oon 27-v, vauvakuumeesta ei tietoakaan... Mutta hirveät paineet lapsentekoon,koska ympäristö sitä "odottaa"... Esim. anoppi haukkuu välistä lapsettomia ja kertoo kauhujuttuja miten sitä joutuu kamalaan kuntoon kun tekee lapsen vanhalla iällä. Töissä eräskin vanhempi nainen antoi ymmärtää että olen itsekäs kun ei ole "lasta eikä lammasta" ja urheilua vaan harrastan. Olen korviani myöten täynnä ihmeellisiä vihjailuja ja hihittelyjä uteluita ja kylässä sitten istutaan hetki hiljaa kun tuijotetaan että mitäs ne nyt sit vastaa kun sanotaan että teidän pitäis tehdä kaveri tälle kummilapsellenne... Todella kiusallista. Anoppikin välistä on erehtynyt todella haukkumaan lapsettomia pareja itsekkäiksi kun rahaa vaan itselle kerätään. Emme kumminkaan ole päättäneet ettei koskaan lapsia, mutta ei vaan ole tullut sellaista oloa että haluaisi juuri nyt vauvan. Lähinnä tuntuu että haluaisin vielä viettää aikaa kaksi mieheni kanssa ja harrastaa runsaasti kaikkia lajeja mitä olen halunnutkin ja nauttia tästä vielä, mutta tuntuu kurjalta kuunnella kaikenlaisia ilkeämielisiä vihjailuja yms. ne haittaavat tosi paljon tästä ns. "vapaasta ajasta" nauttimista. Välistä tuntuu että ei jaksaisi millään kuunnella.....
lapsentekopaineet
nuori vielä
7541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
helpommin sanottu kuin tehty, mutta älä välitä.
en ymmärrä mitä se kenellekään kuuluu millä iällä tekee lapsia, tekeekö ollenkaan, meneekö naimisiin, jne.
sanopa että tekaskaa itse kaveri sille kummilapselle=)
itsekkyydestä tässä asiassa on ruma puhua. kaikkihan ei edes voi saada lapsia. tämä on mielestäni hyvin arka ja henkilökohtainen asia ruveta ketään haukkumaan ja arvostelemaan.
koita jaksaa=) muuta en osaa sanoa=)
helpottavaa kuulla että muutkin ovat joutuneet samaa kuuntelemaan. Olen nimittäin välistä tosi kyllästynyt kun vähän joka taholta pitää kuunnellaa tuota samaa virttä. Se tuntuu jo lähdes ahdistavalta ja tekis mieli sanoa että mitä kauemmin jankutatte, sitä suuremmalla todennäköisyydellä en tee lasta ehkä koskaan... Joskus nämä ympäristön paineet ovat aivan hirveitä. Joku kaunis kerta suututan jonkun vielä todella kun tokaisen jotain tosi törkeää... En ole pyytänyt kummejanikaan kylään tosi pitkään aikaan koska heilläkin on tapana kysellä että eikös ne pikkuiset olekin kivoja ? ja sitten pällistellään minkälaiseksi naama menee. Eräänkin kerran kylässä koko suvun edessä olivat tunkemassa pikkuvauvaa syliini ja naureskelivat että tästä se vauvakuume tarttuu... Meinasin haljeta raivosta.. No, eipä kait se auta kuin kestää vaan.. Mutta pakko myöntää ettei se tällaisesta tunkeilusta ainakaan synny se lapsentekokuume.. Tällä hetkellä tuntuu kyllä tosi ahdistavalta tämä tilanne.
Samat jutut ja kyräilyt olen minäkin aikanaan saanut kuulla ja lisäksi vielä sukulaiseni alkoivat kertoilla vihjailevia tarinoita lapsettomuushoidoista. Koita kestää!
että turpa tukkoon tai rööri menee ikiajoiksi umpeen! On se kumma että suvun pitää aina päästä jäkättämään intiimiasioista syyttävään sävyyn. Taitavat olla katkeria kun eivät itse enää saa vapaasti elää ja olla paskahousuipanoittensa kanssa...
Nätimminkin voisin sanoa, mutta olen niin kyllästynyt painostaviin idiootteihin. Lapsenteko on jokaisen yksityisasia. Voisihan sitä yhtälailla vaikka alkaa ränkyttää että "miksette laita taloa", "miksette muuta Afrikkaan", "miksette hyppää jyrkänteeltä" - ja kun tarpeeksi kuulee vuodesta toiseen sitä narinaa niin alkaa päässä vipata. Nykyään monet vielä vaativat naista tekemään lapsen vaikkei olisi miehestä tietoakaan! Oma äitini sentään järkiintyi ja jätti moiset narinat kun aloin olla selkeästi yli 20-v ja kakaraa ei vaan kuulunut. Nykyään hän on sitä mieltä että ei hän edes haluaisi olla mummo. Että niin se mieli muuttuu suvullakin. Sitten kun teilläkin olisi se lapsi ja tulisi kenties avun tarvetta, niin moniko niistä ränkyttäjistä sitten auttaisi?! Vai alkaisiko taas uusi narina että "tehkää lapsukaiselle sisarus" - loppumaton jäkätys...
Itse tein ensimmäisen (ja ainoan) lapseni 26 vuotiaana. Tätä ennen olin joutunut kuuntelemaan juuri samankaltaisia juttuja kuten sinä. No lapsen sitten tein aikanaan, koska halusin -en ympäristön paineiden vuoksi.
Miksi siis kirjoitan sinulle ?? No siksi, ettei tuo painostus lopu vaikka lapsen tekisitkin. Katsos kun sitten pitäisi tehdä kaveri sille jo olemassa olevalle lapselle. Minä olen saanut kuulla olevani itsekäs ja vain omaa etuani ajatteleva äiti, koska en suostu tekemään toista lasta. Alkuaikoina itkin hyvin usein ja kärsin huonoa omaatuntoa siitä, etten halunnut enää tehdä toista lasta. Kuinka väärin se onkaan, että lapseni jää ilman sisaruksia.
Poikani on jo 10 vuotta ja vieläkin minulle sanotaan, että missäs se toinen lapsi viipyy. Ja oma ikäni on jo siis 36 v. Itse olen asennoitunut tänä päivänä niin, että itse olen (yhdessä mieheni kanssa kuiten) omat valintani tehnyt (olkoon se muiden mielestä sitten kuinka itsekäs tahansa), mutta kyllä välillä satuttaa silti.
Joskus heitänkin, että oletteko ajatelleet, etteivät kaikki voi tehdä enää toista lasta. Sitten saan sääliviä katseita -mutta hiljeneepä puheet ainakin hetkeksi!
Kiitos : )) Ihanaa kuulla etten ole yksin. Mutta välistä se tuntuu vaan niin raskaalta kuunnella kaikenlaisia syytöksiä juuri näistä perheenperustamisasioista. Olen myös itkeskellyt ja ollut välillä aika hysteerinenkin kun olen alkanut tutkiskella itseäni että olenkohan oikeasti niin kamalan itsekäs ja turhamainen kuin ympäristö antaa ymmärtää, mutta minkäs sille teet jos ei vielä tunnu siltä että haluaa lapsen. Totta kai haluan että jos joskus pikkuinen tulee, hän olisi toivottu eikä sukulaisten painostuksesta tehty. Välillä olen oikeasti itkeskellyt sen tähden että olen miettinyt että ehkä minussa sittenkin on jotain pahasti vialla kun tähän päivään mennessä ei sellaista ns. "vauvakuumetta" ole tullut. Mitäs sitten jos ei koskaan tulekaan ??? Olen myös ajatellut että jokainen elää elämäänsä siten kuin omassa sydämessään tuntee oikeaksi. Olemme mekin mieheni kanssa tyytyväisiä suhteeseemme, mutta kun ne muut tuntuvat löytävän sanottavaa. Minua satuttaa joskus tosi pahasti nuo muiden kommentit ja syyllistämiset että olen itsekäs. Varsinkin kun en todellakaan ole luonteeltani mikään omaan napaan tuijottaja.. Kiitos tuesta sinulle jo äiti !
Huh, ompa teillä aikamoisia sukulaisia! Mulle on oma äiti aina sanonut että mukulat teette kun haluatte tai ette tee ollenkaan. Kukaan ei ole kysellyt tai udellut, ainakaan vielä... 21-vuotiaita tässä tietty vasta ollaan. kaksi kaveriani (21 myös) on jo tuplaäitejä ja minä en ole kertaakaan puhunut heille että itse haluaisin, eikä ole ihmetelty tai kyselty. musta sun oikeen kannattaiskin suuttua ja huutaa että mitä v***a se teille kuuluu! :) Se loppuis siihen aika varmasti. Ei kannata/tarvise kuunnella keneltäkään mitään kettuilua. Suorat sanat ne usein on parhaat. Puhdistaa ilmaa kunnolla joskus :) Äläkä tunne mitään syyllisyyttä! Jos et halua lapsia et niitä silloin tee, se ei ole mikään pakko eikä kenekään muun asia. Tsemppiä! :)