Paljon olen keskustellut ihmisten päämääristä ja nyt tuli mieleen et mitähän nainen mahtanee tarkoittaa kun kysyy toisen päämääristä?
Yhden naisystävän kanssa asiasta olen keskustellut ja hänen mielestä miehellä pitäisi olla elämässään päämäärä mihin pyrkiä. Hänen mielestään tarvitaan sitä et aamulla jaksaa lähtee töihin ja tehdä tuon täyden päivän vain siksi et tuo päämäärä tulee joskus saavutettua.
Pitääkö miehellä olla päämäärä miksi elää ja noin naisen ajatuksella mitä niiden päämäärien pitäisi muka sit olla?
Riittääkö naiselle jos mies sanoo et päämääränä on nauttia elämästä ja toteuttaa sitä niin kuin parhaimmaksi näkee.
Yhden naisystävän kanssa asiasta olen keskustellut ja hänen mielestä miehellä pitäisi olla elämässään päämäärä mihin pyrkiä. Hänen mielestään tarvitaan sitä et aamulla jaksaa lähtee töihin ja tehdä tuon täyden päivän vain siksi et tuo päämäärä tulee joskus saavutettua.
Pitääkö miehellä olla päämäärä miksi elää ja noin naisen ajatuksella mitä niiden päämäärien pitäisi muka sit olla?
Riittääkö naiselle jos mies sanoo et päämääränä on nauttia elämästä ja toteuttaa sitä niin kuin parhaimmaksi näkee.
Vastaukset 24
Vanhimmat
teot on suhteessa päämäärään. Eli nautitko elämästä juuri nyt tai mitä toimenpiteitä suoritat jotta nauttisit tulevaisuudessa. Tai mistä mä tiedän - riippuu kysyjästä mitä se varsinaisesti haluaa tietää. Ehkä se kysyy vaan kun kaikki on tänäpäivänä projektiluontoista ja se haluaa tietää otatko sä tän elämäs duunina vai vaellatko vain päämäärättömästi maanpäällä.
Mut jäin hivenen ihmetteleen et mitä mahtoi tarkoittaa tuolla et pitää olla joku päämäärä et jaksaa seuraavana päivänä lähteä töihin?
Eikös ne ole päämääriä kun sanoo et eläminen on tärkein ja se sisältää toisen ihmisen sekä toimivan parisuhteen. Tarvitaanko jotain muita päämääriä enää?
Toisaalta päämäärä ei ole vaan sitä, että ollaan ja eletään joka päivä. Osittain se on, mutta ei kokonaan. Eli päämääränä on pitää perheen/ oma talous kunnossa, jotta saa asua asunnossaan/ saa asuntolainan/ ei aja itseään konkurssiin jne.
Parisuhteessa ei vain hengailla, kun on kivaa, vaan päämääränä on olla lopun elämä yhdessä onnellisesti -ja silloin se vaatii välillä tekoja, jotka ei itselle ole mieleen, toiselle taas on. Kun päämäärä tässä on mielessä, ei oman "ylpeyden nieleminen" ole isossa mittakaavassa niin kovin kamalaa.
Eli päämäärä ei välttämättä ole suuria tekoja ja ajatuksia. Se ei välttämättä ole "perustan oman yrityksen ja tulen rikkaaksi" - suunnitelmia. Se on ihan arkea, mutta niin ettei koko elämä ole ihan sama ja velttoilua huolehtimatta itsestä, läheisistä ja maailmasta.
Näin minä ymmärrän päämäärän.
Oleminen ja eläminen on täysin päämäärätöntä touhua.
Päämääränä nimenomaan pitää olla tuo onnellinen loppu elämä toimivassa ja onnellisessa suhteessa.
Kovinkaan kauaa se ei onnellisena säily jos vaan elää ja oleilee eikä mitään tee.
Tärkein päämäärä taitaa olla tuo eläminen onnellisessa suhteessa. Mitä kaikkee se sit pitää sisällään ni aika sen näyttää. Rahallisia tavotteitakin ja säästämistä eläkepäiville et saa lopun nauttia toisen kanssa rauhassa vaikka puistonpenkillä kahdenkesken istuskelle. Mahdollisten lasten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden varmistaminen ja paljon kaikkea muuta.
En tiedä minkä ikäinen oli tämä nainen jonka kanssa keskustelit, joskus vain tuntuu että nuorilla niitä päämääriä riittää.
Opinnot, työpaikat, pitää menestyä elämässä, matkustella, ei saa jäädä tuleen makoilemaan jne. Kun ikää tulee pikkaisen lisää niin päämäärillä ei ole merkitystä, ei niiden perässä enään jaksa juosta! :)
Päämärillä niin väliä, kun illalla menee nukkumaan ja aamulla herää niin tietää yhden päämäärän saavutetuksi, ei ole kuollut yöllä!;)
On kuitenkin nainen joa on jo neljänkymmenen rajapyykin ohittanut ja kokenut kuitenkin paljon.
Jäin vaan tuon keskustelun jälkeen hivenen ihmetteleen hänen ajatuksiaan tuosta päämäärä kysymyksestä ja varsinkin tuosta lausahduksesta et tarvii olla joku päämäärä et jaksaa lähteä töihin. Mieleeni vaan putkahti ajatus et mitä muuta naiset asiasta ajattelee.
Eikös tuo eläminen ja siitä nauttiminen ole yksi tärkeimmmistä päämääristä ? Siis tuolla nauttimisella haen sitä ajatusta et toimii niin kuin sisimmässään tuntee.
Minäkään ihan ymmärtänyt tuota naisystäväsi lausahdusta, ellei hän sitten tarkoittanut että sinun pitää asettaa joku päämäärä, esim. tahdot uuden tuliterän auton, niin työmotivaatiosi kasvaa, jaksaa lähteä töihin kun on päämärä asetettu...uusi auto! :)
Yksi päämäärä voi olla että tekee elämästä itsensä näköisen, omilla teoilla ja valinnoillahan siihen päästään.
Nuorilla on pyrkyä ja yritystä ja niitä päämääriä sekä tavoitteita. Sitten kun vähän kypsyy, niin huomaa että elämässä on muutakin kuin pyrkyryys. Sitten kun on riittävän kypsä, niin huomaa kaiken turhan rutistamisen tarpeettomuuden.
Ihan kivahan noita nuoria energisiä ihmisiä on katsella ja ihailla, mutta kyllä lopputulos meidän kaikkien kohdalla on sama, eli horsman kasvuvoimaksi päädytään. Harvat pääsevät historiankirjoihin, muut unohtetaan viimeistään kolmessa - neljässä sukupolvessa.
Se minunkin mielestä on, tekee elämästä itsensä näköisen juuri noilla teoilla ja valinnoilla.
Ihmettelin vaan hänen valintaansa tuon päämäärän suhteen ja siksi halusin tietää mitä muut naiset ajattelevat. Hänellä todennäköisesti on hivenen erinlainen käsitys ja mahdollisesti hivenen vääristynytkin. Kyseessä kun on sellainen ystävä jota minä vähän auttelen paremmille urille ja tässä taitaa olla yksi asia mihin minun pitää kiinnittää huomiota.
Tarkoittikohan ystäväsi, että elämässä on hyvä olla aina jotain tavoiteltavaa. Ei välttämättä niin kiihkeästi, mutta jotain. Puhutaanhan sitä legendaa, kuinka monimiljönääreille (etenkin äkkirikastuneille), voi joskus olla vaikeaa hyväksyä se, että enää ei tarvitse oikeasti nähdä niin paljon vaivaa, että saavuttaa vaikka sen kesämökin. Ei tule sitä tunnetta, että kun on pitkään säästänyt tai ahertanut vaikkapa rakentaen leikkimökkiä pitkään, että kun se vihdoin on valmis tai että kun vihdoin on tarpeeksi rahaa siihen elokuvalippuun/kesämökkiin/tauluun/mekkoon. Joskus jopa harmittaa, että määränpäähän on päästy sillä sinne pyrkiminen ja samalla eläminen on sitä hauskinta elämässä. :) Jos kokisin, että kaikki on tehty, kaikki saavutettu....niin enpä tiedä olisinko tyytyväisempi kuin jos en olisi kaikkea saavuttanut.
Eiköhän nuo mainitsemasi jutut ole niitä tavoiteltavia asioita mitkä nyt kuuluvat ihan normaaliin elämään.
Hänen puheistaan vaan paistoi jokin kummallisuus, no ehkäpä sekin juontaa siitä et kyseessä on hivenen työhullu tapaus ja muutenkin vähän raiteilta eksynyt yksilö. Tämän asian kyllä seuraavan kerran otan puheeksi ja kysyn hänen mielipidettään noista päämääristä.
Ihmettelen vaan tuota mitä hän tarkoitti et jaksaa seuraavana päivänä töihin lähteä?
Tulkitsin asian vaan niin et hän tarvitsee aina jotain kantavaa voimaa jaksaakseen seuraavan päivän siis jonkin syyn miksi hänen täytyy pysyä tolpillaan. Tämä ajatus vähän huolestuttaa ja toivottavasti en ole väärässä. Siksi ajattelin vähän ottaa asioista selvää et voisin auttaa jos siihen on tarvetta.
selittää asiaa, siis tota että jaksaa töihin mennä. Ja kyllähän sitä nyt joku syy töissä käymiselle pitää olla. Syyhän voi olla se, että peruspäivärahalla ei oikein tahdo kunnolla pärjätä. Kyllä kai silläkin hengissä pysyy. Mut jos käy töissä niin parempi olis jos olis joku suunnitelma miten käärii fyffee joko sen verran et saa jotain haluamiaan ylellisyystavaroita tai suorastaan niin paljon ettei enää tartte käydä töissä. Jos ei pidä työstään niin päämäärä voi olla siirtyä mukavampiin hommiin. Oikeestaan toi on ihan hyvä kysymys jos ei pidä työstään - jos taas pitää niin eihän silloin mitään päämäärää, ainakaan työelämässä, tartte.
Kamalan negatiivista tekstiä aika monella! Jännä huomata, miten eri tavoin ihmiset käsittää sanan päämäärä...
Itselle sana on pelkästään positiivinen. Päämäärä ei minulle edusta pyrkyryyttä tai ylisuuria tavoitteita. Se edustaa juuri sitä, mitä "......" sanoi myös: sen eteen mitä haluaa pitää tehdä töitä. Muuten se ei pidemmän päälle tunnu millekään. Ainoastaan tekeminen tekee onnelliseksi. Päämäärä on osittain haaveilua; haaveita ei vain aina edes haluta saavuttaa. Päämäärän kohde halutaan.
No se voisi olla minun kohdallani se, että kun joskus lähtö tulee, niin vaakakupissa on paljon enemmän hyviä asioita kuin pahoja asioita.
Minun mielestäni se riittää. Että elää niin, että on ollut hyvä itselle ja muille.
On kyllä päämääristä parhain. Elää niin et on ollut hyvä itselleen ja muille.
Pitää sisällään kuitenkin jokaisen yksilön omat tavoitteet mitä itse voi haluta.
Pöh, tollasta raivotyömoraalipotaskaahan systeemin propagandakoneistot suoltaa jatkuvasti nälkärajalla raatavien duunareiden syliin. Jos nainen vinkuu jonkun päämäärän perään niin valehtele sille kylmästi joku sellainen niin sitten se on onnellinen. Vastaa systeemin valheisiin omilla valheilla.
kyse on seurustelunaisesta joka on vahvasti integroitunut systeemiin niin ei ehkä kannata mennä mukaan. Siinä tulee sitten systeemiä silmät ja korvat täyteen 24/7 sekä töissä että kotona loppuiän - sese vasta on tuomio. Sitten kannattaa kattoa tuleeko erilaiset ihmiset toimeen keskenään. Jos taas on kaverinainen niin sen kanssahan voi avoimesti jutella asiasta ja selventää omia näkökantojaan.
Kyllä minä ainakin koen että ihmisellä on oltava joku päämäärä elämässään.. Mutta mielestäni vastauksen ei tarvitse olla äärimmäisen tarkka tyyliin: 2 vuoden päästä olen edistynyt työssäni niin että plää plää plää.. Vaan mielestäni hyvä vastaus esimerkki on vaikka "päämääränäni on elää elämäni niin että vanhana keinutuolissa olen tyytyväinen elämääni elämään" tai jotain sellaista. Omana päämääräänäni on elää elämäni niin että "kun synnyin minä itkin kun muut hymyilivät, kun kuolen minä hymyilen kun muut itkevät" :)
Päämäärä minkä lopussa mainitsit on kyllä jette hjuva ja ihan tavoittelemisen arvoinen. Pitää paljon sisällään ja hommia riittää kyllä et tuon tavoitteen saavuttaa.
Siinä tosiaan riittää tavoittelemista, mutta mun mielestä myös hyvä päämäärä, ihan niin kuin sanoitkin.
no pöljä se nainen tarkottaa että oisko hänestä sinulle naista loppuiäksi, aiotko koska kosia tai siis ikinä ja tykkäisitkö sen naisen kanssa tehdä lapsia ja hommata itelle niin hyvän työn ja olla siis niin päämäärätietoinen että saat niin hyvää palkkaa että voit elättää perheen jos nainen haluaa olla kotona. miksi miehille pitää vääntää aina rautalangasta...
ei siis todellakaan riitä vastaukseksi 'nautin elämästä'... idiootti.
Eikä palkassakaan mitään vikaa ole ne riittävät kyllä. Ainakin minun osaltani. Tuo elämästä nauttiminen minulla siältää tuon parisuhteen ja sen kautta onnellisen elämän mitä vaalitaan ja tehdään kaikki sen toimivuuden eteen.
Tässä kohtaa ei kuitenkaan ole mistään kosimisesta kiinni. Kohteena on vain hyvä ystäväni jota aina autan tarpeen mukaan ja nyt hänellä ei vaan mene henkisesti kovinkaan hyvin. Hän itse talsii tällä hetkellä hivenen päämäärättömästi tai ei oikein tiedä niitä eikä uskalla tehdä sitä mitä sisimmässään tahtoo.
suorittaja akka. Tollaset suorittajat on tosi rasittavia ja vaativia ihmisiä. Aina pitäs olla jokin projekti tai päämäärä. Kuka jaksaa? Nykyaika ja elämäntapa on mennyt siihen että elämästä on tullut projekti, jossa aina on jotain kesken ja pitää olla tyytymätön johonkin. En ainakaan minä halua suhtautua elämääni niinkuin projektiin.
Tämä elämä kuitenkin jonkinlaista projektia, riipuen mitenkä sen ottaa. Elämän rakentaminen onnelliseksi ja terveelliseksi vaatii paljon rakentamista sekä kehittämistä.
Kumma juttu näköjään kun mies kirjoittaa jotain naisesta vedetään heti johtopäätös et hän on jotain muuta kuin ystävä.
Uskokaa nyt et kyseessä on vain ja ainoastaan ystävä jota tahdon auttaa. Siksi haen valaistusta näihin päämäärä asioihin.