Nyt on tullut selväksi että naisella saa olla kavereita ja nainen saa käydä ominpäin viihteellä.
Entäs mies? Saako miehellä olla naispuoleisia kavereita? Kuinka tiheä viestittely on liikaa, ja mikä aihe menee yli rajan? Voiko mies viihteellä olon jälkeen mennä "kaverinsa" luokse yöpymään? Saako mies pitää yhteyttä exiinsä? Saako mies käydä heidän kanssa kahvilla? Entäs kun saadaan jälkikasvua, muuttuuko tilanne? Miksi?
Miettikää tarkkaan miltä noissa tilanteissa tuntuisi, koska jopa naiset ovat ihmisiä, enkä usko että pystyisitte ohittamaan kaikki kysymyksiin liittyvät tapahtumat pelkällä olankohautuksella.
Ai niin, saako mies pettää humalapäissään jos oikeasti ovat vain kavereita ja se oli vahinko?
Entäs mies? Saako miehellä olla naispuoleisia kavereita? Kuinka tiheä viestittely on liikaa, ja mikä aihe menee yli rajan? Voiko mies viihteellä olon jälkeen mennä "kaverinsa" luokse yöpymään? Saako mies pitää yhteyttä exiinsä? Saako mies käydä heidän kanssa kahvilla? Entäs kun saadaan jälkikasvua, muuttuuko tilanne? Miksi?
Miettikää tarkkaan miltä noissa tilanteissa tuntuisi, koska jopa naiset ovat ihmisiä, enkä usko että pystyisitte ohittamaan kaikki kysymyksiin liittyvät tapahtumat pelkällä olankohautuksella.
Ai niin, saako mies pettää humalapäissään jos oikeasti ovat vain kavereita ja se oli vahinko?
Vastaukset 17
Vanhimmat
tehdä ihan mitä ikinä haluat. Mun ei tarvi olla sun kanssa tekemisissä.
Tyypillinen vastaus naisilta, kykenemättöminä myöntämään omaa kaksinaamaisuuttaan sortuvat vähättelyyn ja pilkkaan. Eli siis nainen saa ihQilla "kavereiden" kanssa ja mies ei.
Erittäin hyviä kysymyksiä listasit! Ja kuten tuon ekan vastaajan reaktiosta huomasimmenkin niin naiselle tuo kaikki muka on ihan OK juttu mutta jos mies toimii samoin niin siitä nousee myrsky. Ja pätee muuten aika monessa muussakin asiassa. Jos miehet alkaisi kaikessa käyttäytymään kuin naiset niin siinä kohtaa naiset repisivät hiukset päästään.
Helppoja kysymyksiä. Tosin suhtautumiseni on viimeisimmän suhteeni myötä muuttunut täysin. Ennen minulla oli nimittäin mies johon luotin täysin. Sai olla öitä pois kotoa, etten tiennyt missä oli (tai vaikka joskus minulle jotain kerrottiinkin, niin yleensä totuus oli ollut toinen). Sai käydä naispuolisten työkavereidensa kanssa viihteellä ja viettää vapaa-aikaansa ihan miten itse mieli. Ja meillä on jälkikasvua. Mies käytti typerää luottavaisuuttani hyväkseen ja alkoi käydä panemassa ainakin yhtä työn kautta tuntemaansa naista. Jälkikäteen ajatellen muitakin on varmasti ollut.
Tulevissa suhteissani en tule sallimaan mitään vastaavaa. Yksinkertaisesti siitä syystä, että en taatusti pysty luottamaan enää kehenkään yhtä sinisilmäisesti kuin tuohon mieheen luotin. Jos miehellä on suuri tarve olla öitä poissa kotoa, käydä ominpäin viihteellä tai kaveerata naisten kanssa (ihan kuin ei miespuolisia kavereita olisi riittävästi), niin pettää se vain tahtoo, nostatella omaa itsetuntoaan ja varmistella että vieläkö on haluttava muiden silmissä. Sama pätee varmasti toisinkin päin.
Mutta elivätpä ihmiset suhteissaan miten tahansa, niin samapa se kai muuten miten elävät, kunhan säännöt on molemmille samat. Itse en ainakaan aio tuhlata enää aikaani sellaiseen suhteeseen missä toinen osapuoli haluaa jotain erityisvapauksia.
No niin, löytyi ensimmäinen nainen palstalta joka vastaa rehellisesti. Aamen. Et koe olevasi sellainen "omistushaluinen kyttääjä-sika josta kannattaa pysyä kaukana"? Etkö olekin enemmän normaali ihminen normaaleilla tunteilla kuin kyyninen nihilisti?
sä tiedät, kuka mitenkin rehellisesti vastaa? Toikin olisi voinut olla miehen (sinun itsesi) kirjoitus.
Rehellinen vastaus on sinun mielestäsi sama kuin se, mikä on sinun mielipiteesi asiasta.
Olet säälittävä rääpäle.
Jälleen naiset sortuvat pilkan ja syyttelyn tielle arvostelun kohteeksi joutuessaan. Tämä käytös tukee vain teoriaani siitä, että naiset ovat rääväsuisia ja henkisesti teinitytön tasolla olevia nirppanokkia vailla mitään keskustelutaitoja. Tai onhan naisilla keskustelutaidot; nimetä kaikki eri mieltä olevat idiooteiksi tai katkeriksi. Pistääkin miettimään... kumpi osapuoli katkera onkaan?
Jälleen miehet sortuvat pilkan ja syyttelyn tielle arvostelun kohteeksi joutuessaan. Tämä käytös tukee vain teoriaani siitä, että miehet ovat rääväsuisia ja henkisesti teinipojan tasolla olevia nirppanokkia vailla mitään keskustelutaitoja. Tai onhan miehillä keskustelutaidot; nimetä kaikki eri mieltä olevat idiooteiksi tai katkeriksi. Pistääkin miettimään... kumpi osapuoli katkera onkaan?
Loistavaa CopyPaste -keskustelua naisten taholta, tukee edelleen teoriaani naisten alempiarvoisuudesta älyllisellä tasolla.
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=6017_15
Älykäs tietää olevansa tyhmä. Vain tyhmä luulee olevansa älykäs.
Tieteen kuvalehti on samanlaista roskajournalismia kuin vaikka ilmaiseksi jaettava City-lehti. Löysää populismia ja heikosti koulutettuihin vetoavaa humpuukia.
viimeinenkin järjen hiven kadonnut. Et ole tainnut koskaan muuta lukea kuin Cosmoa ja 7päivää lehteä. Ostahan seuraavalla kerralla ärrältä Tieteen Kuvalehti sixbagin tilalle, ja sitten voit aivan itse perehtyä tutkimuksiin, jotka on aina mainittu kyseisten artikkeleiden kohdalla.
...on siinä että tähän saakka jokaisen yrityksen älylliseen keskusteluun olet joko kuitannut suoralla idiotismilla ja jankkaamisella tai et ole vastannut niihin lainkaan. Luulen vahvasti että se on iso osa sitä syytä miski sinua ei oikein täällä enää vakavasti oteta :D
***
jo siinä vaiheessa jotakin pielessä kun täytyy ruveta kumppanilta kyselemään saako näin ja näin tehdä.
Minusta samat säännöt koskevat kumpaakin osapuolta sukupuolesta riippumatta. Ihmisiähän ne exätkin ovat, ja tietenkin kumpikin luuhaa ihan siellä missä haluavat, jos se haluttava paikka on jossain muualla kuin kumppanin luona, well, eikö se kerro jo jotain?
Jos mies menee kaverin luokse yöpymään, ehkä hänellä on siihen syy? Ei halua maksaa taksia kotiin? Haluaa viettää aikaa kaverinsa kanssa? Helvata, mikä siinä niin kauheaa on ja miten se kumppanilta pois?
Siinä vaiheessa kun jälkikasvua ilmaantuu, niin luonnollisesti tulee oltua, kumpaisenkin, enemmän kotosalla koska niitä nappuloita täytyy huotlaa aj ne täytyy laittaa illalla nukkumaan, sapuskaa pitää olla laittamassa tms. Jos toinen osapuoli on taroeeksi keskenkasvuinen juostakseen kylillä kun toisen niskaan jää velvoitteiden hoitaminen, jälleen, ei olla ihan optimitilanteessa ja jonkin on muututtava eh?
Hyvässä suhteessa sääntöjä ja sallimisia ei tarvita, huonossa niitä on aivan turha asettaa koska ne riktoaan kuitenkin.
***
"jo siinä vaiheessa jotakin pielessä kun täytyy ruveta kumppanilta kyselemään saako näin ja näin tehdä. "
Häh? On erittäin epätodennäköistä, että kaksi ihmistä olisi kaikista rajoista samaa mieltä, ellei niitä rajoja olla etukäteen lyöty tarkasti lukkoon. Kyllä minä ja avovaimoni olemme käyneet keskusteluita siitä, missä ne rajat menevät.
"Jos mies menee kaverin luokse yöpymään, ehkä hänellä on siihen syy? Ei halua maksaa taksia kotiin? Haluaa viettää aikaa kaverinsa kanssa? Helvata, mikä siinä niin kauheaa on ja miten se kumppanilta pois? "
Ongelmahan on siinä, että sekä luotettava, että pettäjämies menevät "kaverin luokse yöpymään". Jos mies aina tulee kotia, se on luotettava.
"Hyvässä suhteessa sääntöjä ja sallimisia ei tarvita"
Mielestäni tuo on aika omituinen näkemys, sillä kyllähän ainakin jossain vaiheessa niistä säännöistä pitää keskustella. Toisin sanoen jos kavereiden luona yöpyminen tuottaa suhteen toiselle osapuolelle suurta mielipahaa, minusta on kohtuutonta jatkaa tällaista käytöstä "koska hyvässä suhteessa sääntöjä ei tarvita".
", huonossa niitä on aivan turha asettaa koska ne riktoaan kuitenkin."
Tilaisuus tekee varkaan. Jos on vähemmän tilaisuuksia, on myös vähemmän varkaita. Itse ainakin aktiivisesti vältän tilanteita, joissa saattaisin joutua kiusaukseen.
Sääntöjen ja keskustelun erona; jos toiselle osapuolelle tulee jostakin tekemisestä paha mieli, hän varmaankin kertoo sen. Toinen osapuoli ottaa sen huomioon omia päätöksiä tehdessä ja oletettavasti ei halua tuottaa huonoa mieltä kumppanilleen. Tämä on keskustelemista ja sitä sallimista, päätösvalta on kuitenkin oma ja kukaan ei sano "saa" tai "ei saa". Jos taas tämä yöpyvä osapuoli tietää tuottavansa pahaa mieltä ja menee kuitenkin, ja kumppani kieltää et saa mennä, on jossakin vikaa, eikö? Kumpikin haluaa jotain muuta kuin se toinen eikä ole valmis hyväksymään toisen syitä tai kriteerejä, vaan haluaa homman toimivan niinkuin itse määrää.
Vuorovaikutus nimenomaan on se avain, kun haluaa itselleen ja puolisolleen parhaan ratkaisun ongelmaan, kenenkään ei tarvitse turvautua sallimiseen tai kieltämiseen. Ne kuuluvat lasten kasvattamiseen, eivät kahden aikuisen parisuhteeseen. Hyvässä parisuhteessa toisen huomioonottaminen päätöksissä on automaattinen oletus!
***
Kyllä minusta miehellä voi olla naispuolisia kavereita. Siis kavereita, ei panokumppaneita. Sitä en osaa sanoa, kuinka tiheä viestittely on ok ja mikä on liikaa. Ehkä suhteessa on jotain pielessä, jos jommallakummalla on ystävä, johon pidetään yhteyttä tiiviimmin kuin puolisoon? Vaikka se ystävä olisi samaa sukupuolta, näin lisäykseksi.
Yöpymään kaverille saa mennä jos ei syystä tai toisesta pääse kotiin (on esim. toisella paikkakunnalla).
Mies saa pitää yhteyttä exiinsä, jos tahtoo. Siinä vaiheessa asia ei ole ok, jos exä tahtoo miehen takaisin tai mies exän. Mutta jos mies pitää yhteyttä vaikka johonkin lukioaikaiseen tyttökaveriin, en menettäisi tästä yöuniani.
Kun saadaan jälkikasvua, siinä vaiheessa muuttuu niin moni asia, etten ala erittelemään yksityiskohtia. Ensinnäkin baarireissut ja poissaolot kotoa vähenevät väkisinkin molemmilta ja toiseksi yhteydenotot kavereihin vähenevät väkisin myös. Itsellä ei ole lapsia mutta monella tutulla pariskunnalla on ja voin sanoa, että tämä on vaan ihan tosiasia josta ei kannata enempää stressata.
Suhteessa ei kumpikaan saa mennä sänkyyn muiden kanssa, sillä seksiä ei harrasteta vahingossa eikä myöskään kavereiden kanssa.