Löysin kotini läheltä metsästä, noin 40cm syvyydestä rautakirveen. Malli on todella vanha, kylän 80 vuotias pappakaan ei muista, että sellaisia kirveitä olisi hänen lapsuudessaan ollut.
Perimätiedon ja huhupuheiden mukaan alueella on ollut lappalaisten asumakenttiä.
Löysin kirveen metallinilmaisimella. Mitenkä voisin selvittää kirveen iän? Entä milloin tänne koillismaalle rautaesineet levisivät?
Perimätiedon ja huhupuheiden mukaan alueella on ollut lappalaisten asumakenttiä.
Löysin kirveen metallinilmaisimella. Mitenkä voisin selvittää kirveen iän? Entä milloin tänne koillismaalle rautaesineet levisivät?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko tämän näköinen:
http://www.pyhajarvi.fi/historia/esihistoria/esine_html/e34.html
vai tämän:
http://www.kolumbus.fi/wiiklund/rautakirves_kuvateksti.htm
Tosiaan. Jos kirves on tuhat vuotta vanha, niin kasikymppinen pappa ei muista mallia edes lapsuudestaan - ellei sitten tuhatvuotinen kirves ollut edelleen käytössä vaikkapa 1930-luvulla.
Alueen historiallinen merkitys Suomen nyky-yhteiskunnan identifioimisen kannalta on ristriidassa, Venäjän ja Ruotsin välisen yhteisymmärrysen symboliikan kanssa. Täydellinen tietopankki löytyy osoitteesta:
http://www.fiskars.com/FI/fi/Työkalut/Garden Details?contentId=81170
Olisi sensaatio mikäli kirveen muotoilu muistuttaisi liitteen muotoilua. Suomen argeologinen yhdistys toivoisi siinä tapauksessa pikaista yhteydenottoa.
Aikalailla tuon ensimmäisen mallinen. Tarkoitin tuolla pappa jutullani, että kirves on ainakin yli 100 vuotta vanha.
Tarkoitin tuolla "ensimmäisellä mallilla" tuota Fornjotr nimimerkin viestiä.
Jobu moottorisaha vielä syvemmältä. Ei lähde käyntiin.
Jobu oli yleinen sahamalli Ming-dynastian aikana. Se, että saha ei käynnisty, tukee teoriaa, koska Ming-dynastian aikuiset sahurit eivät kehittyneestä kulttuuristaan huolimatta osanneet hyödyntää nestemäisiä polttoaineita. "Mikä tuo ääni on?", kysyi kokenutkin Jobu-metsuri kun lopulta kuuli sahaa käynnistettävän.
Jobu saha käytti nestemäistä poltto-ainetta, mutta koska silloinen Suomen ilmasto oli niin kuultavan kylmä, niin poltto-aine, jota myöskin kiljuksi kutsutaan, pääsi loppumaan metsureilta ennen kuin varsinaiselle hakkuu alueelle oli tranformoitu.
Koska tutkijaryhmämme halusi rekunstroida silloiset olosuhteet, niin päätti tutkija-ryhmä ottaa Jobu sahan mukaan ja siihen sopivan poltto-aineen, joka nykyisten metsureiden jälkeläisten keskudessa tunnetaan myöskin tenu ihmeaineena.
Faktuaalisesti tehty kenttäkoe(field marshal) tuki käsitettä, että poltto-aine varantojen niukkuus korreloi suoraan abraktisti matkan neliöön. Eli tutkijaryhmä, ei päässyt Pasilaa pidemmälle. Tämä siitäkin huolimatta, että yksi tutkija-ryhmän jäsenistä oli harjoitellut 4 vuotta päivittäin poltto-aine täydennyksen optimointia. Tulos oli jokaisella sama, poltto-aine täydennystä oli haettava paikallisista RAB liikeistä, kunnes visioonäärinen kenttä heikkeni siihen pisteeseen, että katsottiin viisaimmaksi palata päätukikohtaan.
Lähde: REUTERS
Suomalaiset ovat aina olleet parempia seppiä.
Onhan se voinut olla kauppatavaraa.