammatikseen tai harrastavat sitä muuten,muotiasiakin.Tyhmyyttäkö,no jaa.Enpä menisi suoralta kädeltä noin arvioimaan jonkin kuvan takia. Sehän on heidän asiansa,ja tulevan kumppanin on suhtautuminen sitten ratkaistava ja hyväksyä jos aikoo tosissaan suhteeseen alkaa.Kaikki eivät hyväksy,joten eriteille siinä tapauksessa.Enempi minua muuten haittais toisen alkoholismi kuin tatuointi.
Niin tuo vertaus raskausarvista ja tatuoinneista-Syyt ovat tietysti erit,mutta merkkejä iholla silti.Ja siten molemmat voivat olla kynnyksenä tutustumisvaiheessa.Kuinka moni nainen häpeilee paljastaa itsensä arpineen miehelle ensimmäisiä kertoja?Melkein kaikki tuttuni ovat näin tehneet.On se varmasti kova paikka jos on nuorempana tullut sen tatuoinnin ottaneeksi,ja sitten myöhemmin haluaisi siitä eroon,kun se rikollisen leima on lujassa ihmisten mielessä,oli syytä taikka ei.
Sitä haluaisin sanoa,että katsottaisiin pintaa syvemmälle,ennenkuin armotta luokitellaan.
näkyä niitä raskausarpisiakaan noissa alusvaatemainoksissa.Vaikka muuten hyvä runko olisikin.
Minua ainakin häiritsevät naisissa usein mauttomat, isot tatuoinnit. Koskaan ei ole aika parantanut asiaa, vaan ongelma on vain pahentunut.
Minkähänlainen on sitten se tälläkin palstalla mainittu mauton tatuointi? Onko se jokin pornografinen kuva? Vai tekeekö tatuoinnin mauttomaksi suuri koko? Jos, niin missä pinta-alassa tulee vastaan se "mauttomuusraja" ? Voisin ymmärtää että taitamattomasti tehdyn kuvan voisi ehkä ymmärtää mauttomaksi, itse tosin käyttäisin adjektiivia huono tai surkea. Vai onko niin että naisille on pienet linnut ja perhoset sallittu, mutta ns. "miehekkäämmät" aiheet ovat "mauttomia" ?
Epäilisinkin että se mauttomuus on aivan kuten kauneuskin katsojan silmässä.